Keskustelut Metsänhoito Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 179)
  • Kannattavuus

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

  • Puuki

    No tarkemmin laskettuna vuotuinen tuotto ei ole esim. 8 vuoden päästä saatu lisätulo/ 8.   Tuotto pitää laskea prolongaamalla sijoituksen summaa.  8 vuoden päästä se tulo on vasta ”ulosmitattavissa” . Vai saako mo joka vuosi sen 1/8-osan tulosta joka tulee vasta 8 v:n päästä ? Sillä tyylillä laskien saadaan kyllä mukavammalta kuulostavaa tuloa joka vuodelle mutta ei toimi ihan niin käytännössä.  Mutta voi tulla hyvä tuotto silti lannoituksella, jos lanta ei maksaisi maltaita.

    Rukopiikki

    Minun mielestä lannoitusta ei tule erikseen pitää minään erityisenä investointina. Kaksi lannoituskertaa kiertoajalla kuuluu ihan normaaliin metsän hoitoon siinä kuin vaikkapa taimikonhoitokin. Ilman hoitototoimia metsän tuotto jää kauas suurimmasta mahdollisesta ja lannoitus on vain yksi hoitotoimi muiden joukossa.

    Perko

    Laskutapoja on paljon oikeita vastauksia ei ole yhtä enempää. Hyvä esim. jälleen Puukilta.

    ”8 vuoden päästä saatu lisätulo/ 8.   Tuotto pitää laskea prolongaamalla sijoituksen summaa.  8 vuoden päästä se tulo on vasta ”ulosmitattavissa” . Vai saako mo joka vuosi sen 1/8-osan tulosta joka tulee vasta 8 v:n päästä ?”

    Mitä tuosta voi oppia jos kertoo ajan kymmenellä?

    Rukopiikki

    Säännöllisellä lannoittamisella on hyvin pitkäaikainen metsämaata parantava vaikutus. Vaikutus ei lopu kahdeksan tai kymmenen vuoden kuluttua.

    Panu

    Puuki: ”Vai saako mo joka vuosi sen 1/8-osan tulosta joka tulee vasta 8 v:n päästä?”

    Saa. Pitää taas kerran erottaa tuotto ja kassavirta. Esim. ensiharvennuksen jälkeen tehdyn lannoituksen tuotosta osa kasvattaa seuraavan hakkuun kassavirtaa mutta läheskään koko tuotto ei tule kassavirtana ulos siinä vaiheessa.

    Puuki

    Apupaskahan ei paranna maaperän laatua esim. mikrobitoimintaa vilkastuttamalla kuten tekee luonnonlannoitus esim. hakkuutähteet. Se on väkisin kasvatusta, toimii erilailla kuin maaperän hajotustoimintaa lisäävät biolannoitustavat (siitä apupaskan vanha nimityskin ”väkilannoite” ).     Uudistamista  lannoitus ennen päätehakkuuta saattaa  vaikeuttaa.

    Metsälannoituksen (muun kuin pitkävaikutteisen  tuhkalannotuksen) vaikutusaika on n. 8–10 v.  Silloin tehdyn lannotuksen tulos tulee mahdolliseksi saada talteen sen vaikutus lannoitusalueelta.  En ymmärrä miten kassavirta muuttaisi tuota tilannetta mihinkään suuntaan.   Laitat esim. 500 € apulannotukseen ja saat lisäkasvua siihen 8 -10 vuoden ajan, se on siinä.  Jos saat 500+500 €:n edestä lisämyyntiä (n. 2 mottia/v/10v) , niin  lannoituksen vuotuinen tuotto% on silloin ollut 7,4 % 50 €:n keskihinnalla.

    Rukopiikki

    Lannoitetussa metsässä tulee enemmän ja rehevämpää hakkuutähdettä mikä lahoaa lannaksi. Myös vehmaampaa lehteä ja neulasta valuu maahan koko ajan lahomaan. Kenttäkerroksen kasvillisuus rehevöityy ja tämä lahoaa myös maahan lannaksi ja rehevämpi kenttäkerros lisää toimintaa maaperässä.  Ei metsänlannoitusta voi verrata peltoon.

    Metät kunnossa!

    No lannoituksesta me sentään ollaan RP:n kanssa samaa mieltä:-)

    Gla

    Metsälannoituksen (muun kuin pitkävaikutteisen  tuhkalannotuksen) vaikutusaika on n. 8–10 v.  Silloin tehdyn lannotuksen tulos tulee mahdolliseksi saada talteen sen vaikutus lannoitusalueelta.”

    Lannoitetaan metsää, jossa on 1000 runkoa. Näiden kasvu kiihtyy 10 vuoden ajaksi. Tämän jälkeen metsä harvennetaan ja sinne jää 500 runkoa. Harvennuksessa saadaan lannoituksesta kertynyt hyöty 500 rungon osalta. Toisen 500 rungon osalta saatu hyöty jää metsään. Se saadaan muutettua kassavirraksi, kun metsään tehdään päätehakkuu joskus myöhemmin. Kun lasketaan koron avulla kannattavuutta, lannoituksen kannattavuus heikkenee, kun investoinnin ja hakkuun välinen aika kasvaa. Samasta syystä keinollisen uudistamisen kulut rasittaa eniten kannattavuutta, aika investoinnista tulojen saamiseen on pitkä.

    Puuki

    Maaperän hoito kuluu myös metsäpuolelle.  Se parantaa metsän terveyttä ja puun kasvua. Sitä ei vaan moni ymmärrä tai halua ottaa huomioon.   Yhteistä peltopuolelle on maaperäeliöstön ja sienten (metsässä mykorritsasienet jotka toimii puiden  kanssa symbioosissa) selviytyminen ja sitä ei apulannoitus edistä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 179)