› Keskustelut › Metsänomistus › Kantelu oikeusasiamiehelle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 86)
1 2 3 … 7 8 9

  • Kantelu oikeusasiamiehelle

    Sent on: 9.2.2017, 19:46

    Merkitty: 

    Jokainen tietää, että ainoa tehokas ja kattava tapa hirvieläinten aiheuttaminen metsävahinkojen ja kolarien ehkäisyyn on pyyntilupapolitiikka. On käynyt aika selväksi, että siihen metsänomistajilla / puuntuottajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa. Tuntuu, että lupaviranomaiset tekevät päätökset täysin kuulematta sidosryhmiä. Poliitikoilta on turha pyytää apua, kun pitää kumartaa kaikkiin suuntiin pyllistämättä mihinkään suuntaan.

    Nähdäkseni paras tapa mittauttaa oikeusturvamme, olisi tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle Suomen Riistakeskuksen toiminnasta ja vedota esimerkiksi riistahallintolakiin, lakipykäliä löytyy edempää viestiketjusta.

    Jokainen joka tuntee, ettei riistahallinto toimi ko. lain kohdan mukaisesti, voisi tehdä kantelun ja perustella miksi omalla ”reviirillään” vahinkojen ehkäisy  ei toimi. Tulisi maantieteelistä kattavuutta ja uskottavuutta asialle. Näin tämä tulisi asiallisesti tutkittua ja voisimme jäädä tauolle loputtomasta asian veivaamisesta keskustelupalstalla.

    Kantelun teko verkossa on hyvin helppoa, linkki tekstin jälkeen.

    Oikeusasiamies valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hänen valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää.
    Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

    Suomen riistakeskus on riistatalouteen keskittyvä itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Suomen riistakeskus on osa julkista riistakonsernia.

    Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus voi myöntää pyyntiluvan kuusipeuran, saksanhirven,  japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen.

    Riistahallintolaki
    2 §
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    ****************************************************************

    Kantelu oikeusasiamiehelle Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
    Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka hyvänsä. Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Tällöin on syytä liittää mukaan valtakirja.
    Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Kantelun tutkinta on maksutonta. Kantelun käsittelyaika on keskimäärin kuusi kuukautta.
    Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat kahta vuotta vanhempia asioita.

    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/kantelu.htx

    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/index.htx?locale=fi_FI

    http://riista.fi/riistahallinto/

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110158

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 10.2.2017, 13:03

    Kantelemisesta voi koitua kuluja, kuten on nähty puunhintakartellin kohdalla. Kannattaa vähän ottaa selvää, ennen kuin tuolle tielle lähtee. Vastapuolelle tulee kuluja ja kuka se vastapuoli edes on?

    Reima Ranta 10.2.2017, 13:26

    Mistä Annelilla on moinen tieto oikeusasiamiehelle kantelusta?

    Kantelu oikeusasiamiehelle oli tehtävissä suoraan netissä, ilman pienintäkään kulua, ellei omaa ajankäyttöä oteta huomioon.

    Tällä asialla ei ole mitään tekemistä puukartelliasian kanssa, joka sinänsä on vertaansa vailla oleva jupakka, jos tullaan käymään vielä mielenkiintoinen jälkipyykki. Oikeustieteilijöille herkullinen tutkimuskohde siitä, mihin johtaa älytön lainsäädäntö. Pidän käsittämättömänä, että asian korjaamiseen ei ole jo puututtu.

    Hallinto-oikeuskin on suhteellisen halpa, jos itse kykenee asiaa hoitamaan. Siitäkin on kokemusta, kun aikanaan väänsin periaatteellisista syistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka eräästä 15 hehtaarin hakkuuoikeudesta. Jupakka kesti vuosia ja sen kestäessä sain jo 9 hehtaariin tahtoni läpi. Loppuun en lupaa silloin saanut, mutta jo muutaman vuoden kuluttua koko hakkuuoikeuden sääntely turhana kumottiin. Kulut prosessista alle 1000 euroa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.2.2017, 14:23

    RR on varmaan oikeassa, ellei vastapuoli vedä puolestaan oikeuteen aiheettomasta valituksesta, eli tapaus josta Metsuri motokuski kirjoitti. Olen itsekin tehnyt Natura-valituksen KHO:hon , kulut 1000 euroa. Ei johtanut mihinkään kuten ei Directa-rikosilmoituskaan. Epäilen mahtaisiko tämäkään johtaa mihinkään hyvään lopputulokseen.

