Keskustelut Metsänhoito Kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 179)
  • Kannattavuus

    Sitaatti metsälehdestä?

    ”Monesti hakkuutuloja kannattaa käyttää metsien lannoitukseen. Sijoitukselle on tarjolla 15–20 prosentin tuottoa.”

    Voisko joku tai metsälehti yksinkertaisesti haainnollistaa miten tuo lasketaan?

    Kuinka usein tuohon 20 % tuottoon päästään?

    Millainen metsä pitää olla että tuohon tuottoon pääsee?

    Jos metsän lannoittaa ja kahdeksan vuoden kuluttua sen metsän myypi niin kauppasopimuksissa on on hakkuuaika ettei sitä välttämättä heti hakata niin eikö laskenta pidä tehdä sillon  10 vuoden mukaan?

    Tarkoittaako tuo 20 prosentin tuotto sitä että se lannoitusinestoinnin vuosituoton arvo on 2% vuosittain?

    Ei vissiin metsälehjden toimittajakaan osaa sitä laskea kuten en minäkään kun jutussaan oli kysynyt tuottoarvoja: ”Artikkelia varten on haastateltu puuntuotannon asiantuntija Arto Koistista Tapio Oy:stä. Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 1/2018.

    Tai jos laittas osotteen mistä tuon lakennan oppisi.

     

  • Gla

    Lannoituksella ei tavoitella maaperän laadun paranemista poislukien ehkä terveyslannoitus. Muuten mekanismi toimii kuten Rukopiikki kertoi.

    Tolopainen

    Jos joku nykyisillä lannotteiden hinnoilla, niitä metsään levittää, laskutaidossa on pahasti vikaa. Ei tuota kuin tappioo. Eikä meillä ole muutenkaan syytä harrastaa fossiilienergian metsään levitystä. Suorastaan edes vastuutonta toimintaa, joka pitäisi kriminalisoida.

    Keväällä myin muutaman vuoden varastossa olleet lannotteet, tuskin metsään levitys olisi antanut vastaavaa tuottoa.

    Puuki

    Joo,  joutaisi lopettaa kokonaan luonnonvaroja paljon kuluttavan apupaskan levitys metsiin, kun on ruokapulakin ja kalliita lannotteita tarvitaan muualla. Puun laatukin kärsii liiasta lannoituksesta. Sitä ei yleensä vain ole otettu Suomessa huomioon koska muuten hyvän metsäosaamisen maassa puun laatuun ei  kiinnitetä huomiota tarpeeksi . Pääosin siksi sahatavaran laatu on heikentynyt jo pitkän aikaa.

    Kalle Kehveli

    Tolopainen oikeassa, lannoitus tällä hetkellä kannattamatonta. Hakkuutähteiden arvo maan parannuksessa on nyt todella korkea.

    Jos lannoitus tehdään 8-10 vuotta ennen päätehakuuta, ylikasvu jää ”losoon”, eikä huononna sahatavaran laatua. Etelän puun lujuus on pohjoisen puuhun verrattuna aina ollut roskaa, mutta rahassa silti paljon arvokkaampaa.

     

    Tomperi

    Ihmettelen kyllä, metsälehti uhraa kerran vuodessa sivun tai ainakin ison selkeän jutun lehdestä aiheena, sahan puhdistus.  Onko tämä tosiaan niin tärkeä asia että se jaksaa metsänomistajia kiinnostaa vuodesta toiseen?  Kuinka iso merkitys sillä toden totta on metsänomistajille?

    Kun taas asiallinen kysymys kuinka investoinnin kannattavuus lasketaan ja arvioidaan sen kannattavuutta koetaaan täysin merkityksettömäksi, tyhmäksi, kuten tässä viestiketjussa on semmonen tunne tullut. Vastauksia joitakin on tullut mutta niiden jälkeen entistä enemmän olen pyörällä päästäni…. päässäni on vain hämmennys.

