Hai sie kysyvä

Ookko kattella Alaskan rakentajia

Ihan ite ajatellu että:Tukkivannesaha

Vain omaan käyttööni tarpeikseni 🖕

Muistelen että se sahatavaran sahauslupasertifiointi lujuuslukituksineen   oli niin kallis, että suurin osa piensahureista lopetti homman sen takia.

Syksyllä kustansi 50 x 200 mm lujuusluokiteltu (T 24) lankku n. 7 €/m.  Niitä saa kiinnosta sahatavaraa 100 m.  Jos olisi ollu isompi tarve, niin olisi kannattanut sahata vaikka moottorisahaan kyhätyllä halpissahalaitoksella niitä lankkuja ja olisi saanut parempaa laatuakin höyläyksen jälkeen.  Kunnollinen vannesaha olisi ihan ehdoton , jos enempi olisi sahattavaa ja lyhyitä hyviä tukkeja varsinkin.

Jos sahuuttaa kenttäsahalla parruja/lankkuja ,niin lautoja tulee siinä sivussa aina jonkin verran.  Tuskin  kannattaisi sahuutta vain järeitä saheita ja jättää paksut pinnat sahaamatta , ellei sitten tee niitä polttopuuksi.

Puuki:”Jos sahuuttaa kenttäsahalla parruja/lankkuja ,niin lautoja tulee siinä sivussa aina jonkin verran. Tuskin kannattaisi sahuutta vain järeitä saheita ja jättää paksut pinnat sahaamatta , ellei sitten tee niitä polttopuuksi.”

Periaatteessa kaikkiin, jotka on pöydälle nostettu, kannattaa tehdä särmät, jos saa.

Parhaita sahaustilejä on tehty järeistä kuusikeloista, jotka kirjanpainajat ovat tappaneet. Toki niistä saa hyvän palkan myös klapeina. Kun tukki on lähes kuoreton, niin siitä näkee hyvin halkeamat ja voi pyöräyttää pölkyn asentoon, jossa halkeaman voi eleiminoida hyvin. Pystykuiva kuusi on siitä somaa, että yleensä siinä väriviat ovat vähäisiä, siitä saa esin Rossilattiaan kannatinpalkit kätevästi ja ne on keveitä käsitellä. Ne ovat jo valmiiksi kuivia, senkun asentaa paikoilleen .

Uudisrakennuksiin ei saa kotitalousvähennystä, mutta esim. Rossipermannon uusimisessa vähennys lienee 50%, työkustannuksista, jos tekijällä on Y-tunnus.

”Jos on siirrettävä kenttäsirkkeli, ja se tulee ”tontille” sahaamaan, niin sahurin laskun saa kotitalousvähennyksiin, eli se on käytännössä ilmainen.”

”Uudisrakennuksiin ei saa kotitalousvähennystä, mutta esim. Rossipermannon uusimisessa vähennys lienee 50%, työkustannuksista, jos tekijällä on Y-tunnus.”

Mitä tekemistä Jätkän em. kommenteilla on keskenään? Kai Jätkä ottaa laskelmissaan huomioon, että omaan käyttöön otetun puutavaran arvo on verotettavaa tuloa eli pisnes-Jätkän lienee-laskelmat heittävät häränpyllyä. Jätkän vero-ohjeet ovat edelleen yhtä päteviä kuin ennenkin. Ja jotkut vielä toivovat, että päättäjät edes joskus lukisivat tämän palstan kirjoituksia…