    Uskon vielä, että Suomi on oikeusvaltio, jossa harrastus ei oikeuta ketään tuhoamaan toisen omaisuutta, mutta usko on kyllä koetuksella. Mihinkään kestävään ratkaisuun ei varmaan päästä ilman riistaviranomaisten ja metsästäjien yhteistyötä maanomistajien kanssa, ja raastupaan joutuminen ei ehkä edistä yhteistyöhalukkuutta. Tämän prosessin vaihtoehtona maanomistajien pitäisi ehkä harkita metsästysvuokrasopimusten uudelleen neuvottelua: sopimusehtoihin olisi määriteltävä tavoite, että hirvikanta on pidettävä hirvituhoja tuottamattomalla tasolla.

    Rane2 10.2.2017, 14:26

    Ei selvinnyt onko Planterilla jo kanne vetämässä?

    Reima Ranta 10.2.2017, 15:19

    Sitä en Anneli tiedä, kuuluuko ko. asia edes oikeusasiamiehen toimivaltaan, mutta sehän on helppo tarkistaa yhdellä puhelinsoitolla.

    Sitä en ymmärrä, mistä sinulla on sellainen käsitys, että kantelijan tulisi pelätä viranomaiselta laskua aiheettomasta kantelusta. Onko sinulla joku esimerkki aiheettomasta kantelusta oikeusasiamiehelle tulleesta laskusta. Kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta oikeusasiamiehen toimi on erittäin perusteltu, ettei kansalaisten tarvitse pelätä viranomaisten mielivaltaa.

    Metsätaloudessa tätä perusteetonta (ns. pehmeää oikeutta) on paljon käytetty puolustuskyvyttömiä metsänomistajia vastaan. Ihmisiä voi mielivaltaisesti kyykyttää juuri niin kauan, kun he sen mukisematta, vain nyrkkiä taskussa puiden, hyväksyy.

    Planter Planter 10.2.2017, 17:40

    Olin 100% varma, että tietty parivaljakko vetää esiin puukartellin ja pelottelee sillä, mutta se tulikin yllättävältä taholta. Reima kyllä oikaisi ansiokkaasti asiaa.

    Ei ole kannetta vetämässä, ei tarkoitus tehdä rikosilmoitusta, ei mennä käräjille, ei raastupaan, ei vaatia korvauksia, ei missän tapauksessa yksityisen ihmisen kannata lähteä ”käräjille” tässä tapauksessa, eikä polttaa senttiäkään rahaa,  vaan jättää ainoastaan  kantelu oikeusasiamiehelle. Mahdollinen käräjöinti kuuluisi esim MTK:lle ja liikennevakuutusyhtiöille.

    Kannattaa tutustua mikä on kantelu oikeusasiamiehelle, lyhyesti näin:

    Oikeusasiamies valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hänen valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää.

    Kohde on tämä laitos, joka myöntää kaatoluvat, eli rajoittaa niiden myöntämistä:

    Suomen riistakeskus on riistatalouteen keskittyvä itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Suomen riistakeskus on osa julkista riistakonsernia.

    Jos on sitä mieltä, että asiat ovat ok sillä, että ripustaa teepusseja ja saippuaa oksille ja kaikki muuttu tulevaisuudessa paremmaksi,  ei kannata tehdä mitään.

    Laitan  lisää ”rautalankaa” kunhan ehdin, siitä mikä itseäni närästää.

