› Keskustelut › Metsänhoito › Juurikkala kertoi totuuden

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
1 2 3

  • Juurikkala kertoi totuuden

    Sent on: 19.12.2013, 18:40

    Metsälehdessä nro 24/2013 puuntuottaja Jouko Juurikkala kiteyttää selkeiksi sanoiksi sen, mikä on kokeneen puunkasvattajan tieto jatkuvasta kasvatuksesta.
    Mielenkiintoista on myös se, että saksalaisten sata vuotta kestänyt jatkuvan kasvatuksen tutkimus sivuutettiin meillä täysin.
    Herääkin vakava kysymys suomalaisen päätöksenteon tilasta.
    Mitkä voimat nykyisin ohjailevat suomalaista lainsäädäntöä?

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 20.12.2013, 09:59

    Käytän edelleen itsepäisesti (prof. Erkki Lähteen kunniaksi ja puuston rakenteen kuvaavuuden vuoksi) uutta termiä ERKki, erirakenteinen kasvatus, vaikka ihan kuvaavahan se jatkuva kasvatus -termikin on, Metsälehden äänestyksen voittaja.

    Tuhoriskien suhteen ERKissä on potentiaalia – oikein sovellettuna -selvitä vähemmin taloudellisin menetyksin. Jos hakkuita tehdään molemmissa menetelmissä (jaksollisessa ja ERKissä) suunnilleen yhtä usein, puut valmennetaan vähemmän alttiiksi lumi- ja tuulituhoille, jotka, kuten täällä muistutettiin, ovat omien VMI-tuloksiin perustuvien tutkimusteni mukaan yleisimmät harventamattomissa ja juuri harvennetuissa metsiköissä ml. siemenpuustot. Kaikkein suurin riski on pitkään harventamatta olleen metsikön harvennusta seuraavina vuosina.

    Harvennusten sijoittelulla aukkoihin ja vallitseviin tuuliin nähden voidaan riskejä alentaa, esimerkiksi kahden kuvion puun pituuksien välinen ero ennustaa tuulituhoriskiä Joensuun yliopiston tutkimusten mukaan. Lisäksi taimikkovaiheen viljelytaimien vitsaukset, myyrien, porojen ja hirvien syönnit, voivat jäädä vähemmäksi. Juurikäävät jos ovat päässeet pesiytymään metsikköön, sitten ERKin saa unohtaa.

    hemputtaja 20.12.2013, 10:14

    ### Puuntausta:

    ”Mitkä voimat nykyisin ohjailevat suomalaista lainsäädäntöä?”

    Onko sulla tuohon omaan kysymykseesi vastausta? Mitkä voimat ne ovat ja missä kohtaa on menty huonoon suuntaan?

    —snip–
    Lähetetty: 7 min sitten
    Lähettäjä: reservuaari-indeksi ####

    Ei kysytty multa, mutta tekstaanpa oman mielipiteeni.

    Lainsäädäntöä ohjailee liiaksi asiantuntematon mediamyllytys ja sen takana pyörivät epäasiantuntemattomat mediavaikuttajat.

    Sama porukka masinoi aikanaan mm. ”Suuren Metsäkuoleman” ja ilmastonmuutoksessakin on hauskasti jotain tuttua.

    Käytännössä ns. vastuulliset taisivat aloittaa lakimuutoksen hionnan nuoleskellakseen tuota vouhottajaporukkaa. Varsin selkärangatonta, sanoisin.

    Tietysti saattoivat aloittaa siksikin, kun ei sattunut olemaan muuta turhanaikaista puuhaa.

    Vanhassa laissa ei ollut mitään vikaa. Sillä olisi hyvin pärjätty. Viat olivat tulkinnoissa, joiden korjaaminen ei pitäisi olla vaikeaa.

    Timppa 20.12.2013, 10:55

    Kyllä minäkin olen AJ:n kanssa samaa mieltä, että siinä ERKISSÄ tuhot ovat pienemmät kuin jaksollisessa. Syynä on kuitenkin se, että sen kasvu/puumäärä ovat pienemmät. Nettotuloahan meidän kaiketi kuitenkin pitäisi talousmetsissä tarkastella.

    Gla Gla 20.12.2013, 11:17

    Hemputtaja: ”Sen puoleen, uskon kuitenkin, että täyspäinen metsänomistaja osaa metsänsä hoitaa myös jatkuvalla kasvatuksella. Ainakin osan siitä. Se on sitten eri asia onko se tarpeen, kun osaava kaveri saa hyvän lopputuloksen muillakin ja vähemmän näpertelyä vaativilla konsteilla.”

    Mitä tarkoittaa ”osaa”?

    Vain muutamalla kuviollani uskon uutta alikasvosta syntyvän riittävästi. Muualla tulee vain heinikkoa. Tästä on näyttöä esim. Tapanin myrskyn ajalta. Jotain kampiakselin mallista lehtipuustoa on heinän ohella jonkin verran syntynyt pellon reunakuusikossa olevaan reikään, mutta mitään kasvatuskelpoista ei. Sama pätee erääseen harvahkoon 40-vuotiaaseen kuusikkoon.

