› Keskustelut › Metsänhoito › Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 137 total)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14

  • Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

    Sent on: 19.2.2013 at 11:54

    Metsälakikritiikkikeskustelussa Anneli ja Pete käyvät kiinnostavaa keskustelua. Otan tähän otteet parista viimeisestä kommentista, koska mielestäni ne ansaitsevat oman ketjunsa.

    Pete:

    Edelleen peräänkuulutan tutkimustietoa siitä millä päätehakkuun lahoasteella kuusen viljely ei ole järkevää. Onko sinulla Anneli selkeää ohjetta?

    Itselläni on esimerkkinä 20ha kuvio, josta puolet uudistettiin 70-luvun alussa alikasvoksesta ja toinen puoli raivattiin ja istutettiin kuuselle. Ensiharvennus tehtiin pari vuotta sitten tuloksena se, että viljelyltä alalta lähti reilu 100mottia puuta ja tukkia siitä noin 30 mottia. Alikasvoksesta uudistetulta alalta lähti 60 mottia ja lahokuitua noin kolmannes. Poistetut tukkirungot olivat lähes poikkeuksetta lahoja. Molemmille kuvioille jäi 200mottia päätehakkuuta odottamaan, mutta alikasvoskuvion lahoprosentti nousee valitettavan isoksi. Viljellyllä alalla lakiraja jo täyttyy, eli päätehakkuunkin voisi tehdä. Viljelystä aikaa siis 41 vuotta.

    Pitäisin siis alikasvosten käyttöä lahon leviämisen kannalta huomattavasti isompana riskinä kuin kuusen viljelyä.
    …
    Meillä olisi aivan valmiina tekniikka siihen, että lahopesäkkeet tunnistettaisiin paremmin. Nimittäin jokainen kaadettava puu leimataan jo nykyisin hakkuukoneella ja olisi hyvin pieni lisätyö tuottaa metsänomistajalle ”lahokartta” leimikosta. Toisin sanoen lahon puun kohdalle voisi digitaaliselle kartalle piirtää pisteen ja pisteen koko voisi määräytyä kannon koon mukaan. Omankokemukseni mukaan laho kertyy tyypillisesti hyvin pienialaisista ”pesäkkeistä”. Jos selkeä kartta olisi saatavilla, niin pesäkkeet voisi uudistaa koivulla ja miksei männylläkin kun valtaosa kuviosta voidaan uudistaa kuusella. Myös kannonnoston voisi kohdistaa lahopesäkkeisiin

    Creator
    Gla
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 21.7.2013 at 15:00

    Mitähän siitä taimikosta raivataan ? Jos koivikkoa poistetaan niin eihän se tarvii kantokäsittelyä ja toisekseen jos kantojen koko on alle 10 cm niin ei ne tarvitse sitä muutenkaan.

    En usko että kantokäsittelystä juuri apua juurikäävän leviämiseen löytyy. Tuleehan niitä juuristo ja muita vaurioita poistettujen puiden juuriin joihinka kantokäsittely ei yllä. Eiköhän niille itiöille niitä kasvualustoja löydy jos tarvis. Samoin moton kantokäsittely ei ole niin aukoton etteikö niitä huonosti käsiteltyjä kantoja löydyt.

    tamperelainen 21.7.2013 at 16:05

    Metsurimtokuskilla järkeviä perusteluja.Toisaalta männynjuurikääpä on viimevuosina levinnyt Länsi-Suomeen Olisikohan syynä kesähakkuut.
    Havupuutaimikoiden kesäkäsittelystä olisi hyvä olla joitakin ohjeita.
    Moni tekee kesälomalla taimikonraivuuta.

    Suden jälki 21.7.2013 at 20:44

    Luultavasti juurikääpä on jonkinlainen suojelupoliisi. Se kuuluu laajaan eri alojen tiedostamattomaan yhteyteen ja sen tehtävä on suojella. Suojelu käynnistyy silloin, kun joku ulkopuolinen taho uhkaa normaalia eliöyhteiskuntaa, jossa kaikille on tilaa omissa oloissaan.
    Juurikääpäyksikkö yrittää lahottaa vanhoja puita luodakseen uutta elämää taas metsiin metsäpalon jäljiltä.

    Tämä oli vain ajatus. Enemmän uskon pakkokuusittumisen tuovan vielä muitakin ongelmia tulevaisuudessaan kasviston suhteen.
    Kun hirvien pelossa kuusitetaan, niin moni tärkeä hyönteinen katoaa ja sitäkautta kasvit ja maaperä muuttuu ja sitäkautta bakteerit ja….

    A.Jalkanen 21.7.2013 at 21:05

    Suden jälki saattaa olla oikeilla jäljillä…

    Leevi Sytky 21.7.2013 at 22:00

    Suden jäljellä on ”vihreitä” ajatelmia; vastustaa silti Vihreätä Aatetta henkeen ja vereen.

    tamperelainen 21.7.2013 at 22:31

    Leevi:Vihreän aatteen pahin haaksirikko juuri nyt tapahtumassa.Päästökauppaleikki tulee nyt reisille.Vihreän ideologistin päässä pitäisi ensimmäisenä ajatuksena olla:Miten taloudellisesti turvaan viheridean ja luonnonsuojelun!!Tämä on näissä täpinöissä unohtunut

    A.Jalkanen 30.8.2013 at 07:05

    Jouko Juurikkalan kirjoitukseen uusimmassa Metsälehdessä (16/2013) on helppo yhtyä. Juurikäävän vaivaamaan kuusikkoon ei eri-ikäiskasvatus istu, vaan avohakkuun kautta tapahtuva metsän uudistaminen edistää tällöin metsän terveyttä. Metsikkö voi kuitenkin olla juurikääpävapaa alue vielä kahden kuusisukupolven jälkeenkin.

    Metsän terveys on yhteydessä sen monimuotoisuuteen. Näin ollen metsä- ja luonnonsuojelulain erityiskohteiden käsittelyn tai säästöpuiden yhteys metsän terveyteen ei ole ihan suoraviivainen. Muun muassa lahopuukeskittymien tuottama linnusto auttaa torjumaan hyönteistuhoja kuten kaarnakuoriaisia.

    Jos metsikössä on jo juurikääpäsaastunta olemassa, voi mielestäni huoletta jättää saastuneita puita säästöpuiksi tai likeiseen erityiskohteeseen. Sieni leviää yhtä lailla saastuneista kannoista taimiin kuin pystyssä seisovista puista.

    Korjatkaa jos olen väärässä!

    Gla 30.8.2013 at 14:06

    Elävässä puussa juurikääpä säilyy, mutta kuolleesta se häviää kannon maatumisen myötä.

    Gla 4.10.2013 at 19:28

    Nosto kertauksen vuoksi Ironin viestiketjun rinnalle.

    Gla 17.12.2013 at 08:38

    Monimuotoisuus asian ympärillä vain lisääntyy. Metlan kiinnostava tiedote:

    http://www.metla.fi/uutiskirje/
    metpro/2013-6/uutinen-1.html

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 137 total)
1 2 3 … 7 8 9 … 12 13 14