Vähän ristiriitaista tieto/käsitykset ovat, Joka tapauksessa en ainakaan suurempia puita raivaisi ennen pakkasia.

Tutun kuuloisia ajatuksia ja dilemmoja.

Olen pyrkinyt tekemään lehtipuun perkaamista kesä/syksy aikaan juurikin tuo juurikääpäpeikko ajatuksissani. Hankintahakkuut moottorisahan kanssa isänpäivän jälkeiseen aikaan. Viime vuosina on ollut silti kelien puolesta vähän arveluttavaa. Työn tuottavuus on todella huono jos joutuu joka kannon erillisenä työvaiheena sutimaan/suihkimaan urealla. Havupuutaimikoiden harvennukset ja ennakkoraivauksien havupuut pakkasten tultua. Helvetisti jos lykkää lunta alkutalvesta niin jää sitten kyllä tällä tyylillä aika paljon tekemättä. Toteutusta on takana vasta jokunen vuosi joten ehtii vielä menetelmät kehittyä omalta osaltani.

Onko asia noin rompe ? Eikös kuitenkin suostumuksen hakkuuseen anna aina metsänomistaja. Toisaalta kyllä nykyinen puuhuolto tarvii ympärivuotisen korjuun ja myös senkin vuoksi että työtä on vain alan toimijoille löydyttävä jatkuvasti jos meinaa että yleensäkkin puuta korjataan. Väitän edelleen että kuusikon harvennus kuivalla kesäsäällä on turvaillisempi vaihtoehto kuin joulukuussa lumisateessa maan ollessa sula. Routaahan ei muodostu  nykyään juurikaan etelä ja keski-suomeen.

Tuo panun toteamus kantokäsittelystä korjuusektorilla on vahvasti oijottu tulkinta. Kyllä korjuuketju sen tekee niin kuin muutkin työt kunhan maksaja sille löytyy. Maksaako sen yhtiö tai metsänomistaja on ihan sama. Nykyään kantokäsittelyn peittävyyttä valvotaan ainakin suurempien metsäyhtiöiden toimesta joten laitteet on oltava kunnossa.

Toivottavasti metsuri ei joudu koskaan metsässä vettä kantamaan. On se työ sen verran raskasta muutenkin. Jos isäntä haluaa suihkutella niin siitä vaan. Sille tuskin estettä on.

Ilmoittaudun Kunttakerroksen ”kukin tyylillään” kyselemäksi raivaajaksi. En todellakaan pääse kerskumaan vuosittaisilla raivausmäärilläni, ja se MT:n jutussa esitetty urean levitys oli vähän näytösluonteista. Kun ottaa tavoitteekseen sen, että ei raivaa yhtään havupuun kantoja juurikäävän leviämisaikaan, niin saa metsänsä säilymään terveenä. Eikä tarvitse raahata metsään suihkupulloa.

Ruotsalaisten tutkimusten mukaan jo 1 – 2 senttinen kanto voi männyn juurikääpää levittää. Metsäpohjani ovat osin niin karut, että jos mänty ei siellä menesty, niin ei siellä kasva mikään muukaan puulaji.

Panu tuolla toisena vastaajana antoi oivat vinkit, allekirjoitan ne täysin.

Mikäs muuten lumessa pelottaa raivaajia? Yhtiökin vetosi lumeen kun vaadin raivausta kylmällä kelillä. Itse olen raivannut lumessa paljonkin enkä vielä ole edes lumikenkiä hankkinut. Parhaimmillaan on ollut hankikanto.