Keskustelut Metsänomistus Kantelu oikeusasiamiehelle

Tämä aihe sisältää 86 vastausta, 16 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Planter 2 vuotta, 10 kuukautta sitten.

Esillä 6 vastausta, 81 - 86 (kaikkiaan 86)
  • Kantelu oikeusasiamiehelle

    Jokainen tietää, että ainoa tehokas ja kattava tapa hirvieläinten aiheuttaminen metsävahinkojen ja kolarien ehkäisyyn on pyyntilupapolitiikka. On käynyt aika selväksi, että siihen metsänomistajilla / puuntuottajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa. Tuntuu, että lupaviranomaiset tekevät päätökset täysin kuulematta sidosryhmiä. Poliitikoilta on turha pyytää apua, kun pitää kumartaa kaikkiin suuntiin pyllistämättä mihinkään suuntaan.

    Nähdäkseni paras tapa mittauttaa oikeusturvamme, olisi tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle Suomen Riistakeskuksen toiminnasta ja vedota esimerkiksi riistahallintolakiin, lakipykäliä löytyy edempää viestiketjusta.

    Jokainen joka tuntee, ettei riistahallinto toimi ko. lain kohdan mukaisesti, voisi tehdä kantelun ja perustella miksi omalla ”reviirillään” vahinkojen ehkäisy  ei toimi. Tulisi maantieteelistä kattavuutta ja uskottavuutta asialle. Näin tämä tulisi asiallisesti tutkittua ja voisimme jäädä tauolle loputtomasta asian veivaamisesta keskustelupalstalla.

    Kantelun teko verkossa on hyvin helppoa, linkki tekstin jälkeen.

    Oikeusasiamies valvoo, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hänen valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää.
    Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

    Suomen riistakeskus on riistatalouteen keskittyvä itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Suomen riistakeskus on osa julkista riistakonsernia.

    Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus voi myöntää pyyntiluvan kuusipeuran, saksanhirven,  japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen.

    Riistahallintolaki
    2 §
    Suomen riistakeskuksen tehtävät
    5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen

    ****************************************************************

    Kantelu oikeusasiamiehelle Eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen voi kääntyä, kun epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan tai jos kantelija epäilee, että perus- ja ihmisoikeudet eivät ole toteutuneet asianmukaisesti.
    Oikeusasiamiehelle voi kannella kuka hyvänsä. Kantelun voi tehdä itseään koskevasta asiasta, mutta kannella voi myös toisen puolesta tai yhdessä muiden kanssa. Tällöin on syytä liittää mukaan valtakirja.
    Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos sen perusteella on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai jos oikeusasiamies muusta syystä katsoo siihen olevan aihetta. Kantelun tutkinta on maksutonta. Kantelun käsittelyaika on keskimäärin kuusi kuukautta.
    Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluita, jotka koskevat kahta vuotta vanhempia asioita.

    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/kantelu.htx

    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/index.htx?locale=fi_FI

    http://riista.fi/riistahallinto/

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110158

  • Gla Gla

    Juuri näin, ei ole mitään valtiota, mikä tuota pyörittäisi.

    Mutka oikenee myös tässä kohdassa: ”Metsä(taimikko) vahingot on tiedossa, se riippuu metsänomistajista kuinka rehellisesti ne on ilmoitettu.”

    Ilmoitetun taimikkovahingon käy aina tarkistamassa metsäkeskuksen kaveri ja mukaan tulee paikallisen riistaporukan edustaja. Rehellisyydestä ei siis ole kyse, vaan siitä, paljonko vahinkoja jää ilmoittamatta ja paljonko vahingoista suljetaan korvauskriteerien perusteella pois, vaikka vahinkoa olisikin tapahtunut. VMI:n kartoituksissakin pelataan varman päälle eli vahinko kirjataan hirvituhoksi vain, jos se riittävän suurella varmuudella voidaan sellaiseksi osoittaa. Varmasti osa vahingoista jää tilastojen ulkopuolelle.

    Planter Planter

    ”Metsänomistajia on pienetkin palstat huomioiden miljoona. Siitä porukasta   100000 (10%) maksaa riistanhoitomaksun. Noin 60000 harrastaa jonkinlaista metsästystä. Holtittomassa sorkkaeläinlaidunnuksessa mukana on 40000, siis selkeä vähemmistö noista suurloisista (yhteensä 100000). Riistahallinto on täysin metsästäjävetoinen.”

    Anton voisi kaivaa prosenttilaskimensa esiin ja tarkistaa lukunsa, sillä  metsästäjille suunnatun kyselyn perusteella vain alle 40% heistä on lihanhimoisia. Puolelle metsästäjistä koiraharrastus oli tärkeä motiivi. Lisäksi mainittiin luonnon tarkkailu, metsästysperinne, valokuvaus. Linkin dokumentti kappalee 7.

    ”Miksiköhän nuo hirvieläinten (tässä tapauksessa) ja muunkin riistan metsästykset ovat luvanvaraiset? No siksi, että jos luparajoituksia ei olisi, niin riistaeläinet hävitettäisiin kyllä muutamassa vuodessa yhettömiin.”

