› Keskustelut › Puukauppa › Kantokäsittely

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 44 total)
1 2 3 4 5

  • Kantokäsittely

    Sent on: 16.4.2016 at 15:56

    Onko tietoa miten puufirmat suhtautuvat uuteen juurikääväntorjuntalakiin. Velvoite on hakkuuoikeuden omistajalla mutta kuka työn ja aineet maksaa. Mhy:n korjuupalvelu ainakin perii maksun puunmyyjältä. Epäilen että puufirmat pyrkivät samaan. Onko joillain firmalla käytössä esim. kanta-asiakasetuna puunmyyjälle ilmainen kantokäsittely? Kemeratuki oli kuitenkin 70 e/ha. Etenkin harvennuksissa maksajalla on ihan taloudellista merkitystä. Hyvä sinänsä että kantokäsittely tehdään.

    Creator
    Mti-98
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • pikkutukki 4.7.2016 at 10:11

    MG: llä sisältyy kaupan hintaan SE:llä oli 0,25 kiinto .

    pihkatappi 4.7.2016 at 10:51

    Siinä olen kyllä MimmiMetsän kanssa samaa mieltä, että jatkuvissa muutoksissa verotuksen, kemeran, sertifikaattien, metsälakien ja puukauppojen vivahteiden kanssa on ihmeissään, jos ei itse selvitä asioita ja sittenkin saa jatkuvaa muutosta ihmetellä.

    Jätkä 4.7.2016 at 11:19

    Epäselvähän on tuo tilanne, se on selvää, kun alvariinsa muutetaan käytäntöjä.
    Aktiiviset metsänomistajat ovat kyllä osallistuneet Metsäkeskuksen, MHY:n ja Metsäoppilaitosten järjestämiin koulutus – ja neuvontatilaisuuksiin, joita on pyritty järjestämään aina ajankohtaisista asioista.
    On vaan huolestuttava piirre se, että metsänomistajista vain murto-osa käy niissä tilaisuuksissa ja ne, jotka tietoa eniten tarvitsevat loistavat poissaolollaan.
    Fiksua olisi koulutukseen pistää vaikkapa emäntä, hänen päähänsä menee varmasti tieto paremmin kuin kovapäisen Juntti-Einarin päähän.
    Ja opintomatkalla hieman kauemmas, tulis emännänkin tarpeet hoidettua.

    jees h-valta 4.7.2016 at 20:47

    Niin, sitä on aika monessa nk. koulutustilaisuudessa tullut käytyä ja monesti vain on niin ettei ole mieli aivan loistava ollut sen tarjonnan suhteen. Jos tämän maan ainut metsäkoulukunnan linja on kuusikon kasvatuksen opastus joka hel…in kurssilla ei paljon enää huumori riitä.
    Ja kun tulee taimikon perustamisen jokavuotiset ohjeet piirroksin ja taas kuvin opastetaan kuinka kuusi istutetaan.
    Lehtipuusta ei sanaakaan ja kun kysyt kurssituksessa jotain menee nk. metsäkouluttajan senssit täysin sekaisin. Jotain mokellusta saattaa tulla ettei kai kukaan nyt lehtipuuta kun hirviä on. Mitään sen järkevämpää ei löydy.
    Esim. nyt tilaamani lehtipuun taimet toimitetaan aina kuusen istutusohjeistuksella!
    Laskussakaan ei mainittu oikeilla nimillä vaan kyse oli joko muu puu tai kloonin numerosarja ja istutustyö jota osaan uudistuksia jouduin tilaamaan (oman pienen jalkavammautumiseni vuoksi) ja olihan sieltä edes istutuksen työnkuvaksi löytynyt rauduskoivun istutus vaikka hybridihaapaa oikeasti istutettiin. Tässä vähän makua meidän metsäajattelumme monipuolisuudesta ja sen käytännön toteutumasta varsinkin. Perin ykspäistä ja pehmeet touhuu!

    Jätkä 4.7.2016 at 20:59

    Hybridihaavan istutuskoulutus järjestyy heti, kunhan hankit vähintään 16 motivoitunutta oppilasta sinne. Lisäksi pitää järjestää erilaisia taimia n. 100 klp / lärvi, sekä parin hehtaarin alue, jossa istutusta voi harjoitella ohjauksen alla.
    Kun Harjavallastakaan ei löydy Hybridikurssille yhtä enempää, tulee kustannukset oppilasta kohti niin suuriksi, että homma leviää siihen.

    jees h-valta 4.7.2016 at 21:03

    Jätkän vastaus kertoo juuri sen minkä tiesinkin. Monipuolisuus puuttuu ja siksi metsät kuusittuu suorastaan kusettavaa kyytiä.
    Onhan se liikaa vaadittu että enemmän kuin yhtä puulajia pitäisi osata maahan pistossa opettaa. Surkuhupaisinta että aivan asiallinen minulle tehnyt metsäammattilainenkin kysyi minulta asiakkaanaan neuvoja miten istutus suoritetaan. Mutta sen nyt vielä nielee mutta että joku koulun penkkiä tahvonnut muka metsäspesiaalikin on lähinnä tasolla 0+kuusetus.

