Keskustelut Metsänhoito Kantojen nostoa 15 vuotta

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
  • Kantojen nostoa 15 vuotta

    Suomessa on kantoja nostettu hakkuualueilta jo 15 vuoden ajan.
    Ensimmäisenä toiminnan aloitti UPM.
    Erilaisia tukimustuloksia asiasta on käytettävissä.
    Viimeisimpien tulosten mukaan kantojen noston kielteiset vaikutukset ovat jääneet pienemmiksi kuin alussa pelättiin.
    Puuston kasvu kannonnostoalueilla on ollut hyvää.
    Omat kokemukseni yli kymmenen vuoden ajalta ovat samat.
    Jos kotimaisen energian lisäystavoitteesta pidetään kiinni, kannonnostolle ei ole olemassa vaihtoehtoa.
    Asiasta lisää 3.1.2015 Keskisuomalaisessa

  • Metsuri motokuski

    Kyllä itse olen työssäni havainnut että rehevillä maapohjilla vesakoittuminen lisääntyy valtavasti. Kuivilla pohjilla ei varmaankaan eroa ole ollut. Itse en anna kantoja viedä pois sillä lisääntyneella raivauksentarpeella kompensoituu moninkertaisesti se hyöty mitä kannoista saa rahallisesti.

    Panu Panu

    @Puun takaa: Kuulostaa aika uskomattomalta. Katselin juuri saamaani uudistamistarjousta ja jos laitetaan 2000 kuusentainta / ha niin tuosta tulee 2000€ / ha taimikonhoitoineen.

    Mulle yleensä tarjotaan tyyliin ”risut keräämme ilmaiseksi ja kantoja ei nosteta”. Molemmat ovat toistaiseksi jääneet metsään.

    Horjumaton Horjumaton

    *** Ei kait nyt kukaan risujaan enää ilmaiseksi luovuta ?! Kyllähän niistä on jo kauan maksettu ihan määrän mukaan. Aluksihan se oli ha-perusteinen korvaus,joka oli kyllä varsin nimellinen. Kannot kyllä mielellään vaihdetaan muokkaukseen ehdotuksissa. Mutta kuten sanottu, kantojen nosto on kyllä syytä harkita kahdesti ihan muistakin syistä.

    metsä-masa metsä-masa

    Kannonnosto, kuljetus, murskaus ja käyttö on jo nyky kalustolla mahdollista, mutta kokonais hyöty ei taida aina saavuttaa tavoitteitaan.

    Yksityinen maanomistaja on kokemuksen perusteella pyrkimässä uudistamaan aukkonsa heti, tai viimmeistään seuraavana kesänä, eli ei jää odottamaan engervon,vatun,hieskoivun ym, siemmennystä aukolleen. Kuusivaltaisen leimikon kasvupohja on käytännössä kauttaaltaan mustana ja valmis vastaan ottamaan luonnon siemmennyksen. ( kolme vuotta mahona on liian paljon )

    Kannonnosto alan muokkauskin tulisi tehdä huolellisesti, monesti pintavesien ohjailu laiminlyödään, koska vankan kuusikon jälkeen aukolle on muodustumassa liikaa vetisiä lammikoita.

    Taimikon alkukehityksestä ja mahdollisesta lannoitus tarpeesta ei vielä oikein paljon tiedetä, mutta seurannassa se kyllä kannattaa pitää.

    Mutta jos kantojen myynti kumminkin kiinnostaa niin kannatta se kokeilla, mutta korvaus olisi oltava minimissään Panun laskelman mukainen, ” UUDISTUSKULUT ”

    jees h-valta

    Olisin ollut aivan suostuvainen jatkossakin kannonnostoon jos halukkuutta olisi. Korvauksena olisin kelpuuttanut mätästyksen vastineeksi. Minulla ei periaatteessa olisi uudistuksen viivästys ollut aivan murskaavan paha asia koska uudistan kuusikot aina lehtipuulle. Ja hies siellä joukossa on lisänä ok ja vadelmakaan ei juuri vahingoita h-haavan taimia koska nokat jää yläpuolelle kuitenkin. Kun joku tuon tarjoutuu tekemään niin saa kaupat kyllä. Tulihan siinä ainokaisessa minkä olen tehnyt hyvä lanssipaikkakin ilmaiseksi. Kunhan kannot vielä joskus häipyy jää tosi hyvä tila rekkojen käännellä.

