Metsälehti Makasiinissa oli juttua istutustyöstä, tahti tuntui aika kovalta, noin kolmeja puoli neljätuhatta tainta päivässä. Paljonkohan on istutustaksa?
Työsuorituksena yhden henkilön istutusurakka 3500-4000 kappaletta taimia on huippu suoritus, ykden paivän aikana. Liikunnassa istutusurakkaa voisi verrata 24 tunnin juoksutapahtuman tai loppet hiihtotapahtumaan.
Huippu suorituksen jälkeen on aina levon ja palautumisen aka, muuten on hankala saavuttaa toista vastaavaa tulosta taimenistutuksessakaan.
Palkat ovat nousseet keskimäärin yli 70% 2000-luvun alusta. Jos oma palkka ei ole noussut samaa tahtia, niin kannattaa kysyä lisää tai vaihtaa alaa. Onhan työstä palkkaa saatava ihan eri malliin kuin 20 vuotta sitten. Niin kalliiksi on kaikki nykyään mennyt.
Töistä joita tehdään kumikengät jalassa ei kukaan halua maksaa mitään. Toista on, kun pääsee tietokonehommiin, ns. asiantuntijaksi. Onko sitten oikein maksaa turhasta paperinpyörityksestä enemmän kuin oikeasta työstä, jonka tuloksena esim. taimet menevät maahan ja taimikot tulevat raivattua. Paperinpyörittäjällä, joka oikeista töistä tekee vaikkapa suunnitelman toimistotyötä, on kuitenkin huomattavasti parempi palkka kuin istuttajalla tai raivaajalla . Miksiköhän? Taas hallitusneuvotteluissakin on itketty sen perään, että ihmiset on saatava töihin. Töitä ei kuitenkaan kannata ostaa itselleen. Kyllä työstä on jotain käteenkin jäätävä. Jätkällä oli varsin oikeaan osunut katsaus metsäalan palkkakehitykseen.
Niin siinä on se ”jopa”. Monessa hommassa voi joskus yltää hyviin päiväsuorituksiin jos olosuhteet on optimit ja mies sattuu sinä päivänä olemaan hyvässä iskussa että jaksaa.
Mutta sitten tulee sekin kohde jossa tulee se ”vain”. Ja suurin osa kohteista jotain niiden välille. Varmasti jos rehkii pitkää päivää niska limassa ilman muuta elämää niin voi nuori mies joka jaksaa niin päästä hyviin ansioihin. Mutta sitä ei kauaa jaksa. Parin viikon päästä tarviikin jo lomapäiviä että palautuu.
Niitä jotain muitakin kesätöitä on niin monenlaisia. Osasta ei edes makseta ollenkaan palkkaa.
Muistaakseni tuo Metsälehden juttu oli Sodankylästä. Siellä tuskin on pikku länttejä työmaina ja hakkuutähderyönää on luultavasti huomattavasti vähemmän kuin etelän kuusikon uudistusaloilla. Kovia tuloksia siitä huolimatta.
On niitä joka paikassa pienempiäki länttejä ja repaleisia alueita. Välissä rämettä, kulissimetsää ja muuta estettä. Mutta ihan saman määrän taimia on rivakka nuori mies laittanut 30 vuotta sitten. Oleellista on se miten taksa on noussut. Auraukseen oli tosi nopea istuttaa kun jätkänpolkuun iskee.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.