    Taimettumisen merkkejä on olemassa päätehakkuuta odottavissa omt-kuusikoissa, joissa on kostea maaperä. Noin 20-vuotiaissa koivikoissa vaihtelua on runsaasti. Osa alasta on täynnä tiheää alikasvoskuusikkoa, osa taas täysin paljasta ja loput siltä väliltä. Luikijoiden kuvissa näkyvästä pienaukosta puolet on taimettunut, puolet heinittynyt. Vaikka sinua ei kuvion säilyminen niittynä haittaa, metsätaloudesta puhuttaessa asia saa ihan toisenlaisen piirteen.

    hemputtaja 20.12.2013, 11:33

    ### Mitä tarkoittaa ”osaa”? ###, kysyy Gla.

    Osaamistahan sen tarkoittaa. Olisi tietysti pitänyt olla tarkempi.

    Osaava metsänomistajahan kun älyää myös katsoa, missä luontainen uudistuminen onnistuu ja toimii sen mukaan.

    Tarvittaessa jopa muokkaa ja istuttaa. Ei kai sitä tavanomaiset mh-toimet ole kielletty jk-metsässä. Ainakaan lailla.

    Muokkaus nyt on hiukan pimpeli pompeli, mutta onnistuu sekin jollain tasolla.

    kepa 20.12.2013, 18:52

    Eikö Juurikkalalla ole aika hyvät näytöt metsätalouden harjottamisesta.Jos viidessä-kuudessakymmenessä vuodessa on onnistunut kasvattamaan puuta 500m3-650m3 per hehtaari ja siitä tukin osuus on yli 500m3 niin luulen että Pihkaniskakin voi myöntää että ei tuossa määrässä nyt kuitua ole paljon kasvatettu vaan sitä tukkia josta aina niin paljon puhutaan.En sitten tiedä Lähteen ja kumppaneiden puumääriä samalta aika jaksolta per hehtaari..
    Onhan nämä mistä Juurikkala jutussaan kertoo aivan tosi asioita mitkä ovat jk:n ongelmia.Tukki on tuota kympin luokkaa halvempi keskimäärin mitä avohakkuussa,näin on todettu monien ostofirmojen suunnalta.Sitten jos pystyt avohakkuita myymään kesäaikaaan luulen että ero on vielä isompi.Toki jk:ssakin voidaan myydä puuta kesällä mutta riskit ovat sen verran suuret että en usko sen kannattavan.
    Tuuli tuhojen suuri ongelma johtuu pitkälle siitä että harvennellaan ilmanaikojaan liian vanhoja metsiä joiden runkolukun on joku 600-800 kpl/ha.Parempi keino olisi antaa olla ja tehdä vaikka lannoitus kangasmailla.Tukin saanto olisi varsin hyvä ja myös taloudellinen tulos.Myös avohakkuiden rajauksissa olisi opeteltavaa.

    Onhan Juurikkala kritisoinut myös voimakkaasti normaali metsikkötalouden käytäntöjä ja Tapionkin suosituksia eikä pelkästään jk:ta.
    Voidaankin lopuksi kysyä että oliko ne laput sitenkään vanhalla hevosella vai voisiko ne jopa olla varsalla.

    Puun takaa 20.12.2013, 19:14

    Kepa on oikeassa.
    Juurikkala on erittäin kokenut puuntuottaja ja hänen mielipiteensä ovat painavia.
    Nykyajassa vain tahtoo olla se piirre, että uskotaan mieluummin unelmiin ja ihanteisiin kuin kokemukseen.
    Kaikkia virheitä kun ei ole järkevää toistaa, eikä kaikkea ruutia kannattaisi keksiä uudelleen.
    Minua tämä ei henkilökohtaisesti haittaa, mutta säälin kyllä niitä, jotka joutuvat kokemaan taloudellisia ja henkisiä pettymyksiä ihanteidensa takia.

    jees h-valta 20.12.2013, 19:14

    Kummia on pelot ja vielä kummempia pelotellaan. Aion ainakin muutamalla kohteella siirtää painopistettä avohakkuusta juuri peitteelliseen. Koska en ole aiemmin tehnyt ”puistometsiä” minulla on vanhemmissa metsissäkin alikasvoksena niin lehtipuuta kuin havuakin. Kaikki ovet ovat auki nk.

    jees h-valta 20.12.2013, 19:17

    Tämä sitäpaitsi tulee kuin tilauksesta juuri ”kreivin aikaan” kun olenki ajatellut hengähtää hiukan jatkuvasta uudistusrumpasta jota nyt on tehty sitten joka kevät vuodesta -97 alkaen. Jospa sitten 2017 alkaisi jk:n ylösajon.

    hikoileva torso 20.12.2013, 19:47

    Jatkuvaan kasvatukseen sisältyy niin monta muuttujaa, että objektiivista lopputulemaa ei voi olla vielä kenelläkään esittää. On vain ennusteita ja toiveita. Nykymallin jaksottaisesta kasvatuksesta on jo tilastotietoa, joten vertailussa todistustaakka on jatkuvan kasvatuksen toimijoilla. Sitä odotellessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
1 2 3