Keskustelut Metsänhoito Kanadan metsät – hiilen lähde ?

  • This topic has 36 vastausta, 14 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by PlanterPlanter.
Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
  • Kanadan metsät – hiilen lähde ?

    Kanadan metsät ovat tiettävästi olleet 2000-luvulla pääosin hiilidioksidilähde. Vaikka Kanadan metsäala on valtava ja käyttöaste huomattavasti Suomea alhaisempi tilanne näyttää olevan tämä. Vahaa metsää on valtavasti. Syynä tähän ovat suuret hyönteistuhot (mountin pine beetle) ja laajat metsäpalot. Näin erityisesti maan länsiosissa (British Columbia ja Alberta), mutta myös idässä on ongelmia ollut. Mm. koivujen kuoleminen nuorena. Kanadassahan ei tiettävästi hoideta metsiä sillä tavoin kuin Pohjoismaissa. Hakkuun jäljet valtion metsissä ”hoitaa” luonto.

    Suomen tilanne on melko erilainen. Suomen metsät ovat selvästi hiilinielu lisääntyneistä hakkuista huolimatta. Metsäpaloja vähän ja eikä hyönteistuhojakaan ole ainakaan vielä ollut kovin runsaasti. Toki tilanne voi muuttua piankin. Syynä tähän ovat nähdäkseni Suomen nouri metsärakenne, metsäautoteiden verkosto ja yleisesti metsänhoito.

     

  • Puuki

    Tilastoinnin  mukaan HWP- vaikutus on ollut vv. -90-07 keskimäärin n. – 0,5 t /v. Ja vv.08-10 peräti positiivinen eli lisännyt hiilipäästöjä.  Ei siis mitään korvausvaikutuksia ole laskennassa mukana. Ei ehkä ihan vastaa todellisuutta.

    Kurki

    Meille ei kuitenkaan riitä metsien hiilineutraalius, vaan koko yhteiskunnan pitäisi muuttua hiilineutraaliksi.

    Eikö koko yhteiskunnan hiilipäästöt tule lähes korvattua jo nykyisellä 110 milj.m3 metsänkasvulla, kun hiiltä sitoutuu jo siihen 100 milj.tonnia vuodessa. Suomen CO2-päästöt ovat 55 milj.tonnia. Jos hakkuista 85 milj.m3 vaikka 35% hiilestä jäisi palaamatta ilmakehään, niin hakkuiden hiilisidonta (rakennuspuu, rakennuslevyt, keräyspaperi ja pahvi, WC-paperi) olisi 27 milj. tonnia eli yhteensä hakkuusäästön kanssa 50 milj.tonnia. Hiilen polton lopettaminen taitaa tehdä Sumen yhteiskunnasta jo kokonaan hiilineutraalin.

    Suomen metsien kasvunhan on ennustettu nousevan näillä hakkuutasoilla vielä reilusti tulevina vuosikymmeninä, joka nostaa hiilitaseen plussalle.

    Planter Planter

    ”Eikö koko yhteiskunnan hiilipäästöt tule lähes korvattua jo nykyisellä 110 milj.m3 metsänkasvulla..”

    Ei taida tulla korvattua.  Metsien hiilinielu, eli ilmakehästä metsien kasvuun sitoutuvan hiilidioksidin määrä on kuitenkin kasvun sitoman ja hakkuiden poistaman hiilidioksidimäärän erotus.

    Se, että osa hakatun metsän hiilestä palaa vasta hitaasti takaisin kiertoon ei vaikuta hiilinielun suuruuteen.

    Päästöihin sillä voi olla vaikutusta, jos puulla korvataan fossiilisia raaka-aineita, eli puun käytön lisääminen voi jossain määrin pienentää tuota 55 milj. tonnin päästömäärää.

    Homma ei ole kuitenkaan niin suoraviivainen. Jos meillä aletaan pihtaamaan harvennushakkuiden kanssa, niin aika pian harventamattomien metsien kasvu hiipuu, luonnonpoistuma kasvaa ja hiilinielu alkaa pinentyä verrattuna harvennettuun.  Tämä vaan tuntuu olevan ylivoimaista käsittää, hyväksyä tai ymmärtää niille, jotka eivät ole oikeasti, käytännössä, hoitaneet metsiä.

    Puuki

    Vanhojen tukkipuumetsien hakkuut lisäisi kuitenkin parhaiten hiilinielua. Keski-ikäiset kasvaa eniten motteja ja harvennettuina parhaiten tukkipuuta, joka kyllä säilöö hiiltäkin pidemmän aikaa kuin pienempi kokoinen kuitupuu, joka käytetään esim. paperin raaka-aineeksi. Mm. kartonkituotteet tosin korvaa muovista valmistettavia tuotteita ja säästää siten luonnonvaroja.

    Kurki

    Tämän hetken tilanne on Suomen osalta lähes hiilineutraali, jos 1/3 hakkuiden osalta hiilen takaisin tulo ilmakehään viisästyy muutaman 10 vuotta. Se taas antaa aikaa sille, että metsien kasvu nousee 110 milj. kuutiometristä 140 miljoonaan.

    Suomessa käytetysta puutavarasta vuosikymmenten aikana voi sanoa, että vain pienen pieni määrä päästää hiiltä lahotessaan (vanhat autioituneet puutalot, ladot, saneerauksissa tuleva puutavara  jne). Betoni laudoitteet taitavat mennä kaatopaikalle.  Kaikki tämäkin puu voidaan käyttää pyrolyysiöljyn valmistukseen ja hiilen levittää lannoitteiden mukana peltoon.

    Planter Planter

    Me metsänomistajat hallinnoimme melkoista hiilinielua ja hiilivarastoa, jolla on yllättävän paljon merkitystä.

    Jos metsän kasvu on 6 m3 / vuosi / ha, sitoen hiilidioksidia 900 kg / vuosi /m3, on nielu 5400 kg /vuosi /ha.

    Jos henkilöauton CO2 päästöt ovat 120 gr /km ja ajetaan vuodessa keskimääräiset 15 000 km, ovat vuosipäästöt 1800 kg.

    Hehtaarilla metsää siis nollataan keskimäärin kolmen metsää omistamattoman autoilun päästöt. Yhteiskunta voisi motivoida metsänomistajia taloudellisella ohjauksella, porkkanalla. Kun metsänomistajat saisivat myydä päästöoikeuksia, niin silloin voisi metsänhoitoa justeerata suuntaan, jossa maksimoidaan hiilinielu ja varasto.

    Päästöoikeuden hinta on luokkaa 18€ /tonni, joten oikeastaan metsänomistajalle pitäisi antaa yllä olevassa esimerkissä noin 100€ /ha arvosta päästöoikeuksia myytäväksi  nieluttomille.

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)