Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,471)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Metsuri motokuski

    Tuo on kyllä totta. Ajometsästyksellä kyllä saadaan kaikki hirvet liikkeelle, ainakin melkein.  Koira ottaa yleensä yhden tai kaksi. Loput katselee sitten korvat pystyssä ja jää paikoilleen. Enää ei tahdo vain olla ajomiehiä. Minun koira kun väsähti viikonloppuna ja esitin ajometsästystä niin ei ollut yhtään halukasta. Periaatteessa en viitsinyt kävellä itsekkään kun koko päivän olin jo kävellyt. Lähdettiin kotiin….

    Nostokoukku

    Jo tenavana aloitin hirvihommat ajomiehenä. Ei ollut oikein toimiva hirvikoiria. Orava- ja koppelohaukku olivat hirvimetsälle yleisimpiä. Ei se mitään rämpimistä ollut, rauhallista kävelyä ja kalistelua. Oma viehätyksensä oli siinäkin. Suksillakin olen ollut ajomiehenä muutaman kerran. Oma porukkani aloitti neljällä miehellä, kaksi oli passissa ja kaksi ajoi. Ja joka vuosi hirvet saatiin. Täytyy vain tietää mistä ja miten. Jos on tiivis ajoketju, hirvet saadaan kyllä liikkeelle. En tiedä mistä hirvet tietävät, että kalisteleva keppimies on vaaraton. Yhtä usein vastaan tulevia hirviä näki ajomiehenä kuin passissakin. Kerran saatiin 15 hirven porukka aamulla mottiin kahden metsätien väliin, teillä oli väliä n. puoli kilometriä. Yksi mies lähti jäljille, viisi passiin. Hirvistä 10 saatiin passiin ja niistä viisi ammuttua. Ajomies ehti kulkea kalistelemassa vajaan sata metriä, kun passissa alkoi pauke. Hän ”rämpi” omia jälkiään takaisin tielle. Nyt on toinen meininki. Koirilla metsästetään ja puhelinta tuijotetaan. Jos on kulkeva sitkeä koira ja levottomat hirvet, metsästys kestää yleensä vartin. Sitten koiramies ajelee pyydystämässä koiraansa pitkin kyliä ja muu porukka paistelee makkaraa lopun päivää. Omanlaisensa viehätys on siinäkin touhussa.

    suorittava porras suorittava porras

    On melkoinen haaste löytää nykyoloissa sulan maan aikaan  hirvet edes koiran avulla. Ajot olisi miesvoimin käytännössä tehtävä aivan umpimähkään. Ennen pehmeän soratien ylittävät jäljet kavalsivat kulkijan. Nyt hirvi onnistuu ylittämään tiiviit murskepintaiset tiet kuin aave jälkiä jättämättä. Metsästyksen kannalta elintärkeä hirvien seurantakin rajoittuu viikonloppuihin. Ei siis ole monesti hajuakaan , missä hirvet piileksivät. Ennen kylillä oli enemmän silmäpareja vahtimassa hirvien liikkeitä ja tuottamassa ajantasaista tietoa hirvien touhuista. Nyt ollaan lähes täysin koirien liikkeistä ja reaktioista kertyvän tiedon varassa.

    Liekö petojen esiintymisellä vaikutus meidän hirviporukan hirvihavaintojen kertymiseen. Havaintoja on näyttänyt kertyneen tähän mennessä vain yksi metsästyspäivää kohti/ 7pv. Normaalitilanteessa havaintoja pitäisi olla vielä tässä vaiheessa päivässä yli kolminkertainen määrä.

    Irtautuminen metsästyshommista osui oikeaan saumaan, kun saalista on tarjolla niukasti.

    Rukopiikki

    Kyllä täälläpäin jäljet teillä näkyy. Ja riistakameroitakin vähän siellä sun täällä joissa jatkuvalla syötöllä näkyy hirviä. Kylien eläkeläiset ajelee työkseen ja tuntuvat tietävän tunnin tarkkuudella milloin on hirvi mistäkin yli mennyt. Hirviä on nyt niin paljon, että käytännössä jokaisesta ajoon hyvin sopivasta alueesta tulisi passiin kova pauke. Vähäiset saadut luvat on jo ammuttu.

