Keskustelut Metsänhoito Juurikääpä

  • Tämä aihe sisältää 67 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 15 tuntia sitten Numppi toimesta.
Esillä 7 vastausta, 61 - 67 (kaikkiaan 67)
  • Juurikääpä

    Merkitty: 

    Kun havupuiden osalta raakapuupintaa ei pitäisi sienitartunnan uhalla paljastaa touko-marraskuun välisenä aikana, niin mitä mieltä palstalaiset ovat alle ainespuumitassa olevien havupuiden raivaamisesta kesäaikaan? Tai entäpä maanmuokkaus isolla telakaivurilla kesäaikaan? Uudistusalalla olevat kannot väkisinkin ottavat teloista osumaa ja paljasta (vielä melko tuoretta) puupintaa tulee näkyviin.

  • Panu Panu

    ”juurikääpä tarttuu tuoreisiin kantoihin ensimmäisten vuorokausien aikana. Talvella kaadettujen puiden kannot eivät seuraavana keväänä ole alttiita tartunnalle.”

    ”Itiöt voivat levitä tuulten mukana satoja kilometrejä, mutta suurin osa niistä jää tartuttamaan lähimetsiä. Suurin itiötartuntariski onkin alueilla, jossa tautia esiintyy ennestään runsaasti. ”

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/juurikaapatuhojen-tunnistaminen-ja-torjunta.pdf

    Kesähakkuista tuossa ei puhuta mutta ymmärtääkseni ”kuolleeseen” kantoon juurikääpä ei tartu vaikka se muokkauksessa kärsisikin.

    Tietysti yksi tapa lähestyä juurikäävän torjuntaa on se, että torjuntatoimenpiteitä ei tehdä, joilloin säästetään rahaa ja raivauksiakin voi tehdä ympäri vuoden. Sitten vaan vaihdetaan koivuun päätehakkuun jälkeen ja muistetaan raivata havupuun taimet pois. Kaikilla kasvupaikoilla ja varsinkin männynjuurikäävän alueilla koivu ei kuitenkaan menesty.

    Toistaiseksi laki estää yllämainitun lähestymistavan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Niin, raivauksia ei tehdä yksityisten mailla kylmänä vuodenaikana, jos on lunta maassa. Se on kiellettyä koska siitä jää pitempiä kantoja kuin kesällä. Talvella joutuu tai pääsee raivaamaan vain omia taimikoita. Aika hullua mutta totta. Ja se johtuu siitä, että maanomistajat eivät hyväksy niitä ja toisaalta tätä myyttiä ylläpidetään kesäaikaisten raivausten vähäisemmästä vesonnasta, minkä ero talviaikaisii  on niin mitätön, että yhtä tyhjän kanssa.

    Panu Panu

    Kyllä minun maillani tehdään, lumi aiheuttaa ongelman yleensä vain kuusien kanssa, vihreitä oksia ei saa jäädä lumen alle kantoon. On tämä tietysti männyntaimillakin mahdollista. Noin 20cm asti lumipeite on OK.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Marraskuussa on jo monesti 20cm lunta et se tyssää melko nopeasti. Rt kortissa vai mikä onkaan et kannot saa olla 20-30cm et monesti kun minä aloitan omat raivaukset tammikuussa niin on se 50cm lunta ollu monena talvena. Maaliskuussa voi hyvinkin olla 80cm. Et marraskuussa ei ole kuin muutama viikko milloin on kylmä sekä alle 20cm lunta yleensä.

    Panu Panu

    Riippuu tietysti kuinka pohjoisessa ollaan mutta kyllä esim. Pohjois-Savossa marraskuu on yleensä hyvää raivausaikaa. Pari ongelmaa on tullut esiin omilla tiloilla kun on raivattu paksummassa lumessa:

    – Kuusen vihreitä oksia jäänyt kantoon.

    – Koivunvesat ovat olleet lumen alle taittuneina ja kesällä näyttää siltä kuin ei olisi raivattu ollenkaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Taittuneet koivunvesat ovat täälläkin joillakin pohjoisreunoilla, yleensä niistä ei sitten kuitenkaan ole haittaa kasvatettavalle puulle jos ei ole sellasta, että päälle jo kaatuu.

    Varhaisissa varhaisperkauksissa vaikka tehdään kesällä on myös normaalia, että siemensyntyistä kuusta ei saada vihreän alapuolelta katkaistua, esim. Mm. Kuvassa kolmas kerta toden sanoo, missä kolmas 10-vuotiaana, näin, että kun kanto 20cm kesälläkin niin ikävä kyllä sitä 2 kertaa pienenä raivattua ei vieläkään saada poikki vihreän alapuolelta. Todennäköisintä on, että varhain raivatut kokevat energiapuuennakkoraivauksen kun niissä istutuskuusikoissa, joita olen vuoden sisällä raivannut energiaksi, yksi ongelma on luontaisesti syntyneet kuuset. Se ei ole pelkkä talviajan ongelma, se on ongelma myös varhaisiin perkauksiin keskittyvässä hoitotavassa. Mitä myöhemmin toinen raivaus, ja sitä myöhemmäksi se saadaan,mitä myöhemmin täydellisellä ajoituksella ensimmäinen tehdään, on niin sitä paremmin ne ovat kehittyneet vähässä valossa pitemmiksi ja alaoksat hävinneet vihreistä eli omissa talviraivauksissa ole olleet ongelma. Tosin toinen raivaus kannattaa tehdä matalamman lumen aikana jos ensimmäinen on tehty paksun lumen aikaan. Ensimmäiselle raivaukselle ei ole väliä paljonko lunta on.

    Sellaista kuukautta ei ole vielä ollut mikä ei olisi hyvää raivausaikaa, lumi vain asettaa hankaluudet liikkumiselle.

    Numppi

    Tiedän paljon metsänomistajia, ketkä vaativat raivauksen tehtävän talvella, kun juurikäävästä ei ole riskiä. Ja nämä lisääntyvät jatkuvasti, kun tietoisuus lisääntyy.

Esillä 7 vastausta, 61 - 67 (kaikkiaan 67)