Taimikoiden pinta-alan pitäisi olla mieluummin suuri kuin pieni. Nytkin kun täällä räntäsateen jälkeen oli  lämpötila vain 0…+1,0 astetta  vuorokauden verran niin siellä, missä ei tuuli päässyt vaikuttamaan, taimien latvat eivät ehtineet  puhdistua lumesta lainkaan. Kuusen taimi kestää tykkyä paremmin kuin mänty ja nytkin metrin ja vähän yli männyn taimista puolet ovat jo latva maahan päin lumen sisässä ja osa kallistunut vielä  juuresta, kun ei ole routaa. Keväällä on taas taimikoissa oikomista. Männyn taimien etäisyyden pitäisi olla vähintään 2..2,5 m, että alkavat kestää tykkyä 2,5.. 3,5 m pituisina.

Rehevillä mailla pieneen aukkoon syntyneet koivut tai männyt ovat niitä riukuuntumiselle alttiita puita.  Kovasti ponnistaen saavat latvuksensa muun metsän tasolle, mutta sitten taipuvat pysyvästi hoikkuutensa vuoksi.  Jos lanka on lähellä, niin sitten tarvitaan korjaajaa.

Kyllä verttuneissa hyvässä kasvatusasennossa olevien puidenkin latvoja katkeilee.  Meillä metsiä on korkeudelle 220 m merenpinnasta.  Viimeksi talvella 2010 korkeimmalla kasvavissa metsissä oli melko paha lumituho.  Männyllä puu katkeaa latvuksen alaosan kohdalta.  Kuusella vähän vaihtelevasti.   Pahimmat vahingoituneet vanhat männiköt hakattiin aukoksi.  Kuusikoita ja ensiharvennusmänniköitä harvennettiin.  Tappiot näin toimien olivat vähäisei eli vakuutuksen omavastuuosuus.  Ei kannata mennä tuollaisiin metsiin ennen kuin tilanne on ohi.  Voi muuten tulla kiire sinne tänne singahtelevia puunlatvoja väistellessä!!!

Kyllä meilläkin on myös 2-4 metrisissä taimikoissa esiintynyt jossain määrin jonain tykkytalvena lumituhoja.  Joskus joku kuusentaimissakin.  Yleensä kuitenkin männyissä.  Tuhon erottaa hirvensyönnöksestä mm siksi, että latva on useimmiten täysin irti ja siinä ovat neulaset tallella.  Ei siis mitään syöntiin viittaavaa.  Meidän taimivahinkojen estämiseksi olisi auttanut vain puiden putsaus lumesta.

Jatkuvasti sattuu silmiin – sihtaan tuoreita harvennuskuvioita niin, että eukko jo varoittelee, jos olen puikoissa, että katso eteesi. Siksi tykkään istua hanttimiehen paikalla.

-Harvoin näkyy sellaista harvennusta, jossa ei olisi noita riukuja jätetty sekaan. Nehän ovat siellä vain runkoluvun takia, esim pohjapinta-alaan ne eivät paljoa vaikuta.

Lisäksi oikein hypähtävät silmille nuo iso-oksaiset ja haara / mutkapuut! Mitä järkeä on jättää kasvamaan puita, joista ei ole mahdollista saada kunnollista tukkipuuta?

Lumen murtamat puut ovat sitä satoa, jolle ei aina voi mitään. Joskus kymmenkunta vuotta sitten täällä Suomenselän alueella tuli räntämyrskyt sellaisella volyymilla, että männiköt murskaantuivat, jos olivat määrätyn korkeuskäyrän yläpuolella. Tuhoalue oli kuin veitsellä viilletty.

Tykkylumi ei tarvitse kovaa tuulta, puhumattakaan myrskystä, vaan sen verran tuulta, että puu taipuu – siihen sitten tulee kosteaa lunta, joka painaa latvat alas.

Taimikosta lähtien harvennukset ajallaan, niin tuhomahdollisuudet ovat kaikkein pienimmät.

Suorittava porras toi esiin hirvien osuuden tykkylumituhojen aiheuttajana ja sekin on valitettavasti totisinta totta.

Hirvituhoriskin alueilla suositellaan poistamaan vain lehtipuusto mäntytaimikoista ja kasvattamaan mäntytaimikko 5 metrin pituuteen ennen taimikon harvennusta. Tämä johtaa taimikon riukuuntumiseen ja taimikon harvennuksen jälkeen tykkylumituhoihin.

Jos harvennuksen tekee aikaisemmin, ei jäljelle jää yhtään tukkipuuaihiota, koska jokainen syödään. Kuvat alla kertovat männyn kasvatuksesta hirvitalousalueella.

Täällä Länsi-Kainuussa alavilla mailla tämän talven runsaiden lumisateiden jälkeen on ihan hyvä tilanne. Ei tuhoja. Isommat puut puhdistuisvat tuon 0..+1 lämpötilan ja tuulen vaikutuksesta vuorokauden aikana aika puhtaiksi. Eikä pitkään aikaan ole ollut tykkytuhoja isommissa puissa. Oliko 15..20 vuotta sitten, kun jääsade alkoi katkoi isompia puita, mutta tuokin tuho jäi vähäiseksi, kun melkein heti sateen jälkeen lämpötila nousi reilusti nollan yläpuolelle ja sulatti jään pois. Nyt näyttäisi pysyvän pakkasella ja pakkaslumisade ei ole niin paha asia ja jos lumisade vielä tulee hienojakeisena kovan tuuleen puhaltaessa niin eipä juuri lunta kerry puihin lainkaan.