    Planter Planter 10.2.2017, 18:41

    Esimerkki eräältä hirvitalousalueelta:

    Näin teoriassa: Hirvikannan tavoitteet asetetaan hirvitalousalueittain. Hirvikannan hoidon tavoitteet asetetaan määrävälein jokaiselle hirvitalousalueelle. Menettelystä vastaa alueellinen riistaneuvosto, joka kuulee vuosittain alueellaan hirveen liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen ja maa- ja metsätalouden etujärjestöjä ja viranomaisia. Vuosittaisessa sidosryhmätilaisuudessa tarkastellaan yhdessä asetettujen tavoitteiden toteutumista ja sidosryhmät voivat esittää näkemyksiään esimerkiksi
    tarvittavista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Riistaneuvoston tavoite vuoden 2015 kannaksi oli ollut 4 hirveä /1000ha
    Luonnonvarakeskuksen arvio oli, että alueella oli 5,00 / 1000ha.

    Kaikki sidosryhmät esittivät yksimielisesti, että hirvitiheyttä on laskettava keskimääräiseen määrään  2,5 hirveä / 1000 ha vuosille 2016-2017. Huomautuksena myöskin se, että alueella on paljon peltoja, (joten tiheys metsissä on suurempi)

    Lopputulos: Riistaneuvosto päätti, että hirvitiheystavoitetta nostetaan vuosille 2016-2017, tavoite 4,00 -> 4,75 / 1000 ha. Luonnonvarakeskuksen arviona ilmeisesti olisi luokkaa 5,75 /1000 ha.

    Yhteistyötä on siis yritetty, mutta vallalla on sanelupolitiika.

    MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA sta

    Maa ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähti en pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski-ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä-ja viljelys vahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.

    Mielestäni ei ole kyse uhoamisesta tai yhteistyökyvyttömyydestä, jos kyseenalaistaa riistakeskuksen toimintatavat ja jättää kantelun? Ei ole edes pyritty pitämään kantaa kurissa vaan tavoitellaan kantaa, jonka tiedetään aiheuttavan vakavia ongelmia.

    Valtavaa riskinottoakin, jos hirvitalousalueella sattuu kuolemaan johtanut hirvikolari ja nämä paperit antaa omaisille tai tiedotusvälineille, niin tapahtuu hirveitä.

     

    Rane2 10.2.2017, 19:06

    OK.Siis ”kantelu” on vielä aikomusvaiheessa.

    mo Pirkanmaalta 10.2.2017, 20:41

    Toinen vaihtoehto lähestyä asiaa on lakimuutoksen kautta (kansalaisaloite.fi). Samainen pykälä 26 muutettaisiin niin että poistetaan hirviltä pyynnin luvanvaraisuus kuten metsäkauriin osalta tehtiin muutama vuosi sitten. Tämä palauttaisi metsänomistajalle mahdollisuuden vaikuttaa hirvikantaan. Samalla tämä avaisi metsästyksen kaupallistamiselle aivan uusia väyliä. Jos ylisuuresta kannasta on vahingonkärsijöitä metsänomistajat 600 000 ja autoilijat 3600 000 niin luulisi tuosta porukasta 50 000 löytyvän tukemaan lakimuutosta. Ja jos löytyy, kansanedustaja joutuisi äänestäessään miettimään miellyttääkö em. ryhmiä vai 100 000 hirvenmetsästäjää.

    Hirvituhoja tulee karkeasti 50 m€ vuodessa , lupamaksuina kerätään 5 m€ vuodessa ja hirvituhokorvauksia maksetaan 0,5 m€ vuodessa. Jos lakimuutoksen seurauksena tuhokorvaukset jää saamatta niin ainakin itse pystyn elämään asian kanssa.

     

    helge6 10.2.2017, 20:52

    Eipä yllätä minuakaan ettei penaalin terävin kynä ole vielä asian esittelyltä joutanut itse valitusta tekemään. Asian esittely kun vie oman aikansa, jospa joku muu kuitenkin istahtaisi tuleen, ettei oma takamus kärvenny. Asia on kuitenkin ” iso ja tärkeä” joten älä anna planter jonkun tylsemmän kynän sössiä hyvää hanketta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 86)
1 2 3 … 7 8 9