› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 2,041 - 2,050 (kaikkiaan 2,069)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Numppi

    Käytännössä viimiset 5 vuotta etelässäkin on ollut ihan kunnon talvi. Ja kevättalvella maat ovat pitkään jäässä. Varsinkin mainitsemillasi tiheän kannan alueilla ruokinta tulisi ehdottomasti lopettaa, jotta luonnollista poistumaa tulisi. Mitä enemmän ruokalijoita ja mitä vähemmän ravintoa niin kilpailu vahvistuu.

    Ongelma on ettei kukaan tiedä kannan todellista  kokoa.  Lisäksi kannan leikkaamista ”huippuvuosista” on ylikorostettu. Muutos on varsin vähäinen ja ollaan pikkuhiljaa kolaritilaston perusteella taas hyvin lähellä huippuvuosia.

    Lounais ja Etelä- Suomessa kymmenestä tiheimmin kannan alueesta ainoastaan kolmella alueen kanta on pienentynyt yli 10 prosenttia viidessä vuodessa.
    Kolarien perusteella tosiaan taas jotain pitäisi alkaa tekemään. Näiden suunta on ollut ylöspäin, lupa- saalismääärät taas samaan aikaan toiseen suuntaan. Tilanne on huolestuttava. Talviruokinnan lopettamista tulisi ainakin ehdottomasti kokeilla.

    suorittava porras suorittava porras

    Iso osa peuroista jää kaatamatta, jos talviruokinta kielletään.  Toinenkin kasvava uhka kannan kasvun suhteen on olemassa. Liian suurten saalismäärien käsittely maistuu monesta jo puulta. Tässä saattaa olla syy siihen, että valkohäntäpeurat lisääntyvät joillakin alueilla. Kun koirien käyttö on lisäksi käynyt susien takia liian haastavaksi, ei voida kun seurata katseella tilanteen edistymistä.

    Numppi

    Tiheimmän kannan alueella peuroja on käytänössä jokaisella isommalla peltoaukealla. Voit kauppareissulla näitä laskea helposti kymmeniä. Lisäksi ovat vuosien saatossa kesyyntyneet äärettömän paljon. Voi lenkillä kävellä 10 metrin päästä ohi peurasta, joka ei hievahdakaan. Puhetta eivät enää pelkää. Luulisi metsästyksenkin helpottaneen verrattuna aikaan kun oikeasti vielä olivat säikkyjä.

    Ymmärrän houkutteluruokinnan jos sen tarkoitus on kaataa peura. Ylläpito ruokintaa en ymmärrä ollenkaan. Se, että metsästysajan ulkopuolella kasataan buffetia on täysin järjetöntä.

    Nostokoukku

    Petojen vaikutusta hirvieläinkantoihin on turha väheksyä. Niitä vain on vielä aivan liian vähän. Jotta metsästäjien hävittämä määrä saataisiin korvattua petojen avulla, Tampereen eteläpuolelle tarvittaisiin 4 000 sutta, pohjoispuolelle maata 1 000.

    Gla Gla

    Uskon peurojen vähentyneen huippuvuosista. Ennen täällä näki jopa kymmenien peurojen laumoja, nyt n. viiden peuran laumat ovat tyypillisiä. Toki niitäkin usein näkee eli ei peurat vähissä ole.

    Kolaritilastojen kehitys on hämmentävää. Onko peurojen käytös muuttunut aktiivisen metsästyksen tuloksena vai liikkuvatko peurat enemmän suurpetojen takia, en tiedä.

    Edellisestä kommentista jäi korostamatta se, että vaikka luonto peuroille ravintoa tarjoaa, kannan koon muutoksen vaikutus tuottavuuteen pitää tiedostaa. Mitä vähemmän peuroja, sitä enemmän niille on ravintoa tarjolla. Suorittavan kommentti talviruokakiellosta pitää täysin paikkaansa. Uhkakuvana on se, että kun jokin tutkimusorganisaatio alkoi vuosi tai kaksi sitten selvittää ruokinnan vaikutuksia eläinten terveyteen, varmaan jokin luonnonsuojelija saa havainnoista aiheen esittää ruokintakieltoa. Toistaiseksi ei ole ainakaan julkisuudessa esitetty ruokinnan haittavaikutuksia eli tautien leviämistä tms., mutta eiköhän sellaisista tutkimuksessa saada näyttöä, jos näin halutaan.

