› Keskustelut › Metsänhoito › Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

  • Tämä aihe sisältää 137 vastausta, 31 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 kuukautta sitten Avatarkim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14

  • Juurikäävän vaivaaman kuvion käsittely

    Sent on: 19.2.2013, 11:54

    Metsälakikritiikkikeskustelussa Anneli ja Pete käyvät kiinnostavaa keskustelua. Otan tähän otteet parista viimeisestä kommentista, koska mielestäni ne ansaitsevat oman ketjunsa.

    Pete:

    Edelleen peräänkuulutan tutkimustietoa siitä millä päätehakkuun lahoasteella kuusen viljely ei ole järkevää. Onko sinulla Anneli selkeää ohjetta?

    Itselläni on esimerkkinä 20ha kuvio, josta puolet uudistettiin 70-luvun alussa alikasvoksesta ja toinen puoli raivattiin ja istutettiin kuuselle. Ensiharvennus tehtiin pari vuotta sitten tuloksena se, että viljelyltä alalta lähti reilu 100mottia puuta ja tukkia siitä noin 30 mottia. Alikasvoksesta uudistetulta alalta lähti 60 mottia ja lahokuitua noin kolmannes. Poistetut tukkirungot olivat lähes poikkeuksetta lahoja. Molemmille kuvioille jäi 200mottia päätehakkuuta odottamaan, mutta alikasvoskuvion lahoprosentti nousee valitettavan isoksi. Viljellyllä alalla lakiraja jo täyttyy, eli päätehakkuunkin voisi tehdä. Viljelystä aikaa siis 41 vuotta.

    Pitäisin siis alikasvosten käyttöä lahon leviämisen kannalta huomattavasti isompana riskinä kuin kuusen viljelyä.
    …
    Meillä olisi aivan valmiina tekniikka siihen, että lahopesäkkeet tunnistettaisiin paremmin. Nimittäin jokainen kaadettava puu leimataan jo nykyisin hakkuukoneella ja olisi hyvin pieni lisätyö tuottaa metsänomistajalle ”lahokartta” leimikosta. Toisin sanoen lahon puun kohdalle voisi digitaaliselle kartalle piirtää pisteen ja pisteen koko voisi määräytyä kannon koon mukaan. Omankokemukseni mukaan laho kertyy tyypillisesti hyvin pienialaisista ”pesäkkeistä”. Jos selkeä kartta olisi saatavilla, niin pesäkkeet voisi uudistaa koivulla ja miksei männylläkin kun valtaosa kuviosta voidaan uudistaa kuusella. Myös kannonnoston voisi kohdistaa lahopesäkkeisiin

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.3.2014, 11:24

    Tässä ketjussa on käsitelty se mitä ERKistä ja juurikäävästä tiedetään. Molemmat oppaat on huomioitu: Pukkala-Lähde-Laiho sekä Valkonen-Sirén-Piri.

    Kannattaa perehtyä ajatuksella Tapion metsänhoitosuosituksiin kun ne ilmestyvät kaiken kansan luettaviksi.

    Ja kannattaa lukea myös tämä juurikääpäuutinen:

    http://www.metla.fi/uutiskirje/metpro/2014-1/uutinen-1.html

    Panu Panu 10.11.2014, 10:02

    Kun puhutaan kuusikuvion lahoprosentista niin tarkoitetaanko sillä:

    a) Lahojen kuusien kpl-määrää suhteessa kaikkiin kuusiin
    b) Lahojen kuusimottien osuuttaa kaikkista kuusimoteista
    c) Muu, mikä?

    Metla sanoo näin:

    ”Etelä-Suomen kuusista 15-20 prosenttia on tyvilahon vikaannuttamia.”

    http://www.metla.fi/hanke/3336/juurikaapa.htm

    Tässä ymmärtääkseni viitataan kohdan a) mukaiseen laho%:n laskentaan.

    Kun teetän päätehakkuun niin saanko ostajalta kohdan a) mukaisen laho%:n?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2014, 10:13

    Lahoprosentti riippuu siitä missä metsäsi sijaitsee ja miten sitä on käsitelty: onko tehty kesähakkuita. Metsäharjoitteluaikana Siuntiossa v. 1981 totesin että laho oli lähes kaikissa kuusissa, sekä isoissa että pienissä. Pahimmissa oli jäljellä vain vähän ns. pitopuuta kuoren alla (manuaalinen hakkuu).

