Keskustelut Metsänhoito Juurikääpä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 67)
  • Juurikääpä

    Merkitty: 

    Kun havupuiden osalta raakapuupintaa ei pitäisi sienitartunnan uhalla paljastaa touko-marraskuun välisenä aikana, niin mitä mieltä palstalaiset ovat alle ainespuumitassa olevien havupuiden raivaamisesta kesäaikaan? Tai entäpä maanmuokkaus isolla telakaivurilla kesäaikaan? Uudistusalalla olevat kannot väkisinkin ottavat teloista osumaa ja paljasta (vielä melko tuoretta) puupintaa tulee näkyviin.

  • mehtäukko

    Olen kirjoittanut 7.10. 20:

    ”Energiapuuvehkeissä ei ole yhdessäkään tullut vastaan kantokäsittelyn varusteita?! Onhan siinäkin määrät suuria ja paksumpia kannot kuin raivatessa.”

    Energiakeskustelussa kukaan-, ja puolustajat ainakaan-, eivät ole tuota sanallakaan kommentoineet… Miksihän?

    Panu Panu

    Ainakin Laanian edustaja sanoi minulle tänä keväänä puukaupoista neuvotellessa, että giljotiinikourassa on kantokäsittely.

    En sitten tiedä toimiiko paremmin, huonommin vai yhtä hyvin kuin sahaavassa kourassa. Äkkiseltään ajattelisin, että kattavuutta kantokäsittelyyn on vaikeampi saada giljotiinilla, leikkuujälkikin on jossain määrin murskaava.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Giljotiinilla kannot on pieniä ja yleensä lehtipuuta, täällä on harvinaista, että kesällä korjattaisiin goljotiillä havumetsää missä olisi yli 50% havupuuta ja havupuun olisi kannoista vielä yli 10%. Se on vähän sellasta tiheiden lehtipuustojen hommaa jota ei viiti kukaan edes ennakkoraivata niin minullakaan ei ole montaa giljotiinikohdetta ollut. Ja jos jostain kuusentaimikosta kun otetaan puita missä on yli 50% kuusta niin poistettavasta puusta se osuus on mitätöntä. Aika paljon pystytään tekemään ainespuukouralla ennakkoraivattuna et giljotiini on aika marginaalia, mutta välttämätöntä pahimmissa lehtipuuryteiköissä.

    Panu Panu

    Viittaatko näillä prosenteilla lakiin metsätuhoista? Laki on aika lepsu ja itse lähden siitä, että kaikki havupuun kannot käsitellään riskiaikana.

    Nostokoukku

    Jääköhän tuon kantokäsittelyn vaikutus lähinnä psykologiseksi. Ihminen kun on erittäin tehokas pettämään itseään. Puuta korjataan kaikkina vuodenaikoina. Niin ei voi korjata, etteikö aina synny kolhuja ja näkymättömiä juuristovaurioita joihin torjunta-ainetta ei saada. Nämä riittävät kyllä juurikäävälle vallan mainiosti lisääntymiseen. Vaikka kuinka hyvin havutat urat, niin 22 000 kiloisella 931 xc: llä ja sitä seuraavalla ajokoneella tahtovat latvat lyödä ajo-uran päällä yhteen. Ja juuristovaurioita syntyy.

    Panu Panu

    Aika mustavalkoinen näkemys. Ei se niin mene, että juurikääpää joko on tai ei ole vaan sen leviämistä kannattaa tukahduttaa niin paljon kuin on järkevästi mahdollista.

    Kaikkein paras tapa olisi tehdä kaikki hakkuut ja raivaukset mukaanlukien päätehakkuut talvella. Hieman tähän suuntaan olen itse siirtymässä lähinnä harvennusten osalta mutta teollisuus tietysti tarvitsee puuta ympäti vuoden. Myös puun hinta painaa myyjän vaakakupissa eikä talviharvennuksia aina saa välttämättä edes kaupaksi.

    Nostokoukku

    Ei menenkään niin että joko on tai ei ole. Juurikääpää on aina ja joka paikassa, torjunnasta huolimatta. Juurikääpä on hyvin yleinen sieni. Itiöemä tuottaa jopa yli miljardi itiötä päivässä. Itiöt leviävät ilmavirtausten mukana satoja kilometrejä. Juurikääpä leviää myös juuriyhteyksien kautta. Näkemys voi olla mustavalkoinen, mutta melkoisen urakkan metsäteollisuus on ottanut tätä tuulimyllyä vastaan riidellessään. Suurin hyötyjä on luultavasti torjunta-aineen valmistaja. Leviämistä on mahdoton järkevästi tukahduttaa.

    Numppi

    En sanoisi mahdoton. Karujen maiden, missä puulajia ei pysty vaihtamaan mahdollisen saastumisen vuoksi pitäisi ottaa erityiseen suojeluun. Varsinkin sellaiset missä ei vielä ole havaittavissa männynjuurikääpää. Näissä kun raivaussahatyöt ja hakkuut tehtäisiin talvella, saataisiin jo varsin mallikkaasti minimoitua saastumisen riski.

     

     

    mehtäukko

    ”..Jääköhän tuon kantokäsittelyn vaikutus lähinnä psykologiseksi…”

    Ei ihan. Jos mo hakkuuttaa sulanmaan aikaan havupuustonsa joka kantokäsitellään, kantoja höyhentävä muokkaus täytyisi tehdä vasta niiden kuivahdettua. Silloin itiökonna ei takerru ja tee pesää…

    Tai muokkaajan kanssa sopisi, ettei kantoja tuoreeltaan  tarpeettomasti kuriteta. Kun niin kuitenkin osin käy, mo kulkisi 2 tunnin sisällä jälkeä, ja tupsisi ureaa tai värillistä orvakkaan osuman saaneen kylkeen.

    Ei luulisi olevan kauhia työ varmistella?

    Nostokoukku

    Ja kun yksikin kolhu jää hehtaarilta varmistamatta, sen tavoittaa yhden itiöemän päivässä tupsauttamasta yli miljardista itiöstä aina muutama. Ja niin on tauti taas leviämässä juuristoyhteyksillä. Ja sillä ei ole kiire mihinkään. Tauti saattaa edetä puustossa huomaamatta vuosikymmeniä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 67)