› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 2,069)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Gla Gla

    Silloin olisi syytä selvittää, johtuuko haittojen kasvu esim. kulutuksen kohdistumisesta pieneen joukkoon, joka aiheuttaa entistä enemmän harmia.

    Toinen suhtautumistapa olisi se, että kulutustilastot eivät pidä paikkaansa ja ongelmaa alettaisiin ratkoa kohtuukuluttajien toimintaan vaikuttamalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kolarimäärät kannattaa suhteuttaa liikenteen määrään: onko se ajanjaksolla pysynyt suunnilleen ennallaan?

    Voyager Wolf Project raportoi ennakkotietoja kauriista ja susista. Oli kauriiden määrä alentunut selvästi ankarien talvien seurauksena. Näin voisi meilläkin käydä jos ei ruokittaisi. No mitä kävi susien kannalle? Niiden reviirien koko laajeni selvästi, kun ne joutuivat hakemaan ruokaa isommalta alueelta. Tuloksena alempi susien tiheys.

    En osaa sanoa kävisikö meillä sama vai siirtyisivätkö sudet enemmän metsäkauriisiin ja hirviin. Pohjois-Karjalassa on kai edelleen hirvikanta niukka? Ja luultavasti petojen ansiosta. Eli sekä ravinto, pedot että ihminen voivat säädellä hirvieläinten kantaa.

    Nostokoukku

    Jalat ovat nousseet irti maasta muillakin kuin minulla petojen ja talviruokinnan suhteen. Pedot on nähty avaimeksi ylitiheiksi kehittyneisiin kantoihin ja metsästäjät syyllisiksi petovihassaan ja talviruokintaa harrastaessaan. Laskeskelin vain kuinka paljon petoja tarvitaan kompensoimaan metsästäjien hävittämään määrä eläimiä.

    suorittava porras suorittava porras

    Otetaan esimerkki petojen vaikutuksesta saaliseläinkantoihin.

    Isle Royalen kansallispuisto P-Amerikassa ( saari) . Pinta-ala 530 neliökilometriä . Luinnontilainen ja vastaa ilmastoltaan Lounais-Suomen olosuhteita. Seurantajakso 100 vuotta. Hirvikanta ylimmillään noin 2000 yksilöä alimmillaan neljännes siitä. Luontainen petokanta parikymmentä sutta.

    Vain ravinnon määrä näytti merkittävää osaa hirvikannan vaihtelussa, kunnes petojen määrä tuplattiin liki 40:een. Muutamassa vuodessa hirvikanta putosi vain neljännekseen 2000:sta 530:een. Lopulta yhtään vasaa ei säilynyt hengissä. Kannattaa huomata, että kanta romahti kuitenkin ihmisen vasta puututtua tilanteeseen. Ei luonnollisista syistä. Sitäkin sietää pohtia , millaista olisi elämä, jos jokaisella paikkakunnalla olisi 20 sutta tai enemmän. Vasta niillä määrillä on sorkkaeläinkantoja vähentävä vaikutus.

    Nostokoukku

    Suorittava. Gla:n väittämän mukaan hyppäsit jalat irti maasta ja taisit jopa jäädä ilmaan luontoväeltä lainaamiesi ideoiden kanssa. Jos ja jos. Glan:n mukaan pitäisi olla kun ja kun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minua häiritsee Isle Royalen keississä se että se on saari, jolloin hirvillä ei ollut mahdollisuutta etsiytyä muualle ravinnon alkaessa vähetä. Hirviä kuoli saarella myös nälkiintymiseen, ei pelkästään susien saalistamana.

    Meillä hirvillä ravinnosta ei yleensä ole pulaa runsaiden taimikoiden vuoksi, mutta sen sijaan kauriit ovat herkempiä ankarien talvien vaikutuksille. Eläinystävän ratkaisu olisi ennemminkin valkohäntäpeuran kannan hallinta metsästämällä kuin poistamalla talviruokinta kokonaan.