    Nostokoukku

    ”Silmäpareja” on nykyjään moninkertainen määrä entisaikoihin verrattuna. On nuolukivet ja tietyt kulkupaikat ja niillä lähettävät riistakamerat ja somet, teiden varsilla näkyy viritellyn lankoja juoruamaan hirvien liikkeet. Hirvet liikkuivat ennenkin pää-asiassa pimeällä, kuten nytkin. Saman lailla arvailua oli niiden liikkeet ennenkin. Hirviporukoissa oli vain enemmän paikallista tietoa missä hirvet tapaavat viihtyä ja mistä niitä on yleensä aina löytynyt. Tiellä olevat hirvenjäljet eivät kerro oikeastaan mitään muuta, kuin että siitä on mennyt hirvi. Hyvä koira on tietenkin tärkeä hirvien etsimisessä. Etenkin nykyaikana, kun hirvimiehet ovat laiskistuneet ja oppineet odottelemaan koiran työntävän hirvet näkösälle. Myös autot ovat nykyjään paljon pelokkaampi, ne eivät suostu jäämään viittä metriä kauemmas passimiehestä. Ennen reppu lyötiin pykälään aamuhämärissä jonkun hiljaisen sivutien varressa ja iltahämärissä siihen tultiin takaisin. Silloinen auto uskalsi viettää siinä päivän aivan tyytyväisenä yksinään.

    suorittava porras suorittava porras

    Ei ole monella kylällä enää eläkeläisiä hirvenjälkiä inventoimassa. Riistakamerat tuottavat tietoa, jos tuottavat. Metsästäjätkin niin kiireisiä arkitöissään ,että koko orkesteri(sekin pieni) saadaan harvoin kokonaisuudessaan kokoon. Kun vielä vähän huonoa onnea koirien kanssa, niin saalis jää helposti laihaksi. Ja, jos sen ainoan toimivan koiran syö vielä hukka, on pillit pantava pussiin.

    Ollaan kaukana niistä ajoista, kun porukalla oli viisi toimivaa koiraa. Niistä yksi reservissä ja neljällä oma hirvi edessä. Koko valtakunnan tasolla hirvikoiria on enää sama määrä ,kun 25 vuotta sitten. Tästä on kiittäminen epäonnistunutta petopolitiikkaa.

    Rukopiikki

    Minusta taas tuntuu että kaikki liikkujat on nykyään kylillä eläkeläisiä. Osalla on kaupunkiasunnot, mutta ei niillä siellä aika kulu vaan kylillä pyörivät marjassa, mettällä ja kalalla. Voi toki olla että etelämpänä eri kulttuuri ja ihmiset viihtyy kaupungeissaan. Ja monilla kylillä voi olla jo ne eläkeläisetkin vanhentunu etteivät jaksa enää liikkua.

    suorittava porras suorittava porras

    Lopella löydetty yksityiseltä tontilta 25 koiraeläintä, joissa oli susimaisia piirteitä. Edellisen kerran pari vuotta sitten vastaavia otuksia löytyi 45. Ne kaikki olisi pitänyt testata, mutta operaation kalleuden(30 000€) vuoksi oli testattu vain osa. Nykyisistäkin tuloksista poliisi vaikenee. Ovatko ilmeiset koirasudet valtiovallan suojelussa? Luonnonsuojelulain perusteella kaikki pitäisi lopettaa. Kuinkahan monta susimaista koiraeläintä on vuosien mittaan päässyt tai laskettu luontoon?

    Nostokoukku

    Jos ovat koirasusia, niin ne voi pitää hengissä elinkaarensa loppuun. Koirasusien myyminen, ostaminen, pennuttaminen ja luontoon päästäminen ovat lainvastaisia tekoja.

    suorittava porras suorittava porras

    Vaikka vanhassa saunassako? Tästä oli seurannut eläintenpitokielto, mikä kuitenkin oli jäänyt päätöksenä torsoksi. Homma oli jatkunut lähes entiseen malliin.

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,471)