Etusivu Keskustelut Metsänhoito Kanadan metsät – hiilen lähde ?

Tämä aihe sisältää 36 vastausta, 14 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Planter 2 päivää, 9 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Kanadan metsät – hiilen lähde ?

    Kanadan metsät ovat tiettävästi olleet 2000-luvulla pääosin hiilidioksidilähde. Vaikka Kanadan metsäala on valtava ja käyttöaste huomattavasti Suomea alhaisempi tilanne näyttää olevan tämä. Vahaa metsää on valtavasti. Syynä tähän ovat suuret hyönteistuhot (mountin pine beetle) ja laajat metsäpalot. Näin erityisesti maan länsiosissa (British Columbia ja Alberta), mutta myös idässä on ongelmia ollut. Mm. koivujen kuoleminen nuorena. Kanadassahan ei tiettävästi hoideta metsiä sillä tavoin kuin Pohjoismaissa. Hakkuun jäljet valtion metsissä ”hoitaa” luonto.

    Suomen tilanne on melko erilainen. Suomen metsät ovat selvästi hiilinielu lisääntyneistä hakkuista huolimatta. Metsäpaloja vähän ja eikä hyönteistuhojakaan ole ainakaan vielä ollut kovin runsaasti. Toki tilanne voi muuttua piankin. Syynä tähän ovat nähdäkseni Suomen nouri metsärakenne, metsäautoteiden verkosto ja yleisesti metsänhoito.

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuntsahan se oli, kiitos mettämiäs!

    Suomessa metsäpaloherkkyys on pienempi kuin Venäjällä tai Kanadassa, koska metsistä hakataan pois ”palokuorma”, palot havaitaan jo satelliittivalvonnassa ja ne päästään sammuttamaan metsäautotieverkostoa pitkin.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001680565.html

    Puuki

    Wikipedian mukaan (ed. ollut linkki)  metsä on IPCC :n mukaan hiilineutraali, jos korjatun puun, joka käytetään sahapuuksi tai polttopuuksi tms,  tilalle kasvatetaan saman kokoinen puu . Niinhän se käytännössä menee muoalaisjärjenkin mukaan vaikka  ei kaikki kuitenkaan laske sitä sillä tavalla.  Suomessa  asian pitäisi olla siten aika hyvin järjestyksessä kunhan vaan korvataan fossiilisia mahdollisimman paljon puuperäisillä vaihtoehdoilla.

    Sademetsissä jo  yksi puu sitoo n. 22 kg CO2:a vuodessa. Mutta kun metsä hakataan joko viljelymaaksi tai palmuöljyviljelmäksi, muuttuu alue päästölähteeksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perusperiaate menee noin kuten Puuki esitti: uudistuva metsä on jollain aikavälillä hiilineutraali, koska alueen maankäyttömuoto on edelleen metsä. Meille ei kuitenkaan riitä metsien hiilineutraalius, vaan koko yhteiskunnan pitäisi muuttua hiilineutraaliksi. Pitkän ajan tähtäin ovat negatiiviset päästöt, eli sidontaa tulisi olla enemmän kuin päästöjä. Jos tämä haaste otetaan vakavasti, muutoksia on luvassa kaikilla elämänalueilla. Voidaanko esimerkiksi lupaavaan kasvuun lähtenyt Lapin matkailu katsoa kestäväksi, jos se perustuu kiinalaisiin lentomatkustajiin?

    Planter Planter

    Ei se oikein auta vaikka hiihtokeskus itsessään olisi hiilineutraali. Jos mukaan otetaan asiakkaiden sinne matkus, menee pahasti ”positiiviseksi”…valitettavasti.

    https://yle.fi/uutiset/3-10489274

    Elintaso ja kulutustaso eivät ole verrannollisia keskenään. Elintaso ei putoaisi 60-70-luvun tasolle vaikka kulutustaso pudotettaisiin sen ajan tasolle. Esimerkiksi sairaanhoito on aivan eri tasolla se jos mikä parantaa elintasoa. Ei se jumalaton turhan roinan kerääminen ja paniikinomainen ryntäily maailman turistikohteista toiseen mitään elintasoa paranna, stressiä se lisää.

     

    Puuki

    Ainakin rakennuspuu pitäisi luokitella hiilen sitojaksi.  N. 40-100 vuotta seinärakenteena ja samalla korvaa suurimpia päästöjä aiheuttavaa sementin ja betonin käyttöä. Sillä aikaa tilalle ehtii kasvaa saman verran tukkipuuta.   Muutama 10 milj. mottia vuosikasvusta käytetään sahapuuna.  Kasvu 110 milj.m³ – luonnonpoistuma – hakattu lyhytkiertoinen kuitupuu yms. = ~  45-50 milj. ekvt CO2:a  jää varastoksi.   Melkein sama kuin Suomen päästöt yhteensä. Loput vähennyksestä mm. turhan lentoliikenteen vähentämisellä ( Kiinan tuonti ym.) ja puuston kasvun lisäämisellä.

     

     

    Rane2

    Tämän laskelman mukaan Kanadan päästöt ovat neliökilometriä kohti kuitenkin pienempiä kuin Suomen, Norjan ja Ruotsin.Ilmeisesti metsien huonon taseen kompensoi runsas vesivoima ja parikymmentä ydinvoimalaa.Tosin Kanadalla on itsellään öljyä,öljyhiekkaa ja maakaasua.

    Scientist

    Päästöt/km2 riippuvat paljolti asukastiheydestä/km2 ja elintasosta. Suomi näyttää olevan suurinpiirtein samalla tasolla kuin Norja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Singaporessa on yksi maailman vilkkaimpia satamia. Johtuisiko nuo isot päästöt siitä.

    Kasvihuonekaasuinventaariossa rakennuspuuhun ja muihin puutuotteisiin sitoutuva hiili muuten jo raportoidaan, osiossa ”harvested wood products”.

    Puuki

    Miten sitten laskettaneen se puutuotteiden hiilivaraston vaikutus, kun metsien nettosidonta on muistaakseni vain jotain 30 milj. t /v . Korvausvaikutusta ei ilm. lasketa  vaikka senkin voisi lukea mukaan. Fossiilisia enemmän luontoa kuluttavia tuotteitahan on kai tarkoitus pyrkiä korvaamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuonti ja vienti mielestäni ovat jollain lailla HWP-laskennassa mukana. Tavallaan korvausvaikutus on automaattisesti mukana: jos Suomessa rakennetaan puusta, betonin isot päästöt jäävät toteutumatta.

    (Lisätiedot laskennasta saa Tilastokeskuksen sivuilta. )

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)