    Professori Heikki Henttonen on opettanut, että ravintoverkot ovat eri ekosysteemeissä erilaisia, joten tulokset eivät sovellu suoraan toiseen paikkaan. Mutta jos susi käyttäytyy meillä samaan tapaan kuin Minnesotassa, vhp-saaliiden vähentyessä olennaisesti sen reviirit voivat laajentua ja tiheys laskea, ellei metsäkauris ja hirvi alueella riitä korvaamaan. Susien ja hirvieläinten haittoja voitaisiin siis mahdollisesti molempia vähentää samanaikaisesti säätelemällä saaliseläinten kantoja alemmiksi.

    *

    HS uutisoi, että Snappertunassa epäillään suden salametsästystä, ja yksi metsästäjä on ilmeisesti joutumassa syytteeseen yhden suden taposta. Susia ja laumoja on kadonnut aikaisemminkin selittämättömästi, eli niitä ei tavata enää dna-seurannoissa.

    Petoyhdyshenkilö Timo Rossi: ””Snappertunan reviirillä havaintojen määrä on tänä vuonna romahtanut 70 prosenttia suhteessa edellisvuoteen. Sekin kertoo, että kaikki ei ole ok”. Hän myös kertoo, että Etelä- ja Lounais-Suomen perinteiset suuret susireviirit ovat pirstoutuneet, ja kun jonkin reviirin vakiintunut lisääntyvä pari häviää, alueelle saapuu nopeasti uusia vaeltavia yksilöitä sekä läheltä että kauempaa.

    HS: Mies pidätetty suden salametsästyksestä: Alueelta kadonnut susia kerta toisensa jälkeen

    Gla Gla

    Eli Nostokoukku kommenttisi ”Petojen vaikutusta hirvieläinkantoihin on turha väheksyä. Niitä vain on vielä aivan liian vähän” ei ollutkaan sinun mielipide keinosta vaikuttaa hirvieläinkantoihin?

    ”Pedot on nähty avaimeksi ylitiheiksi kehittyneisiin kantoihin ja metsästäjät syyllisiksi petovihassaan ja talviruokintaa harrastaessaan. Laskeskelin vain kuinka paljon petoja tarvitaan kompensoimaan metsästäjien hävittämään määrä eläimiä.”

    Juu, on nähty avaimia ja metsästäjät syyllisinä. Monenlaista mielipidettä mahtuu 6 miljoonan ihmisen maahankin. Jos olisit todennut miten epärealistinen tuo ajatus on, sitten minäkin olisin ehkä ymmärtänyt mielipiteesi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    (Muokattu.) Tutkija Ilpo Kojola laskeskeli saman suuntaisesti kuin Nostokoukku ja minä olen myös laskenut tietyillä oletuksilla. Ja on todettu täällä moneen kertaan epärealistiseksi vaihtoehdoksi.

    Gla Gla

    Olen minäkin tarvittavien susien määrän laskenut ja päässyt suunnilleen samaan tulokseen. Mutta ei siinä vielä kaikki. Ihan hyvä olisi erottaa oma mielipide asiasta. Moni on oikeasti sitä mieltä, että suurpedot voi hoitaa peurat pois päiviltä. Silloin pitää esittää, millä vaadittava susikanta tänne saadaan ja mitä muita seurauksia sillä on eli onko keino realistinen. Yleensä tässä vaiheessa susien suojelijoilta suut sulkeutuu, mutta mielipide ei hievahdakaan.

     

    Numppi

    Jotenkin tuntuu, että lupapoliitiikassa ainakin yliarvioidaan petojen verottava vaikutus. Eli ainakin etelässä missä susia ja peuroja riittää, niin peurakantaa pidetään tarkoituksella korkeana susien takia.  Vaikka ruokaa on yllin kyllin silti on tuhoja myös lampureilla.

Esillä 10 vastausta, 2,051 - 2,060 (kaikkiaan 2,069)