Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tätähän tuolla Metsien hiilinielupalstalla on tuotu esille jo monta vuotta sitten, että se on väärin laskea Suomelle, kun metsäviennissä ulos menee CO2- hiiltä 20..30 Mtn, joka pitäisi laskea siellä käyttäjämaiden päästösksi. Onkohan Lukessa luettu Metsälehden keskustelupalstaa?
Ja viime aikoina on monen suulla sanottu, ettei Suomen metsiltä voi vaatia ikuista hiilinielua, kun metsille pitäisi riittää se mikä luonnontilaisille metsillekin, että ovat hiilineutraaleja. Hyvä että Lukessakin ollaan sitä mieltä.
Luken laskemana Suomen metsät kaikkine maapäästöineen ovat hiilineutraali. Enempää ei ole mitään perusteita vaatia eikä suo-ojia tarvitse ilmastosyistä tukkia, vaan niitä voi kaivaa vaikka lisää.
Kuitenkin Ruotsin tavalla laskien Suomen metsien hiilinielu olisi huomattava -30…-40 Mtn-ekv/v.
Ruotsin kivennäismaaperän nielulle on olemassa pitkältä ajalta mitattu peruste, että maaperän nielu pysyy vielä n. – 1 tn/ha/v ainakin 100 vuotta tästä eteenpäin, kunnes saavuttaa uuden tasapainon nykyisen nousseen ja nousevan elävän maapäällisen puuston kanssa 40%/60%.
Tuolle Ruosin ”kuollut orgaaninen materia” ei Suomessa löydy vastaavaa nielua, jossa poistuman kaikesta karikkeesta puolet jää nieluksi.
Myös elävän puun hakkuusäästön nielulaskennassa on suuri ero Ruotsin hyväksi.
Hyvin kiteytetty Kurki. Helpompi lukea kuin numerosulkeiset.
Elävän puun hakkuusäästön pitäisi olla samaa suuruusluokkaa meillä ja Ruotsissa. Löytyikö tähän selitystä mistä johtuu?
Ehkä voi olla niinkin että meidän maaperä on jo stabiloitunut nykyisen kasvun kanssa? Kasvava lämpö lisää sitten hajotusta ja maaperän hiili alkaa vähentyä, ts. voidaan saada jatkossa myös kangasmailla maaperän päästö kuten turvemailla on.
Ruotsin maaperäinventointi on hidas reagoimaan muutoksiin, jos yksi koeala mitataan 10 vuoden välein, ja näin ollen muutos tulee meihin nähden myöhemmin näkyviin. Meidän mallipohjainen tarkastelu puolestaan voi yliarvioida turpeen hajotusta nyt, mutta tarkentuu myöhemmin. Metsänhoito voisi tukea tätä kehitystä pyrkimällä pois syvistä ojista.
Kasvava lämpö lisää sitten hajotusta ja maaperän hiili alkaa vähentyä, ts. voidaan saada jatkossa myös kangasmailla maaperän päästö kuten turvemailla on.
Ruotsalaisen kivennäismaamittausten mukaan hyvin lämpimän vuoden ja kesän 2018 jälkeen näkyy ainakin kaksi seuraava hiilimittausta olevan korkeampia vuodet 2019 ja 2020. Kesä 2018 ei aiheuttanut tuohon mittausjaksoon poikeamaa.
Edelleenkään tutkijoilla ei näytä olevan käsitystä lämpeneekö vai kylmeneekö.Jos käykin niin että kylmenee niin miten käy hiilinielujen?Entä lämmittäminen,tuulimyllyt pyörivät hitaammin ja harvemmin mannerilmastossa.Tekeekö pakosta turve comebackin…
En tiedä Kurjen linkittämästä Ruotsin mittauksista voidaanko ne vaihtelut trendiviivan yli ja alle tulkita johtuviksi säästä: kun eri vuosina tulee tuloksia eri koealoilta niin tuo voi olla satunnaisvaihtelua.
Ole rane 2 varovainen, kun linkität noita MT:n juttuja tänne! Revat ja muut varjonimimerkit ovat vielä ansaituilla yöunillaan, mutta aktivoituvat kyllä taas, kunhan vähän siitä tokenevat.
Puutuotteiden korvausvaikutuksia on pidetty joissakin laskelmissa liian pieninä. Kuitenkin Luken pääjohtaja Buchert Audiomedian haastattelussa: ”Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita.” Eli sen sijaan että koetetaan täsmäyttää fossiilisia päästöjä ja metsien nieluja nykyisen EU-politiikan tapaan, käytetäänkin metsistä saatavia raaka-aineita hyväksi fossiilisten vähentämisessä (lue: biotalous). Metsissä on sitten jatkossa hiukan vähemmän hiiltä, mutta fossiilivirta maaperästä saadaan tukittua nopeammin. Kun vain saataisiin kaikki maat toimimaan samaan suuntaan. Myös kehittyvien maiden nopea talouskasvu on saatava irtautumaan fossiilitaloudesta.
Pohjoisen napa-alueen jääpeitteen laajuudella ei näytä olevan yhteyttä Polaaripyörteen toimintaan.
Vaikka jääpeite on ennätysmäisen pieni, niin Polaaripyörteen hajoaminen nyt päästää kylmää ilmaa valumaan eteläisille leveysasteille.
Sen heikentyessä tai hajotessa (stratosfäärin äkkilämpeneminen) kylmää ilmamassaa voi purkautua etelämmäs, mikä aiheuttaa Pohjois-Euroopassa ja Suomessa usein hyytäviä pakkasjaksoja.
Polaripyörteen heikkeneminen pelastaa Suomen talvet, ennusteet menevät uusiksi. Tänne ei mitään Keski-Euroopan ilmastoa tule. Ilman ilmaston muutoksia, ihmiskuntaa ei olisi olemassakaan, ilmasto on aina muuttunut. Alussa oli vain sula kiviplaneetta, eikö kukaan luonut mitään, kaikki tapahtui sattumalta ilman mitään suunnitelmaa. Elämällä ei ole mitään tarkoitusta maapallolla. Olemme suuressa kosmisessa yksinäisyydessä, kukaan ei tule pelastamaan hädän tullen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään