Keskustelut Puukauppa Kaatotuoreen puun poltto.

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
  • Kaatotuoreen puun poltto.

    Merkitty: 

    M.T. 23. 12. 2016.

    ”Kaatotuoreesta hakkeesta jopa kymmeniä prosentteja enemmän energiaa kuin vuoden vanhasta puusta.”

    Tutkimus koskee toki suuria polttolaitoksia joissa palokaasujen lämpö pystytään hyödyntämään kotitalouslaitoksia tarkemmin. Toki myös kuoripäälinen polttopuu vuoden päästä on menettänyt lämpöarvoaan aikalailla maatumisprosessien myötä. Itse aion kyllä pitäytyä pienpoltossa kuivan klapin käyttöön, mielellään vähintään ylivuoteisen.

    Tutkimuksessa ovat huomanneet uusia aiemmin tuntemattomia tapahtumia polttoprosessissa tuoreella hakkeella. Tuossa varmasti saattaa olla järkeä koska tuskin raaka-aine paranee kun niitä m akuutetaan kuoripäälisenä vesisateessa vuositolkulla teiden varsilla.

     

     

  • MaalaisSeppo

    Jos hyötysuhdelaskelmissa käytetään polttoaineen alempaa lämpöarvoa, niin kondessikattilalla (savukaasupesuri) päästään yli 100 % hyötysuhteeseen. Kun käytetään ylempää lämpöarvoa niin 100 % ylitys on mahdotonta.

    Puuki

    Jos puusta saadaankin ”kymmeniä prosentteja enemmän energiaa kuin vanhasta puusta” , niin 10 % ei vielä riitä : 20% tai 30 % on ”kymmeniä”.  Silloin energiamäärä on entiseen verrattuna prosenttiyksikköinä esim :  85 x 1,2 = 102 % ja 85 x 1,3 = 110,5 % .

    No, hyötysuhde siinä varsinaisessa merkityksessään oli väärä sanavalinta , mutta kelpaisiko arvon raadille, jos sanottaisiin vaikka näin: ”uusi hyötysuhde”  ?

    Planter
    capo

    Puuki, joudun nyt valitettavasti olemaan omalta osaltani ilonpilaaja. Ei ruveta tekemään mitään sukurutsahybridiä näistä käsitteistä vaan pidetään lämpöarvo lämpöarvona ja hyötysuhde hyötysuhteena.
    Koivun lämpöarvo tilavuutta kohti on suurempi kuin männyn, tuntuisi oudolta puhua hyötysuhteesta tai uudesta hyötysuhteesta ko. asiayhteydessä.
    Pitämällä nämä käsitteet erillään saadaan myös tarkempi kuva ilmiöstä eli mikä on lämpöarvon osuus ja mikä on prosessin mukanaan tuoma parannus.

    Lämpöarvon määritys ei ole mitään rakettitiedettä, vaan se pitäisi saada tehtyä melko nopeasti.
    Artikkelissa voi olla vähän toimittajankin pensseliä mukana, mutta olettaisin, että tj tietää hankkimiensa laitteiden ominaisuudet. Tai tässä on käynyt niin, että taikuri on itsekin hämmästynyt eli toimittaja ei itsekään ole ihan selvillä kaikista laitteidensa ominaisuuksista. Caligon sivuilla nimittäin luvattiin, että hyötysuhde ei laske. Siellä kyllä mainittiin myös, että pesuriprosessissa on lämpöpumppu, jolloin tämänkin ottama energia tulisi huomioida laskelmissa. Luulisi, että Caligo ja KPA ovat siellä nyt monen miehen voimin selvittämässä tilannetta. Tämähän on heille loistava referenssi, jos suurin hyöty tulee prosessin puolelta. Muuten käy niin, että esim. ruotsalaiset kaupallistavat tämänkin suuressa mittakaavassa.

     

    Puuki

    ”uusi hyötysuhde” oli lähinnä tsoukki, jäi hymiö 🙂 vain pois perästä.    Itse asiahan ei siitä muutu. , sen käsittää varmaan jokainen joka %-laskuja   on laskenut.

    Jätkä

    Virtain lämpökeskus aloitti vuosikymmeniä sitten suurimittaisen hakkeenpolton. Toimintaan käytiin tutustumassa laajalta alueelta.  Siellä aika äkkiä syöpyi teräspiippu tyviosastaan ja joutuivat hiukan korjaamaan. Yllätys oli se, että savupiipun sisäputki tehtiin muovista – ja hyvin alkoi kestämään.

    Nyttemmin siellä taidetaan polttaa enemmän turvetta kuin haketta, enkä ole varma, onko siellä vieläkin kiertoarinapoltto käytössä, mutta mieluummin polttavat kuitenkin vähän kuivempaa tavaraa.

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)