    Linkin dokumentin kappaleen 13 otsikko tuntuu aika hurjalta?

    Eli metsästäjien mielipide on jotenkin ristiriidassa yllä olevaan lainaukseen?

    ”13. Susi ja kanahaukka haluttaisiin vapaasti
    metsästettäviksi, joutsen luvanvaraiseksi”

    Taulukossa dokumentin lopussa todetaan, että suurin osa metsästäjistä haluaisi hirvenmetsästyksen vapaaksi metsästysaikana (1900/ 500)

    http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/selvityksia_19_2009.pdf

    harrastelija harrastelija

    En nyt kyllä ymmärrä ollenkaan tuota ”Planterin” söhellystä? Mitä hän oikein yrittää ajaa takaa ? Taulukot on taulukoita, ne on tehty pöydän ääressä – tosiasiat on aivan muuta. Jos hän haluaa puuttua liian suureen hirvieläinten määrään, niin toiminnan on oltava erilaista.

    Noista kanteluista en tiedä, mutta olisiko oikea lähestymistapa ottaa yhteyttä maa- ja metsätalousministeriöön? Sitä kautta löytynee myös riistanhoitopiirit ja -yhdistykset sekä lopulta yhteisluparyhmittymä, metsästysseurat ja viimeksi se suurin ”syntipukki” metsästäjä!

    Tuosta hirvieläinten määrästä olen myös sitä mieltä, että niitä on joillakin alueilla varmasti liikaa. Opiskelun yhteydessä tein 1960-luvun lopulla erään vahinkotarkastuksen Pirkanmaalla peurakolarista. Aloitin raportin lauseella: – Tyypillinen peurakolari… eli se jo silloin oli varsin yleistä !

    Hirvieläinten vapaasta metsästyksestä olen edelleen sitä mieltä ilman taulukoita, että kannat ajettaisiin varsin nopeasti alas. Ainakin sitten toteutuisi tutkijoiden suositus, että riistaruoka on parasta. Silloin saattaisi riistaruokaa olla tarjolla ravintoloissakin.

    Tuosta vapaast a   metsästyksestähän on lähimenneisyydessä aivan       ”hyvät” kokemukset. – Susia ei poronhoitoalueella ollut, tai jos sinne erehtyivät, niin ei ollut kauan elävänä. Valtio säästyi suurilta korvauksilta mitä nykyään poronhoitajille jaetaan. – Karhuja metsästettiin keväälläkin pesältä, pesärinkiä on aikoinaan myyty myös turisteille. Karhu oli silloin harvinaista riistaa – entä nykyisin?

    Planter Planter

    ”se suurin ”syntipukki” metsästäjä!”

    Ei ole, olen monen monta kertaa sanonut, että kaikki tuntemani metsästäjät ovat ihan fiksua porukkaa. Olen vaan sitä mieltä, että ylempänä riistaorganisaatiossa on jotain vialla.

    Linkittämässäni dokumentissa on vähän laajempi otos metsästäjien mielipiteistä, kuin tällä palstalla, siksi ”söhelsin” sen tähän.

    suorittava porras suorittava porras

    Planter

    ”Tässä tulee vaan aivan liikaa ihmeellisiä yhteensattumia. Luin äsken uutisen, että Perniössä on ammuttu susi. Lupa oli nuorelle yksilölle. Oli ammuttu alfanaaras ja asiasta on tehty rikosilmoitus.”

    Jep! Yksityinen  ulkopuolinen henkilö oli tehnyt TUTKINTAPYYNNÖN.

    Nyt asia on tutkittu ja todettu , että on toimittu lupaehtojen mukaan . Kuten jo ounastelin , susia oli lähdetty jäljittämään pihoilla käyneitä jälkiä pitkin. Jälkien päästä löytyi kyseinen naaras ja tuli ammutuksi . Tutkimuksen tehnyt poliiisiviranomainen totesi , että alfa-yksilön tunnistaminen em tilanteessa oli mahdotonta . Tutkimukset lopetettiin ja tutkintapyyntö raukesi. (MT)

    Tietyt tahot tehtailevat näitä tutkintapyyntöjä ihan vain ”varmuuden vuoksi”. Ei tärpännyt tälläkään kertaa .

    Ensin tutkitan ja sitten vasta hutkitaan , jos on aihetta .

    PS. Rikosilmoitus ja tutkintapyyntö ovat ihan eri asioita . Tutkintapyynnön tehneelle ei koidu seuraamuksia, jos hanke ei johda syytteen nostamiseen . Rikosilmoituksen tehnyt saattaa vastaavassa tilanteessaa joutua edesvastuuseen perättömästä ilmiannosta . Esimerkkitapauksessa olisi syyte tullut myös perättömän tiedon jakamisesta . Kun halutaan ”huudella puskista”, käytetään tutkintapyyntöä . Sillä tempulla saadaan ainakin vastapuolen maine kyseenalaiseksi . Tätä ns.luonnonsuojeluväki käyttää mieluusti hyväkseen .

    Planter Planter

    Yhteensattuma ei koskenut suden ampumista, vaan aivan muuta asiaan liittyvää.

Esillä 6 vastausta, 81 - 86 (kaikkiaan 86)