› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12

  • Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

    Sent on: 31.12.2017, 17:32

    Merkitty: 

    Kävin tänään katselemassa  tykkytuhoja tasaikäiskasvatuksen metsässä. Semmoinen ajatus siellä tuli, että on melko turhaa jättää pari metriä jälkeenjääneitä puita etes aukkopaikkoihin. Tykky pätkii ne kuitenkin jossain vaiheessa vuosien saatossa.

    Paljonko niihin uusmuodikkaisiin jatkuvan kasvatuksen metsiin on ajateltu kasvavan riukupuita valtapuiden varjostaessa ja onko kasvatusohjeissa tätä tykkyasiaa huomioitu?

    Tekijä
    Sahapukki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 10.1.2018, 20:40

    Onhan nuo sähkön siirtohinnat nousseet todella reippaasti. Tänään tuli laskut vakituisen asuntoni sähköstä ja siirrosta samalta ajalta. Sähkö maksoi 68 euroa ja siirto 137 euroa, eli sähkö 33% ja siirto 67%.  Hyvin muistaa vielä ajat, kun ne maksoivat suunnilleen saman verran. Sähkön olen luonnollisesti alusta asti kilpailuttanut säännöllisesti ja vaihtanut yhtiötä kymmenkunta kertaa. Siirrossa kilpailua ei ole, joka näkyy kyllä hinnassa.

    Pete 10.1.2018, 20:53

    Eihän niille siirtohinnoille näy kuin yksi suunta. Ja nousu vaan kiihtyy muuttotappioalueilla. Melko kalliiksi tulee sen siirtoyhteyden ylläpito kylillä jotka pikku hiljaa hiljenevät. Maksajien määrä vähenee, mutta linja on pidettävä edes jonkinlaisessa kunnossa niin kauan kuin yksikin tupa siellä vielä sinnittelee. Ei sinne maakaapeleita vedetä, se on varmaa. Kesämökkikäyttö tulee tätä hieman tasaamaan, mutta niin, että siirtohinta muuttuu ”liittymähinnaksi” tai tehomaksuksi. Vaikka mökkiläinen ei tarvitse sähköä kuin yhtenä päivänä vuodessa niin se linja on koko ajan pidettävä kunnossa. Mökkiläinenhän voi milloin tahansa ilmestyä mökille ja pistää kahvin tippumaan. Siirtohinnan perusta tulee siis kokonaan muuttumaan kulutuksesta kiinteäksi.

    sahapukille vielä kysymys, että minkälaisen vahingon se halla aiheutti? Kuolivatko puut? Vai tuliko kiertoaikaan pari vuotta pituutta lisää. Miten hinnoittelisit sen vahingon?

    uudehko metsänomistaja 12.1.2018, 13:36

    Ylen uutisten kainuulainen metsänomistaja totesi tykkytuohon esiintyneen pahana noin 5 vuotta sitten harvennetussa tasaikäisessä männikössä, joka oli lannoitettu. Sanoi latvuksen kehittyneen runkoon nähden liian suureksi, jolloin lunta oli päässyt tarttumaan puun oksistoon poikkeuksellisen paljon.

    Vaikuttaa ymmärrettävältä. Tuhon syy olisi syytä selvittää ja huomioida, koska, mikäli tälläiset tykkylumitalvet toistuvat, vahingot voivat olla todella massiivisia ja muuallakin kuin Kainuussa.

    Pitäisikö miettiä lannoittamisia? Olisiko jatkuvan kasvun metsä paremmin turvassa?

     

     

    mehtäukko 12.1.2018, 14:02

    Mielestäni (monenkin) hoitamaton,myöhässä harvennettu  hontelo, toispuoleinen latvusto ovat tykylle herkkua. Lannoitus siihen on tällaisena talvena katasroohvin aineksissa.

