› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus VIHREÄ VALHE

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7

  • jatkuva kasvatus VIHREÄ VALHE

    Sent on: 27.1.2015, 13:48

    90-luvulla Erkki Lähde luennoi, kuinka Pohjoiset havumetsät kuolevat kovaa vauhtia, harsuuntuminen ja Red belt vyöhyke olivat ne selvät merkit että kuoleminen oli jo alkanut. Sama mies kertoo että jatkuvakasvatus on taloudellisesti kannattavin kasvatusmenetelmä.

    Vihreät pitävät Erkki Lähdettä sankarina, koska hän osasi valheella johdattaa ihmiset luulemaan että metsät ovat oikeasti kuolemassa ja vaikutti näin ehkä osaltaan ilmastonsuojeluun. Nyt sitten ollaan ottamassa tätä jatkuvaakasvatusta käyttöön. Vihreiden slogan sopii tähän hyvin: ”Hyvän asian takia kannattaa vaikka valehdella”.

    Tekijä
    pihkatappi pihkatappi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 31.1.2015, 10:23

    ”1. PAREMPI TUOTTO

    Erirakenteisessa metsänkasvatuksessa ei tarvita kalliita investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon. Taloudelliset ja biologiset riskit pienenevät, eivätkä kulut syö juuri saatuja tuottoja. Myöskään metsänhoitomaksuja ei tarvitse maksaa.”

    Arvometsästä lainattua.

    hemputtaja 31.1.2015, 10:45

    ### —snip—
    Ilmeisesti tulisi ennen keskustelun jatkamista päättää siitä, MITÄ ON JATKUVÄ KASVATUS.
    Lähetetty: 39 min sitten
    Lähettäjä: uudehko metsänomistaja ####

    No vastathan, vastathan, taas kerran, kun kerran kysythän. On se kyllä jo kerrottu moneen kertaan.

    Jatkuva kasvatus on HARSINTAA (huusit itekin). Harsinta taas on metsän käyttötapa, joka todettiin huonoksi jo kauan sitten. Syy oli metsäomaisuuden vähittäinen rappeutuminen.

    Rappeutuminen jatkui siitäkin huolimatta, että kyllä niitä metsiä yritettiin hoitaa ennenkin. Esi-isät eivät olleet niin typeriä kuin jk-tyrkyttäjät vihjailevat.

    Harsinta on nykyisin erityismenetelmä, jota voi käyttää erityiskohteissa, jos osaa.

    Alkaa jatkuvasti tympiä tämä jatkuva jatkuva kasvatus jankutus. Menkää jatkuvat kasvattajat kasvattamaan jatkuvasti metsienne jatkoja ja lopettakaa jatkuva tyrkytys jänkätys. Jos jk on niin hyvä, olkaa hiljaa ja tyytyväisiä kun tiedätte meitä tolloja paremmin oikean menetelmän, jolla jatkuvasti rikastutte.

    Muistaakseni jatkuville kasvattajille jatkuvasti järjästetään herätysseuroja jatkuvasta kasvatuksesta. Niissä voi jatkuvasti kertoilla toisilleen kuinka hyvin jatkuva menetelmä jatkuva kasvatus on jatkuvasti.

    Visakallo Visakallo 31.1.2015, 11:15

    Jatkuva kasvatus on poistettavien puiden valinnan osalta luonnonvastainen.
    Tämän takia siitä ei ole tullut yleistä metsänkasvatusmenetelmää.

    uudehko metsänomistaja 31.1.2015, 12:17

    ”Jatkuva kasvatus on poistettavien puiden valinnan osalta luonnonvastainen.”, väittää nimimerkki ”Puun takaa”.

    Yhdyn väitteeseen. En tosin pidä erityisen luonnollisena tasaikäisen meetsänhoidon tuloksina syntyneitä puupeltoja säännöllisine yhden puulajin tasakokoisine puurivistöineen joissa kaikki poikkeavat ikä- tai puulajivaihtelut on poistettu. Myöskään päätehakkuiden jälkeisiä muokattuja aukkoja en ihailisi luonnonmukaisina.

    Luonnollisuuden korostaminen sopii ”vihreitä” ajatuksia ihannoivalle, jolla ei ole mitään vastuuta taloudellisuudesta. Itse pyrkisin kuitenkin pääosin korostamaan metsäni hoidon taloudellisuutta, mutta pyrkisin kuitenkin sen ohessa mahdollisimman luonnolliseen metsään.