    Koirien käytön vaikeus ei vaikuta peurajahtiin, kun valtaosa ammutaan kyttäämällä. Hirvijahti on eri asia.

    Peuralupien vähenemisellä ei ole vaikutusta kaatojen määriin. Lupia on riittävästi metsästäjien resursseihin nähden. Siitä on viitteitä, että kun pahimpien tihentymäalueiden kantoja on leikattu, metsästäjät ovat tottuneet ylisuuriin kantoihin ja siitä vähemmän tuntuu kuin peuroja olisi vähän. Lisäksi asialla on suuri merkitys metsästysseurojen taloudelle. Se ohjaa tehokkaasti ajattelutapaa.

    Gla Gla

    ”Petojen vaikutusta hirvieläinkantoihin on turha väheksyä. Niitä vain on vielä aivan liian vähän. Jotta metsästäjien hävittämä määrä saataisiin korvattua petojen avulla, Tampereen eteläpuolelle tarvittaisiin 4 000 sutta, pohjoispuolelle maata 1 000.”

    Tämä on juuri tätä jalat tukevasti irti maasta-ajattelua. Jos ja jos. Sen varaan luontoväki on aina ideansa rakentanut.

    Itse elän reaalimaailmassa, jolloin jos tilalle tulee kun.

     

    Numppi

    Kolaritilastojen kehitys kertoo ainoastaan parhaiten peurojen määrän. Kolarit ovat faktaa, metsästäjien ja Luken arvioit jotain sinnepäin. Kaikki päätökset tehdään pääasiassa hatusta vedettyjen arvioiden pohjalta.
    Ei ole ollenkaan poikkeuksellista, että lehdessä ensin riistapäällikkö kehuu miten kantaa on leikattu. Ja seuraavana päivänä vakuutusyhtiö lyö luvut tiskiin, että vahinkomäärät ovat kasvussa. Niin kauan kuin kolarimäärät ovat näin korkeita, tulisi lupa/saalismääriä kyetä kasvattamaan.

    Myös hirvikolarit kasvaneet 20% kahdessa vuodessa.  Ja heti neljä vainajaa viime vuonna.

    Nostokoukku

    Paljonko kolarimäärien fakta antaa peurojen ja kauriiden määräksi? Olisi mielenkiintoista tietää totuus metsästäjien ja Luken arvailujen vastapainoksi. Selvitätkö Numppi faktatiedon, vaikkapa sadan peuran tarkkuudella.

    Gla Gla

    Numpin spekulointi on ihan aiheellista. Hirvieläinten määrän on tiedetty korreloivan kolarien määrän kanssa. Mutta kun nyt kehitys ei tue tätä peurojen osalta, asia pohtimisen arvoinen.

    Toki peurakannan määrä on vain arvio. Metsästäjät kuitenkin tekevät myös laskentoja eli ihan pelkkiä hatusta vedettyjä arvauksia luvut eivät ole.

    Jos ennen tien yli juoksi 10 peuraa ja nyt viisi, kolariin riittää osuma yhteen peuraan. Ehkä ollaan tasolla, jossa vanha logiikka kannan määrän ja kolarien määrän suhteesta ei pidä paikkaansa. Lisäksi suurpetojen määrä on ihan jotain muuta kuin ennen.

    Numppi

    Luke pystyy vain n. 10000 tarkkuuteen 95% todennäköisyys välillä.

    Kanta-arvion heikkous on kaikkien tiedossa. Siitä ei kannata hernettä ottaa. Sen voin sanoa ettei kanta voi vuosia laskea, jos kolarimäärät kuitenkin kertovat muuta.

    Vähän karrikoiden sama kuin alkoholin myynti laskisi vuosittain, mutta haitat kuitenkin lisääntyisivät jatkuvasti tästä huolimatta.

Esillä 10 vastausta, 2,041 - 2,050 (kaikkiaan 2,069)