Jessen ilmoittama hakkuumäärä voi olla vaikka 760 kiintoa vuodessa keskimäärin, joka on lähempänä tuhatta kuin viittäsataa. Jos on 100ha hyvin kasvavaa metsää etelä-Suomessa kasvu voi olla lähes 2000 kiintoa vuodessa, kasvuhan on etelässä helposti viisinkertainen pohjoiseen verrattuna. Tuo 25ha haapaa kasvaa yksistään parhaassa kasvunvaiheessa yli 500 kiintoa vuodessa. Eli 100ha metssiköstä 60v kiertoaikana voi korjata puuta 50000 kiintoa tekisi noin 800 kiintoa vuodessa eli Jesse puhuu asiata, on tehnyt hyvät kaupat tuon viimeisen palstan osaltakin. Hakkuumäärä ei tietenkään voi olla joka vuosi tuo maksimi, koska päätehakkuut tulee aika harvoin, eli puhutaan keskimääräisestä hakkuusta.
Noinhan se varmasti osapuilleen Jessen osalta menee, kuten Tolopainen kirjoitti. Itse lopetin täällä metsieni kasvuista ja moteista kertomisen, sekä myös kuvien lähettämisen, koska ne johtivat vain joidenkin kohdalla aivan turhaan sydänjuuria raastavaan kateus- ja torjuntareaktioon. Aloin siten ajatella palstalaisten terveyttä. 2017 kesäretkeläisten kanssa oli mukavan rakentavaa keskustella metsänhoidosta ja puunkasvatuksesta, kun ei tarvinut koko ajan itsestäänselvyyksistä alkaa vääntää. Suosittelen todalla Jessellekin kesäretken isännyyttä sitten jossain vaiheessa!
Aamu on näköjään ollut iltaa viisaampi. Kieltämättä, hyviä päättelyjä ja ehkä kuitenkin PuuHastelija ollut parhaiten jyvällä. Tolopankin kommentti ihan asiaa. Jätkäkin muuten mutta tuppaa vain edelleen kasvattamaan tilakokoani tarpeettoman suureksi. Toki haluan sinne toiselle sadalle mutta vain edelleen hyvillä tilakaupoilla. Niitä tulee ainakin Harjavallassa harvakseen. Mutta hyvää kannattaa odottaa. Haavikot tulee mukaan hakkuisiin joten sen saa laskea kuutiokertymään tulevina vuosina kyllä. Siinä on kuitenkin yksi varma kuutioiden puskija. Kyllä niissä nyt komea metsä on päällä ja sinällään hienon puistomainen tunne kulkea hankikannolla niiden alla. Puhdistaa alustansa kyllä tyyni muista. Ei raivaaustarvetta. Vielä seuraavatkin ajatukset hakkuista pyörivät muilla kuin haavikkoaloilla. Toki hiukan jo herättelin ostoa ja mainitsin senkin yhdeltä osin harvennusohjelmaan. Katsotaan mitä ja mistä sitten tulee tarjouksia. Annoin siihen nyt aika vapaat kädet.
Maaperät ovat aika paljon hyviä kasvultaan mutta turvemailta olen kuitenkin yllätyksellisimmät puuntuotannot ottanut sekä Harjavallassa että Siikaisissa. Siinä näyttää olevan vielä se hyvä piirre että suotyypin osuus saa metsänostajat täälläpäin varovaisiksi. Eli hinta koko metsästä näkyy laskevan ja arvioitsijakin (mhy) on ollut aika varovainen. Jonka pikaisella tutustumisella aikanaan jo totesin. Tien tarpeen myös. Mutta männikkö oli aikanaan niin hyvään kasvuasentoon harvennettu että se antoi kuutioita ja takasi sopivan peitteen alle joka varmasti vaikeutti myös arvioijaa. Juurihan hiljan oli ja taitaa vieläkin olla Metsälehdenkin etusivulla juttua esim. Karvian hyvistä ostokohteista. Juuri tuollaiset minuakin kiinnostaa. Monipuolisella koivu/mäntysekametsällä ja mielellään vielä alikasvoksena kuusikko jolla jo tietää muuntuman olevan pitkällä. Köppäkynneltä mielenkiintoinen ajatus. Ehkä. Sitä on perhepiiristäkin patistettu. Saan kuulemma paperille aikaan enemmän kuin suullisesti. mutta vielä ei aika riitä.
Täytyy Jesselle hattua nostaa,kun avoimesti täällä keskustelee metsistään.Suomalaisessa luonteessa on valitettavasti sellainen piirre,ette toista helposti ruvetaan halventamaan ja vähättelemään ennemmin kuin annettaisiin arvostusta.Tässäkin tapauksessa ilmeisesti saattaa joitakin kaihertaa,kun Jesse on tyytyväinen tilakauppaan.Ei se meiltä toisilta pois ole.
Taitaa se Jeessin Siikaisten turvemaa olla hyvälaatuinen turvekangas tai muuttuma. Niissä kasvukykyä on rinnastettu MT-kangasmaastoon ja jos vesitalous on kunnossa, on kasvu ylemmällä käyrällä hyvin helposti.
Keskikasvu ei kylläkään ole 20 kiintoa / v, paitsi vielä muutaman vuoden Haavikossa.
Metsänomistajissa on paljon porukkaa, jotka eivät ymmärrä suotyyppien eroja ja sitä kautta puuntuotoskykyä. Tietenkin on hyvin paljon sitä porukkaa, jotka tajuavat tien ja hakkuiden yhteyden, mutta eivät ymmärrä tieyhteyden merkitystä hoitotoimien kannalta.
Onneksi Siikaisissa kuulostaa olevan hyvä kasvupotentiaali.
Jonkin verran tuntuu olevan myös niitä, jotka toisaalta valittavat kuitupuun huonoa hintaa, mutta tekevät kaikkensa, jotta sitä kasvaisi heidän metsissään mahdollisimman paljon. Ei hoideta taimikoita ja tehdä ensiharvennuksia ajoissa eikä riittävän tehokkaasti.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.