Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tuossa jääkarhujutussahan saattaa olla sama harha kuin männyn kasvussa: vallitsevasta tilasta vedetään vääriä johtopäätöksiä. Yleinen käsitys on, että mänty tarvitsee kuivahkon kankaan, mutta toki mäntykin kasvaa rehevällä paremmin. Syy miksi mäntyä on kuivalla, johtuu sen kilpailuedusta huonolla kasvupaikalla. Eli onko kylmä napajää sittenkään se jääkarhun ”lempipaikka” mutta on vain siellä selvästi muita parempi.
Pohjoisilla napa-alueilla jääkarhu voi pärjätä, jos se saa hylkeitä tai karibuja tms. ravinnoksi. Hylkeillä on varmaan kilpailuetu jäättömissä oloissa, kun se pääsee aina veteen karkuun jääkarhuilta. Pohjois-Amerikassa on lännessä havumetsävyöhykkeellä harmaakarhu Ursus arctos horribilis (!?), joka voisi pärjätä koon puolesta jääkarhulle, mutta mustakarhu ja ruskeakarhu varmaan väistäisivät. Lisäksi ruskeakarhun suurin alalaji kodiakinkarhu, mutta sen levinneisyys on hyvin rajallinen. Sen sijaan Venäjän harvaan asutuilla pohjoisilla rannoilla olisi jääkarhuille runsaasti elintilaa, jos vain murkinaa riittää.
Mänty tulee avoimille alueille pioneeripuulajina ja voi kasvaa tiheänä ihan laadukkaaksi. Myöhemmin se häviää kilpailussa valosta kuuselle.
Professorikunnasta jo useampi on lausunut että laskelmat eivät ole ongelman ydin eikä edes metsien käsittely, vaan se miten laskelmia käytetään Suomen ja EU:n ilmastopolitiikassa.
Nytkö alkaa puhe Suomen jäähtymisestä, amoc? Kauanhan kerrottiin, LUKE myös:
”Pohjoisilla alueilla lämpeneminen on voimakkaampaa kuin maapallolla keskimäärin. Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 2,3 °C:lla 1800-luvun lopulta lähtien. Erityisesti talvet ovat lämmenneet. Talvilämpötilat ovat nousseet 2–3 °C, kun taas kesät ovat lämmenneet runsaan asteen. Kevään alkaminen on aikaistunut, mikä näkyy esimerkiksi puiden lehtien puhkeamisen aikaistumisena jopa 12 vuorokaudella sadan vuoden aikana. Tällä hetkellä Suomen ilmasto lämpenee vajaa puoli astetta vuosikymmenessä”
TAMMEA KASVAA PIAN ROVANIEMELLÄ ASTI? PALMUJA KAISANIEMEEN
Hyvä talvenpohja tulee niin metsään kuin merellekin, jos ilmoja piisaa. Pohjanlahdessa on kansi päällä Vaasan leveyspiirille ja Suomenlahdella Tallinnan pituuspiirille.
Ilmastonmuokkaus tarkoittaa lämpenemisen hillintää suunnitelmallisella luonnonjärjestelmiin puuttumisella, esimerkiksi heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen. Mikä on oikeasti mahdollista ja millaisia ovat erilaisten muokkaustekniikoiden vaikutukset ja riskit?
Keskustelemassa Petja Pellin johdolla ovat tieteen akateemikko, professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta ja ICOS-tutkimusinfrastruktuurin pääjohtaja Hannele Laine.
Valtiopäivien avajaisissa entistä suuremmalla äänimäärällä uudestaan valittu Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti erinomaisen, myös ilmastoasioita sivuavan puheen. Valitettavasti se jäi jälkikommenteissa vähemmälle huomiolle, vaikka siinä perättiin juuri sitä mitä Suomi nyt kaikkein eniten tarvitsee, eli realismia. Jussin puhe alkaa 33 minuutin paikkeilla:
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään