Siin tulee vaa sellane pikku juttu et sen 2-3viiko pakkas jaksolla pitäs hakata kaikki pehmeimmät leimikot valmiiks.mitä luulette että ehditäänkö?ja jos sattuu olemaan 2 huonoa talvea ni vaikeeks menee👌
Tulee varmaan mutta kyllä ne täällä aika lyhyet ajallisesti ovat. Helmikuun lopusta ehkä hiukan huhtikuun puolelle. Kaikkia talvikorjuita ei varmasti etevinkään koneketju tee siinä ajassa. Mutta jätkältähän lyö laukalle aina.,.
Jaa-a. Pohjanmaalla on paljon leimikoita josta tulee tasan kolmea puutavaralajia (mäntykuitu, mäntyparru ja koivukuitu), ja pelkkiä männiköitäkin on kangasmailla vähän siellä ja täällä. Sellaisia nyt voisi kuvitella jollain logiikalla vaan keräävänsä kuormatilaan ja kippaavansa tienposkeen jollain vähän kehittyneemmällä kipillä. Toinen mikä voisi tollasessa paikassa toimia, olis joku vähän kontin tapainen systeemi (ei umpinainen vaan vaikka sellanen apinahäkin tyyppinen), mikä siirrettäisiin ajokoneen päältä joko rekan kyytiin suoraan tai säilytettäisiin tienpenkalla kunnes se haetaan. Kai siinä purkaukset ja lastaukset voisi vähentyä ja työaikaa kulua vähemmän. Omat ongelmansa siinäkin tietysti on ja varmasti ei sovellu joka paikkaan.
Käsittääkseni Pohjanmaalla loppui kai hakkuut joskus keskikesällä ensimmäisiltä urakoitsijoilta ja sen jälkeen on pyöritelty peukaloita ja odoteltu talvea. Heinä-elokuulla oli paljon hienompia hakkuukelejä kuin nyt. Syyskelirikko tuntuu tänä vuonna olevan myöhässä, joku on varmaan katsonut sen kalenterista kun on hakkuut suunnitellut.
Tiedätkös et sellasi jos kehiteltäs ni ne olis niin kallita ettei sellasia pystys ketään ostaa.kyllä sitä koko ajan uusia härpäkkeitä kehitellään mutta mikä niistä on tuottava ja mikä ei?tosiasia on se että taksat määrää tänä päivänä niin paljon että ei sitä varmaan paljoa uskalla olla edelläkävijä niissä asioissa.hatunnosto niille ketä uskaltaa.niitä kun nyt ei vaan voi sinne yhtäkkiä kipata.
Konttien hankkimiseen ja niiden kanssa puljaamiseen häviäisi mahdollisesti saavutettava etu.Tavaralajimenetelmän etu on nimenomaan että tavaralajit saadaan erilleen ja kuljetettua omiin käyttöpaikkoihinsa.Kippaamalla purkamiseen tarvittaisiin hirmuisesti lanssimaata.
Toki Jeanin pohtimaa rutiinien automatisointia kehitellään jatkuvasti.Mahdollisesti tuossakin videon Jontikassa on ns.kärkiohjaus jossa ei enää ohjailla vivuilla yksittäisiä sylintereitä vaan itse kouraa.Vaatii kuormaimeen asentoantureita jotta tietokone tietää missä se koura on.Seuraavaksi luultavasti kuormain tekee itsenäisesti osan liikeradoista ja kuljettaja ohjaa sitä vain kriittisissä kohdissa.Tästä on konenäön kehittyessä pienehkö askel siihen että metsäkuljetus tapahtuu ilman ihmistä.Ken elää se näkee?
joo maailma on valmis ja mikään ei kannata, paitsi kova työnteko, kyllä kyllä.
Systeemissä on isossa kuvassa joku vika, jos ensin motokuski toteaa, että tuo puu on kuusi ja tuo puu on koivu, ja sitten ajokonekuski päättelee samat asiat toiseen kertaan (mahdollisesti kuravellin seasta).