    Jatkuva jatkukoon minun puolesta muualla.

    kuusessa ollaan 12.1.2018, 15:11

    Sama havainto, lannoitetut männiköt tuuheempine neulasineen arempia lumituhoille. Selkeästi havaittu MH mailla, joita on omien tiluksien lähellä.

    Sahapukki 12.1.2018, 15:31

    Kesän 2013 halla niisti viiden hehtaarin alalta kuusista vuosikasvut käytännössä kokonaan pois. Kuuset jurottivat -14 ja -15 kesät. 2016 kasvu oli jo ihan ok ja 2017  hyvä. Eli hallasta tuli sen 2-3 vuoden kasvutappio ja ehken jonkuverran laatutappioita, jonka saa ensiharvennuksessa pääosin korjattua.

    Tässähän tulisi vakuutuksessa kyseeseen sen muutaman kuution hehtaarikorvaus kolmelta vuodelta ja muuan kiinto myös laatuvioista. Eli 3vuotta X 10m3 X 10€  = 300€/hallahehtaari könttäkorvauksena.

    Tämmösestähän ei tietenkään laskentokykyinen vakuutusyhtiö lähde vetoa lyömään yhdenkään halla-aran metsämaanomistajan kanssa.

    mehtäukko 12.1.2018, 16:45

    Korvaisiko, jos ehdoissa ei lue vähimmästä yhtenäisestä vahinko-alasta, tai vähimmäismoteista…Omavastuu pyyhkii loput?!

    Pete 12.1.2018, 16:50

    Honteloita ja toispuoleiseksi kasvaneita puustoja ei kannata lannoittaa. Oikea-aikaisesti hoidettuja ja harvennettuja taasen kannataa lannoittaa.

    Tietysti ”kun ei tee mitään niin mitään ei voi saadakaan” pätee tähänkin. Varsinaisia tykkytuhoja ei ole osunut omalle kohdalle lannoitetuissa puustoissa. Ensiharvennetuissa kylläkin, mutta niitä ei ollut vielä lannoitettu.

    Jos pelkää tuuhean neulaston vaikutuksia, niin metsää kannattaa omistaa vain ct-pohjilla. Niilä puut eivät kasva pitkiksi ja neulaset eivät ole tuuheita. Itse omistan kuitenkin mieluummin mt ja omt pohjia vaikka varmaan siinä riskiä otankin 🙂

    Sahapukille, taitaa tosiaan olla vaikeaa se hallavahingon arvon määrittäminen kun se ainakin tuolla mallilla edellyttäisi tuhoa edeltävän kasvun tarkkaa määrittämistä. Ja hallatuhojakin on eri asteisia. Muistan kyllä tuon kesän kun autoilin Kainuun suunnalla. Halla oli niistänyt kasvun varttuneista kasvatusmetsäkuusikoistakin. Ei se taida kuitenkaan ihan jokavuotinen ongelma olla, muuten en olisi reissullani nähnyt 20 metrisiä kuusikoita lainkaan.

    Myrsky ja lumivahingoista olen kyllä saanut korvausta useammankin kerran, mutta vaikka lähes kaiken mahdollisen olenkin lannoittanut, niin lannoitetuilla kuvioilla niitä ei tosiaan ole kohdalla sattunut. En omista metsää tällä tämänkertaisella lumituhoalueella.

    Sahapukki 13.1.2018, 22:57

    Jos vielä tuosta jatkuvasta kasvatusmetsästä ajatuksia. Niissähän on taimet alispuuna riukuuntumassa tai taimi on pienaukon reunapuuna, jolloin oksat kasvaa valon puolelle, jolloin niiden lumikuorma painaa toispuoleisesti ne kumoon. Muuan harva taimi sattuu pienaukon keskelle, joista voisi ajatella kasvavan laatupuita.

    Jatkuva kasvatus ei tuota uusia laatutukkeja tykkylumimetsissä.

     

    mehtäukko 14.1.2018, 06:13

    Niin. Kuten alussa jo totesin, ei tuolle Sahapukinkaan maininnalle ole lisättävää.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12