Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 920)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jätkä

    Tuota Jeessin ylistämää hakkuumallia sanottiin ennen tätä nykyistä viherpiipertämisaikaa ”Hävityshakkuuksi ja jäljelle jääneistä – eloonjääneistä puista kehittyvää pöpelikköä sanottiin jätemetsäksi.

    Lähinnä menetelmä pitkässä juoksussa on, kuin yksityistaloudesta kerääntynyttä kompostikelpoista tavaraa nimitettäisiin ruokasäiliöksi.

    jees h-valta

    Kompostikelpoista juu. Jätkä taitaa olla siihen aivan kohtsillään valmistavaraa. Jutut ainakin senverran sekoa. Onhan sitä helppo aina louskuttaa kun ei asiasta mitään tiiä.

    Rukopiikki

    Tänä vuonna istutetut rauduskoivut on valmiita nilkasta poikki 35-vuotiaana, kuuset 60-vuotiaana. Siinä saa aluskasvoksilla harrastaa jota kiinnostaa.

    Puuki

    Tasmanialaisen puun kasvua parempi keino verrata jk:n kasvatuksen mahdollisuuksia ja harsitun metsän kasvua on tutustua tutkimuksiin ja myös esim. omiin kokemuksiin Suomessa, jos niitä on.

    Kun metsän PPA putoaa ~ 60 % harsinnassa, niin kokonaiskasvu putoaa kuusella 1 – 1,5 mottia/v /ha 20 seur. vuoden aikana, männyllä 1,5 -2,5 mottia/v/ha .  Jäljelle jäänneet puut kasvaa tietysti paremmin paksuutta. Minkä verran paremmin riippuu mm. puulajista , puiden iästä ja harvennusreaktion ilmenemisajasta.

    Esim. 1,5 motin kasvutappio vähentää puuta 30 kiintoa/ha 20 vuodessa.  Silloin 20 vuoden päästä tehtävä uudessa harsinnassa pitäisi siis hakkuutulo olla vähintään  toisen ve:n 30 motin arvokasvun verran parempi, jos lasketaan taloudellista tulosta.   Eli harsinnan kantorahan pitäis olla n. 1850  € parempi kuin norm. harvennuksen jälkeen  olisi.  Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).

    Jovain

    Tarvitseeko metsänkäyttöilmoituksella metsänkäyttötapoja eritellä jaksottaiseen ja jatkuvaan kasvatukseen. Ovat päällekkäisiä hoitotapoja siellä lomakkeellakin. Jotta päästään eriyttämisestä, tulisi kirjata kasvatushakkuun (hoitohakkuiden) puolelle niitä todellisia toimenpiteitä, joita metsissä tehdään. Tällä hetkellä kohta on varattu jaksottaisen ja jatkuvan kasvatuksen eriyttämiselle. Todellisia toimenpiteitä ovat energiahakkuu, ensiharvennus, 2-3 harv…, väljennys/poim.hakkuu, siemen/suojuspuuahakkuu, taimiston vapauttaminen, verhopuusto, kaistale ym jne….

    Tuskin on tarpeen eriyttää myöskään metsälaissa, sillä kannattaako jatkuvan kasvatuksen metsää lähteä perustamaan. Siitä on vähän kokemusta ja se luontainen tulee jos on tullakseen. On jatkumo jaksottaiselle metsän kasvatukselle tällä hetkellä. Tuskin tarvitsee lähteä eriyttämään, eiköhän mene samoilla tarkennetuilla kriteereillä jaksottaisen hoitomuodon kanssa.

    Rane

    ”sillä kannattaako jatkuvan kasvatuksen metsää lähteä perustamaan. Siitä on vähän kokemusta vielä tällä hetkellä…”

    OK.

    mehtäukko

    Jk- harrastusta ei pitäisi ensinkään sallia metsänkasvusta mitään tietämättömille.

    Kun tosiaa ppa pudotetaan alle ~ 60% , kaikki hallitsemattomat r i s k i t kasvavat aivan liian paljon. Sellainen metsätalous ei voi olla kestävää.

    Perko

    Harmillista, vaikeuksia Puukilla  tasarakenteisesta irrottautuessa.  Nyt ei suhise  kuin  Strömsön metsässä.  Miten onkin kaikki vaikeudet kasaantuneet samalle yrittäjälle ?   Hyvä se kun huomasit  taantumuksen ja virheet nopeasti.   Toista on tuossa Itänaapurissa. Takatalvi on siellä yli satavuotista eikä ota hävitäkseen korvien välistä.

    Aikomukseni on selvitellä, onko mahdollista 8mm luston kasvu tuplata.   Etelä Tasmanian sää ei paljon poikkea Etelä-Suomen ilmastosta. Petäjät kasvaa siellä viis’ kertaa  suomalaista nopeammin,  jotta ei tarvii sitten haalia kaikkia rantapusikoita pyyhetarpeiksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko, elähän innostu liikaa. Optimi lustonpaksuus riippuu tietysti puun loppukäytöstä, mutta hyvänä kompromissina kasvunopeuden ja laadun välillä pidetään vajaan 2 mm lustoa.

    Perko

    A.J. Asuin  sellaisessa ns loma-asunnossa+ sauna lähellä Melbournea.  Siellä seinäpanelia  oli tehty niistä leveistäkin lustoista.  Meillä laatu on  sivuseikka kun kuutioista maksetaan.   Aiemmat laatutyvet kierteli ostaja 60-luvulla viimeksi.  Nykyiset ostajat eivät metsään mene. Yritystä on, auton perästä vaatesulkeista pitävät pihassa, lähtiessä sinne  purkavat takasin goretexit, läppäri kyytiin ja menoksi. Kerran sanoin, loppukatselmuksessa, on jäänyt osa käsittelemättä ja mittamatta niin HÄN hövelisti ilmoitti, ei ne kerkiä laskea konetta lavetilta niillä on kiire.  Soitin, viikonperästä kone  laskettiin.    Sekin on laatua!  Mutta on ollut myös  osaavia asiamiehiä yhtiöillä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 920)