Samoin on mun mielestä oikeasti miettimisen arvoista, että katkottu pölkky tiputetaan ensin yhteen kasaan maahan, josta se nostetaan toiseen kasaan joka on ajokoneen kyydissä, sitten siitä kolmanteen kasaan joka on tien varressa, sieltä neljänteen kasaan joka on tukkirekan pankkojen välissä ja sieltä sitten viidenteen kasaan joka on tehtaalla tai välivarastoterminaalissa. Jos joudutaan telaamaan tai tehdään kapulasiltoja, niin näitä kosketuksia siihen ihan samaan pölkkyyn tulee vielä lisää. No, ei niitä sentään yleensä ihan yksi kerrallaan nostella, mutta kuitenkin aika pienissä nipuissa joka tapauksessa jos kuitenkin tähtäin on se mitä kaukokuljetusauto vetää.
”Systeemissä on isossa kuvassa joku vika, jos ensin motokuski toteaa, että tuo puu on kuusi ja tuo puu on koivu, ja sitten ajokonekuski päättelee samat asiat toiseen kertaan (mahdollisesti kuravellin seasta).”
Olen käsittänyt että jo nyt joissakin ajokoneissa on kartta jossa kourakasojen paikat on moton jäljiltä merkattu (gps) puutavaralajeineen.Helpottaa lumen alta ajamista.
Combi-koneita kehiteltiin yhteen aikaan kovastikin mutta se kehityssuunta on hiipunut.Toinen kehitelmä oli muistaakseni että koko puut vietäisiin jonkinlaiseen lajittelulaitokseen josta tavaralajit sitten kuljetettaisiin käyttöpaikkoihin.Tätä ajatusta ei jatkokehitelty koska siinä ei voita mitään.
Ajokoneet on liian hitaita ja kuormaajat tehottomia. Kuorman purku kestää liian kauan. Mutta kun metsänomistaja maksaa ketään ei kiinnosta tehokkaampi työskentely. Myös hakkuun aloitus kestää liian kauan kuskilta menee varttitunti tietokoneen näpyttelyyn. Hakkuun tiedot pitäisi olla valmiina, kun gps paikantaa kuvion niiden pitäisi päivittyä moton tietokoneelle.
Tolopaisen unissa pitäisi mutta karua arkipäivää on ettei pitäisi. Kun mennään ihmisen asioita tarkistamalla ja ohjaamana on kaikki edes suunnilleen kohdallaan. Jos tietotekniikka annetaan vapaahoitaa leimikkoa niin luultavasti tuo nytkin Teemun ohjaama kone ongittaisiin tuolta pehmeästä toisen koneen ja ihmisen ohjaamana kuiville. Metsässä tuo Tolopan kiire ja nopeat otteet ovatkin sitten se lopullinen tuho kaikkeen metsän kasvuisaan puoleen. Kyllä nämä nykyiset aivan toimivia ja miehet ammattinsa osaavia, kuten naisetkin. Metsä on senverran haastava automatisoitava ettei taida aivan meidän aikana vielä kovin paljon tästä edetä.
Teollisuus ei pahemmin taida huolestua, vaikka pehmeillä mailla koneet painuu… Aina löytyy noita pikkuisen pöpejä Jees- miehiä, joilla vekselit eivät pyöri kunnolla ja heidän metsässä voi tehdä minkälaien jäljen tahansa, kunhan pahimpia – tielle näkyviä vaurioita on vähän korjailevinaan.
Pro Silvan uudet koneet kulkevat telojen päällä niin kevyesti, että siellä missä ne koneet painuvat, ei ole ainakaan korjattavaksi kelpaavaa puustoakaan. Pitäisi pikkuhiljaa alkaa metsäyhtiöidenkin arvostamaan työn jälkeä, ei se, että kaivurin kanssa kuljetaan uria pitkin ja tasoitellaan raiteilta painumia pois, merkitse sitä, että juuriston kannalta asia olisi korjattu.
Mutta Jeessihän ei tuotakaan ymmärrä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.