    Laho etenee kuitenkin tyvestä latvaan päin, joten koko puu ei yleensä ole käyttökelvoton. Voit siis saada myös em. määrän lahoa motteina. Etukäteen on paha sanoa. Jos aiot ostaa lahometsää, pitäisi ainakin tutkia tilannetta kairaamalla ja jos mahdollista kaatamalla koepuita ja sahaamalla niistä poikkileikkauksia eri korkeuksilta lahoprosentin selvittämiseksi. Myös puututkaa voi käyttää apuna jos sellaisen saa jostain käyttöönsä (arboristeilta).

    Panu Panu 10.11.2014, 10:48

    Kiitos. Jos oikein ymmärsin vastauksesi niin laho% lasketaan normaalisti kohdan b) mukaisesti, esim. kun sanotaan, että laho%:n ylittäessä 30 ei kannata enää uudistaa kuuselle.

    Tämä kyllä hieman ihmetyttää minua, koska jos lahomotteja on 30% niin eikös se tarkoita, että suurin osa kuusista on ollut lahoja? Itse en ainakaan silloin lähtisi kuuselle uudistamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2014, 11:39

    Ihan varovaisuusperiaatteen mukaisesti näkisin, että jos männyn tai kuusen juurikääpä on metsikköön iskeytynyt, niin puulajin vaihto olisi tarpeen, eli kuusen jälkeen tulisi lehtipuu. Männyn kohdalla puulajikysymys onkin sitten hankala, joten varminta olisi ennaltaehkäistä tyvitervaksen tulo metsikköön riskialueella männyn kesähakkuissa kantokäsittelyllä tai harrastamalla vain talvihakkuita.

    Panu Panu 10.11.2014, 12:08

    Yksi määritelmä juurikäävän iskeytymisestä on ollut juuri tuo laho% 30. Miten määritellään juurikäävän iskeytyminen mainitsemallasi varovaisuusperiaatteella?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.11.2014, 12:15

    Nyt pistit pahan kysymyksen: en minä ainakaan osaa täysin varmasti sanoa että jos kuusi on laho, niin että aiheuttaja olisi täysin varmasti juurikääpä. Tunnistusohjeita voi käydä katsomassa Metinfosta. Sen sijaan tyvitervas varttuneessa männikössä on helpompi tapaus. Näihin kääpiin tarvittaisiin joku käytännön pikatesti, jos sellaisen voisi kehittää.

    Panu Panu 10.11.2014, 17:45

    Juurikääpä on kuusen yleisin lahottaja, joten voinee sanoa, että sitä on jos lahoa on vähänkin enemmän kuviolla.

    Olosuhteet kuten hirvitiheys sitten vaikuttavat siihen huvittaako vaihtaa lehtipuuhun, joten ehkä mitään kiinteää laho%:a puulajin vaihtoon ei voi sanoa.

    Itse taidan vaihtaa aika herkästi 5-10% mottilaho%:lla.

    mutukka 14.11.2014, 11:13

    Joensuun yliopistossa muutama vuosi sitten tehtyjen Pukkalan ja Möykkysen optimointilaskelmien mukaan juurikäävän lahottamien kuusten osuus lisääntyi yli puolitoistakertaiseksi lahon kuusikon paikalle istutetussa kuusikossa. Metsän tuottoarvo laski 4% laskentakorolla terveeseen verrattuna 13 % jos edellisen sukupolven lahojen kuusten osuus oli 10 % ja 22 % jos edellisen sukupolven lahojen kuusten osuus oli 20 %. Juurikäävän lahottamien kuusikoiden paikalle istutettujen kuusikoiden käsittelyksi suositeltiin yhtä viivästettyä ja voimakasta yläharvennusta ja lyhennettyä kiertoaikaa.

    Gla Gla 26.10.2015, 05:33

    Ylen toimittajan näkemys aiheesta: Salakavala juurikääpä syö metsänomistajat rahat

    http://yle.fi/uutiset/salakavala
    _juurikaapa_syo_metsan
    omistajat_rahat/8400652

    Hieman monipuolisempaa asian käsittelyä olisin kaivannut.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 137)
1 2 3 … 8 9 10 … 12 13 14