Keskustelut Metsänhoito Juurikkala kertoi totuuden

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
  • Juurikkala kertoi totuuden

    Metsälehdessä nro 24/2013 puuntuottaja Jouko Juurikkala kiteyttää selkeiksi sanoiksi sen, mikä on kokeneen puunkasvattajan tieto jatkuvasta kasvatuksesta.
    Mielenkiintoista on myös se, että saksalaisten sata vuotta kestänyt jatkuvan kasvatuksen tutkimus sivuutettiin meillä täysin.
    Herääkin vakava kysymys suomalaisen päätöksenteon tilasta.
    Mitkä voimat nykyisin ohjailevat suomalaista lainsäädäntöä?

  • jees h-valta

    Itse en sitä sen kummemmin aio todistella enkä siihen pyrkiäkkään vaikka voinhan kuvamateriaa alkulähtökohdista ja hakkuun jälkeisistä tunnelmista välittää näillä palstoilla. Oma etu on se paras ja tilin tekoon mitä useammin sen pareen.
    Uskon aina tekemääni ja se riittää ja on joku muukin joskus kiinnostusta osoittanut.

    raivuri

    Muutamalla rantametsäkaistalla aattelin kokeilla. En tiedä saisiko noita edes aukoksi laittaa kun ovat jossain ohjelmassa mukana? Siihen se sitten jääkin, epäilen suuresti tämän onnistumista varsinkin näin rehevillä pohjilla. Ja jos saan ainakin saman tuotoksen jaksollisesta, kuusi/koivu/mänty pienemmällä vaivalla niin miksi siirtyisin tähän?

    raivuri

    Muutamalla rantametsäkaistalla aattelin kokeilla. En tiedä saisiko noita edes aukoksi laittaa kun ovat jossain ohjelmassa mukana? Siihen se sitten jääkin, epäilen suuresti tämän onnistumista varsinkin näin rehevillä pohjilla. Ja jos saan ainakin saman tuotoksen jaksollisesta, kuusi/koivu/mänty pienemmällä vaivalla niin miksi siirtyisin tähän?

    Gla Gla

    Saimmehan sivulta 24 lukea, kuinka vankalla kokemuksella jk:n kannattavuuslaskelmia perustellaan. Yhdellä tutkimusalalla motourakoitsija oli kertonut, että jk-hakkuu oli ollut edullisempaa kuin avohakkuu alalla, jossa joudutaan hakkaamaan myös pieniä puita.

    Minulla on kirja Metsän jatkuva kasvatus (2011). Sen mukaan jk:ssa hakataan myös pieniä puita. Toisaalta jos päätehakkuualalla on merkittävä määrä pieniä puita, kyse ei ole onnistuneesta kohteesta.

    Minun tietääkseni markkinahintaista ja vertailukelpoista tilastoa ei korjuukuluista ole olemassa puhumattakaan siitä, että työn laatu otettaisiin huomioon. Alikasvosta sisältävissä hakkuissa nyrkkisääntönä on, että kolmannes alikasvoksesta tuhoutuu tai vioittuu. Jaksollisessa kasvatuksessa korjuutyön laatu on käsittääkseni yleinen ongelma vain, jos olosuhteet ovat mitä sattuu. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan ole kyse hallitusta metsätaloudesta, vaan yrityksestä korjata jo tehtyjä virheitä tai todellisuudesta vieraantuneista ihanteista.

    kuusessa ollaan

    JK voisi olla myös ratkaisu ”rajatapaus-rantametsien” hoitoon.
    Ettei aina jätettäisi järvenrantoihin tuulelle altista sekalaista seurakuntaa, vaan hakkuilla voitaisiin ottaa osa puustosta pois ja maisema luontaisemman näköiseksi ja paremmin ympäristöön sulautuvaksi…on koomista, että joillakin MH alueilla lammet ja järvet erottuvat maisemasta pystyynkuolleiden kuusien riveistä.
    Jos rannoilta poistettaisiin happamoittavat kuuset, suosien mäntyjä, tuloksena olisi todella luonnonkauniita rantamänniköitä. Ja niistä järeämpiä yksilöitä poistamalla maiseman tila vakiintuisi.

    Mutta kun meillä on musta-valkoinen ympäristönsuojelu, eli totalitäärinen joulutortun muotoinen hallintotapa.

    Metät kunnossa!

    Tuli luettua ”Juurikkalan 500 mottia”. Sivulla 24: ”Aika ajoin esiin nousevaan ajatukseen metsän jatkuvasta kasvatuksesta, eli metsän pitämisestä koko ajan puustoisena ilman varsinaista aukkovaihetta, Jouko Juurikkala ei usko. Hän ei ole koskaan nähnyt, että kuusikon alle olisi saatu tulemaan elinkelpoinen männyn- tai koivun taimikko.”

    Kirja alkaa olemaan 10 vuotta vanha. Mutta ei taida edelleenkään syntyä sitä taimikkoa kuusikon alle….

    JEESE! Kirjoitat edellä jk:n ylösajosta v. 2017 alkaen – niinkö kävi?

    jees h-valta

    Metät kunnossa, oikea ja hieno huomio! Ei käynyt. Eikä tule käymäänkään. Kyllä sen lajin metsänkasvatusajatus on alkanut kompastua omaan hulluuteensa. Ei siitä saanut järkevää konseptia ja kunto on vallan loistavasti kestänyt taimetusrumpan edelleen. Olen hiukan pehmentänyt kyllä aukkoja mutta uudistus edelleen ilman muuta. Kuten kuvissani on ollut esim. turvealalla hieskoivua peitteenä. Ajatus ei ole muussa kuin pienessä kauneuskikkailussa, tunnustan. Laitan hiekset aika pian joko kuitu-tai poltinpuukasaan. Kunhan männyt alkaa olla vakiintuneessa kasvussa. Jokunen koivu saattaa jäädä maisemaa tekemään.

    Taviokuurna

    Eivätköhän Suomen ja Ruotsin isot oy -metsänomistajat olisi ahneuttaan siirtyneet jatkuvaan kasvatukseen omissa metsissänsä jo yleislakon aikaan 1956, kukaties aiemminkin, jos siitä 3 kk:n välein tehtävät tulosten laskennat olisivat alkaneet osoittaa merkittäviä  + prosentteja, poislukien tietysti velkaisuusastetta kuvaava.

     

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)