    Kaikkiin metsän kasvatustapoihin liittyy valitettavasti aina luonnollisuudesta poikkeaminen. Kaikkein luonnollisinta metsää on hoitamaton metsä, jonka luonnollista kehitystä ei ole ihminen mitenkään ”häirinnyt.” Tämäkin vasta, kun tälläinen ”hoitamattomuus” on jatkunut muutaman puusukupolven ajan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 31.1.2015, 12:41

    Aukkohakkuuhan näyttää niin luonnonmukaiselta kun voi olla. Sinnehän tulee pioneeripuulajit melkein heti. Aluksi se tarjoaa hyvät elinolosuhteet myyrille ja pienpedoille. Sorkkaeläimetkin tarvitsevat ympäristön missä isometsä ja taimikko vaihtelevat. Miten se eroaa niin hirveästi UMO:n mielestä siitä kun siitä olisi metsä palanut?

    hiliman 31.1.2015, 12:55

    Jos aukkoon istutetun koivikon alle saadaan kuusentaimikko, ja kuvio käsitellään kaksivaiheisesti, niin olaan jo melko lähellä luonnollista sukkessiota. Tosin riskinsä ja hankaluutensa tässäkin menetelmässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 31.1.2015, 13:21

    Myös luonnontilaisessa metsässä kuolee puita sekä alta (itseharvenenminen) että (oikein vanhoja) päältä. Lisäksi luonto poistaa puita tuhojen kautta: tuuli, metsäpalo, hyönteiset.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 31.1.2015, 15:46

    Reima Ranta:
    ”Taneli istuttaa Etelä-Pohjanmaalla innolla männyntaimia, eikä taida kolmen prosentin korolla saada koskaan edes omiaan takaisin. Harrastella tietysti voi, eikä siinä ei ole mitään väärää, mutta kannattako tuon kaltaisella metsillä rikastumisella nyt niin kauheasti takki auki revitellä.”

    En ole kyllä tuloksillani erikoisesti revityllyt, jos katsoo alkulähtökohdat niin siihenkin olisi kyllä varaa.

    Palstani ovat tosiaankin männyn maata. JK menetelmän jäljiltä täysin kasvamattoman kuusenrääseikön vallasta olen sitä pelastellut ja voimakkaasti, moneen kertaan ojittanut. Paikallisesti katsoen tulokset ovat olleet melkoisen hyviä ja naapurit ihmettelevät että taasko sieltä puuta ajetaan. Eivät oikein aina käsitä sitä että ne 60-luvun ”järjettömät aukot” ovat nimenomaan se asia joka hakkuut mahdollistaa. Kokonaispuumäärä olisi nyt vielä suurempikin, jos olisin ollut vielä hätäisempi aikanaan niiden rääseikköjen parempienkin kohtien suhteen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 31.1.2015, 15:51

    Uudehko metsänomistaja:
    ”Ilmeisesti tulisi ennen keskustelun jatkamista päättää siitä, MITÄ ON JATKUVÄ KASVATUS.”

    Uudehko on niin innoissaan jk:sta ettei ole ehtinyt vielä edes perehtyä siihen mitä se oppi-isien mukaan on. Ammatti Raivooja opasti oikealle tielle.

    Jos jk:ssa hyväksyttäisiinkin hoitotoimenpiteet ja jonkinlainen taimettumisapu, niin se tuloksetkin moteissa mitattuna oleellisesti paranisivat. Silloin kuitenkin tulisi juuri niitä kustannuksia, joista ideologian mukaan piti päästä kokonaan eroon. Kun sitten motteja tulee kuitenkin vähemmän ja hinta tippuu korjuuolosuhteitten takia, niin pankrutti on valmis. Muutaman hakkuukierron jälkeen alue on pakko panna kokonaan matalaksi jos aikoo puuta kasvattaa ja arvaa onko uudistushakkuu rahakas. Kokemuksesta tiedän ettei ole.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 31.1.2015, 16:16

    Minusta yhden sukupolven aikana ei voi verrata jaksollisen ja jatkuvankasvatuksen hyöytyä. Jos nykyinen metsänomistaja päättää jatkuvankasvatuksen niin tottahan se on että hänen elinaikanaan mitään vahinkoa tai kasvutappiota ei synny. Ei synny uudistamiskustannuksia eikä muitakaan hoitokustannuksia. Ilman muuta lyhyellä vertailulla jatkuvakasvatus menee edelle. Toisaalla jaksottaisessa kun tempaisee koko alan aukoksi niin tulot ovat suuremmat kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Hoitokulut tulevat sitten seuraavalle sukupolvelle hoidettavaksi niin kulujahan siitä tulee melkoisesti.

    Mutta metsää pitääkin käsitellä useamman sukupolven projektina jossa nykyinen omistaja tekee oman osansa ja seuraava sukupolvi oman osansa. Näin kun mennään jatkuvuus ajatellen niin jatkuvassa kasvatuksessa kuitenkin tulee jossain vaiheessa ”metsäpalon” vuoro ja metsä menee uudistettavaksi kokonaan. Jatkuvakasvatus ei kuitenkaan kestää jatkuvana ikuisesti. Se missä vaiheessa kustannuksia verrataan niin siitähän se kannattavuus muodostuu kahden metsänhoidon välillä. Jos otetaan aikajänteeksi 100 vuotta niin tuskin kustannusvertailu kovinkaan paljoa eroo eri metsänhoitotapojen välillä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 70)
1 2 3 4 5 6 7