    Kuten tämä, mitä tämä tarkoittaa: ”Älä Tomperi sotke käsitteitä. Tuotos on kuutiometrejä, tuotto on euroja tai prosentteja. Pankkitilisi tuottaa 100 e vuodessa x 10 vuotta = 1000 euroa per 1000 euroa = 100 %. ”

    Poikkeaako metsäinvestoinnin kustannuslaskenta muiden alojen kustannuslaskennasta, esimerkiksi kenttäsirkkelin liittyvät kustannuslaskelmat.  Tunnen yhden kenttäsirkkelimiehen,  kunhan näen hänet kysyn häneltä.  Tutuissa ei ole yhtään merkonomia. Eräs jo edesmennyt, hänen mottonsa oli että investoinnissa ja sen kannattavuuden arviointi pitää tehdä aina ensin ilman yhteiskunnan tukija eikä ihastua niihin, jotenkin niin hän sanoi.

    Ensi vuotta odotellessa, iskeeköhän tulppa kipinää.

    A.Jalkanen

    Pahoittelen Tomperi, että olen niin huono opettaja! Laskelmani ei kai mennyt ihan matemaattisesti niin kuin pitäisi, mutta suurpiirteisenä ihmisenä laskisin lannoitusinvestoinnin tuoton noin.

    Ensiksi arvioin kuinka paljon enemmän lannoitettu puusto kasvaa keskimäärin vuodessa vaikutusaikana kuin ilman lannoitusta. Tämä on se ”tuotos”. Jotta tuotos voitaisiin ilmaista euroina, sen arvo pitää laskea. Otan tähän summittaisen runkohinnan tai tukin hinnan alueella puukauppatilastosta. Kerron 10 vuoden aikana lisää saadun puuntuotoksen määrän sen arvioidulla hinnalla. Lopuksi vertaan tätä summaa lannoituksen hintaan, paljonko se on prosentteina.

    Siis jos lannoitus maksoi 500 euroa per hehtaari ja lisäkasvun arvo on se sama 500 euroa (10 m3 x 50 euroa), tuotto on 100 %. Ainakin pörssikurssien tuotto lasketaan näin; kun kurssi kaksinkertaistuu tuotto on 100 %. Lannoite ei hävinnyt minnekään vaan jäi metsään, joten ei sitä rahaa ole menetetty (osa meni huuhtoumaan mutta jätetään se huomiotta).

    Suomisanakirja:

    Tuotos = ”jossakin tuotantoprosessissa syntyvien tuotteiden määrä”.

    Tuotto =

    1. Oikeustiede kaikki se taloudellinen hyöty, joka kertyy esineen tms. säännöllisestä käytöstä.
      Esimerkiksi: Kiinteistön, peltoalan, kaivinkoneen tuotto.
    2. Taloustiede tuotannon taloudellinen tulos, määräaikana tuotettujen hyödykkeiden ja palvelusten arvo.

     

    Kalle Kehveli

    ”Siis jos lannoitus maksoi 500 euroa per hehtaari ja lisäkasvun arvo on se sama 500 euroa (10 m3 x 50 euroa), tuotto on 100 %.” 

    Tuotto on sijoitetulle pääomalle tällöin 0%.

    A.Jalkanen

    Onko se Kalle sama osakkeissa, eli vasta kun nousua on yli 100 %, niin sitten se vasta alkaa tuottaa? Kyselee aloitteleva osakesijoittaja, kun on nuo prosentit niin vaatimattomia…

    Apli

    Jopa yhtiöt on lopettaneet kasvulannoitukset, se on mielestäni samaa kun oli harvian osakkeen osto jonkin aikaa sitten ja ehkä vieläkin, rahat olisi ollut parempi polttaa kiukaassa kun ostaa kiuastehtaat osakkeita.

    Tolopainen

    Se mikä menee ylös tulee myös alas. Viljanhinta on jo sotaa edeltäneellä tasolla. Puun hintakin on jo vuoden päästä huomattavasti alempi eikä klapikauppa käy. Nyt kannattaa myyrä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 179)