    Johan Nyton

    Kantojen mukana tuleva maa-aines aiheuttaa ongelmia lämpölaitoksilla kuljettimissa ja tulipesän arinoilla ja petihiekassa, mikä johtuu siitä, ettei lämpölaitoksia ole suunniteltu polttoaineen mukana tulevaa maa-ainesta ajatellen.
    Tarvittavia teknisiä muutoksia voidaan toki tehdä, mutta ne maksavat. Lämpölaitokset eivät ole halukkaita satsaamaan huomattavia summia vain kokeilua varten. Polttoaineen toimitusvarmuus pitää olla olemassa. Esim. kantojen keruun metsänhoidollisia lopullisia vaikutuksia ei tunneta.
    Huolto- ja korjausseisokit eivät ole halpoja. Voidaan jopa joutua koko laitos ajamaan alas päiviksi. Kun lämmintä vettä pitää olla putkistoissa, niin se täytyy tehdä varapolttoaineella – useimmiten öljyllä.
    En yhtään ihmettele, miksi monet lämpölaitokset ovat kieltäneet kantomurskeen toimitukset. Epäilenpä, että kantojen nosto hiipuu vähitellen kalleuteensa ja (metsänhoidolliseen) epävarmuuteensa. Antaa kantojen olla metsissä. Ikävä vaan niille urakoitrsijoille, jotka ovat panostaneet kantojen nostolaitteisiin.
    Kotimaisten polttoaineiden tuottamisessa on liian usein lähdetty liikkeelle enemmän aatteen kuin riittävän tiedon ja taidon perusteella ja sitten onkin tullut vastoinkäymisiä (esim. ruokohelpi, viherhake).
    Minusta kotimaisen energian käytön lisääminen täytyy tapahtua käyttöpaikan teknis-taloudellisilla ehdoilla. Liian monet bioenergiaprojektit on vaan organisoitu maa- ja metsätalousorganisaatioiden kautta, joiden tietämys käyttöpaikkateknologiasta on hyvinkin puutteellinen.

    Visakallo Visakallo

    Palstan Nytonille tiedoksi, että kantojen noston ja hyödyntämisen aloitti UPM, – ei vihnehousut.
    Toiminta on nyt jatkunut 15 vuotta ja kaikki kolme metsäyhtiötä sitä tekee.
    Suurin osa kantohakkeesta menee yhtiöiden omille voimaloille, eikä tahti ole hiljentynyt.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Itseasiassa hiipumaan päin näköjään. SE lopettaa näköjään kokonaan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/kantojen-nosto-hiipui-1.75107

    Johan Nyton

    Tuossapa linkki, jossa vähän lisää taustatietoa:
    http://www.ksml.fi/uutiset/talous/kantojen-korjuu-on-jareaa-touhua/1962790?pwbi=d01aa4baf6471ae2273d4c5409e49ad7

    Kohti iltaruskoa siis…

    Viherhake = hakkuutähteistä tehtyä haketta, jossa mukana vihreitä neulasia ja lehtiä. Hyvää kompostiainetta ja vähän lämpöarvoa kattilassa. Aiheuttaa kattilakorrosiota ja ravinnetappioita metsään.

    Visakallo Visakallo

    Palstan Nytonille tiedoksi, että metsäyhtiöt eivät korjaa ja käytä viherhaketta.
    Latvusmassa kuivahtaa ennen tien varteen ajoa palstalla ja tienvarressa vielä vuoden verran joskus enemmänkin.
    Energialaitokselle lähtee vain puuaines.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)