Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutos ja maankäyttö

Tämä aihe sisältää 115 vastausta, 25 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi nuori isäntä 2 päivää, 23 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)
  • Ilmastonmuutos ja maankäyttö

    Merkitty: 

    IPCC julkaisi eilen raportin, jonka mukaan 70 prosenttia maapallon maa-alasta on ihmisen käytössä, eli käytännössä melkein kaikki viljelykelpoinen ala. Maankäytöstä tulee neljännes kaikista ilmastonmuutosta nopeuttavista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsingin Sanomien jutussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja ekonomisti Markku Ollikainen esittää maankäyttöön liittyviä päästöjen vähennyskeinoja. Metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kirjoittaa vieraskynäartikkelissa metsätalouden mahdollisuuksista ja huomauttaa, että soiden ennallistamisen kanssa pitää olla varovainen: se voi johtaa joissain tapauksissa päästöjen nousuun. Itse olisin positiivisen odottavalla kannalla: nykyhallitukselta on odotettavissa järkeviä esityksiä liittyen maankäyttöön. Yksi peltojen käyttöä ajava voima on maatalouden keskittyminen suurempiin yksiköihin: peltoa on toisaalla liikaa ja toisaalla liian vähän, joten peltojenkin raivaamiselle metsistä voi joissakin tapauksissa olla vielä tarvetta.

    Porkkanoita/hyviä kulutustapoja maankäytön päästöjen vähentämiseen tai hiilinielujen lisäämiseen olisivat esimerkiksi (korjattu versio):

    * Viljelystä poistuvien peltojen ja laitumien metsitystuki

    * Lannan biokaasutus ja kierrätys

    * Jatkuvan kasvatuksen lisääminen turvemaametsissä

    * Tuhkalannoitus turvemaametsissä

    * Lihantuotannon ja kulutuksen vähentäminen

  • A.Jalkanen A.Jalkanen
    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Itse en ole vakuuttunut nykyisen hallituksen järkeviin esityksiin,mutta aika näyttää.Sademetsävyöhykkeellä ja Venäjällä,että Kanadassa ovat ne ratkaisevat metsätaloudelliset hiilensidonta volyymit,jotka eivät nyt kyllä ole aivan oikeassa kehityssuunassa.Meillä taasen metsätalous hyvällä mallilla,rakentaminen ja pellonraivuu taasen eivät tällä menolla ilmastourakkaa helpota.Ollikainen saa suhteentonta julkisuutta,vaikka ei taida nobelpalkintoakaan lähellä olla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarissa käy keskustelu kuumana. Täällä ollaan viileämpiä, kun aiheesta ollaan väännetty jo vuosikausia. Vasta nyt yleislehdet heräsivät.

    Kurki

    Hesariin ei pääse kirjautumaan, jos ei ole tilaaja?

    Gla Gla

    Kunpa edes nyt metsänhoidon kannustimeksi ymmärrettäisiin nimetä hirvieläinkannan hallinta. Sillä saisi enemmän aikaan kuin millään muulla yksittäisellä toimenpiteellä.

    Puuki

    Joko ollaan päästy täällä konsensukseen oikeasta mallista ja suhtautumisesta ilmastokeskustelun osalta, kun on jo kauan väännetty juttua ?

    Saisivat käydä hakemassa oppia lopputulemasta  keskustelijat täältä.  Näkemystä ja kokemusta on metsäasioista aika paljon kasautunut keskustelupalstalle.

    kuusessa ollaan

    Ehkä tää antaa enemmän perspektiiviä keskusteluun metsän ja maatalouden suhteista. Laidunmaata on paljon enemmän, kun metsämaata. Siis laiduntamisen tehostamisella ja vanhojen laitumien metsityksellä saadaan paljon nopeammin lisää hiiltä sitovaa maa-aluetta, kun näpertelemällä soiden ennallistamisilla. Oon tainnut olla edelläkävijä, kun oon hoitanut tilusten vanhat laitumet hyvin kasvaviksi metsiksi, joita 70-luvun alun maatalouden loppumisen jälkeen aletaan jo harventaa toista kertaa, tukkisatoa keräten…???

     

    https://interactive.hs.fi/arkku/public/generated/38757MctsufR/pix/GIF_maankaytto.svg

    Kurki

    Joka tuonne  hesarin keskustelupalstalle pääsee, voisi postata täältä linkkinä näitä keskusteluketjuja ilmastonmuutokseen liittyen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikö Hesariin voi rekisteröityä muutenkin kuin tilaajana? Hyvin nuo keskustelijat tuolla vaikuttavat pärjäävän. En tiedä sallitaanko Hesarin kommenteissa linkkejä muualle.

    Remeksen jutussa puhutaan soiden ennallistamisen aiheuttamista hiilipäästöistä. Mahtaisiko kyseessä olla lapsus: soiden ennallistaminen voi nostaa metaanipäästöjä, jotka kyllä voidaan muuntaa hiilidioksidiekvivelenteiksi, eli arvioida niiden lämmittävä vaikutus.

    Per Ä Reikäs

    70%käytössä tuskinpa vain alkuunkaan

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)