    Korpituvan Taneli 4.7.2016 at 22:27

    Nyt täytyy kyllä puolustaa Jees H-valtaa.
    Kyllä metsänomistajille suunnattu kurssitus on aika lailla kaavoihin kangistunutta. Tuskin kuusen istuttamisen opetusta tarvitaan, muuta kuin nuorille, jotka eivät ole istuttaneet mitään. Hybridihaavan ja esim koivun istutusopastus olisi varmasti paljon tärkeämpää. Koulutuksen tehtävänä on tuoda uuttaa alalle. Tämän sanon nimimerkillä 400 hybridiä maisemapuiksi istuttanut, jolla ei ole soveltuvaa maata sille.

    Toinen asia, jonka nämä meidän ””Metsä ammattilaiset”” karkeasti laiminlyövät on hirvien ja muiden sorkkaeläinten vaaroista varoittaminen.
    Nytkin kyllä varoitetaan, mutta metsänomistajia: ”Ole vain hiljaa ja niska kyyryssä ja istuta sellaisia taimia, jotka eivät hirvelle kelpaa”.
    Erityisesti ””ammattilaisten”” pitäisi tuoda tämä asia esille viranomaisiin ja mediaan päin. Mitä vielä, ollaan vain niin perkeleesti huolestuneita siitä että jääkö sinne metsään tarpeeksi riistatiheiköitä.

    Esim MHY korostaa nykyään metsänomistajien etujärjestö luonnettaan. Pitää kuitenkin kysyä kenen etujärjestö se todellisuudessa on metsänomistajien vai hirvimiesten?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 5.7.2016 at 08:38

    Mielestäni hirvituhojen riskeistä varoitetaan aivan liikaa. Eivät hirvituhot johda Suomen metsien kuusettumiseen vaan mieluummin se, ettei uskalleta kasvattaa mäntyjä juuri näiden varoitusten vuoksi.

    Toki toinenkin tekijä on, nimittäin taivaalta vuosikymmeniä tullut typpilaskeuma, mikä muuttaa metsien pintakasvillisuutta rehevämmäksi, jolloin männyn taimettuminen vaikeutuu.

    pihkatappi 5.7.2016 at 08:52

    Timppa puhuu taas hirvituhoista Pohjois Päijänteen metsissä hankitun kokemuksen perusteella. Kysy joltain laajemmalla alueella metsiä hoitavalta, ottavatko hirvituhot tosissaan. Esim. Metsämannut siinä Keski-Suomessa on istuttanut paljon kuusta VT-pohjille, eikä varmaan perustu toisten peloitteluun moinen homma, vaan ihan käytännössä kantapään kautta opittua hommaa.

    Timppa 5.7.2016 at 09:17

    Meidän metsiin yhteen aukkoon UPM esitti 15 vuotta sitten kuusenistutusta. Sekin on VT-pohjaa. Ei kelvannut meille. Nyt siinä kasvaa kunnon männikön alku.

    Organisaatiot tekevät juuri noin kuin pihkatappi kirjoitti. Ei välttämättä siksi, että se olisi viisasta vaan siksi etteivät halua mitään harmia. Jos vaikka 10 %:lla VT-pohjista esiintyisi hirvituhoja, niin ne Metsämannut joutuisivat niitä selittelemään asiakkailleen. Kun se kuusikko kasvaa huonosti, niin sehän on vain luonnon, ei Metsämantujen syy.

    Jos on huolissaan hirvituhoista, kannattaa noudattaa karuhkoilla maapohjilla meidän tyyliä. Äestetään ja kylvetään männynsiemen ja seuraavana vuonna istutetaan 1000 kuusentainta/ha. Tällä on hirviriskin minimoimisen lisäksi monia muitakin etuja. Paikoitellen syntyy heinäkasvustoa, mikä estää männyn taimettumisen. Kuusentaimet kyllä selviävät. Äestyksessä jää kivisyyden vuoksi osa alueesta käsittelemättä. Niihin istutetaan kuusia, joten aukko on täysin taimettunut. Kuusi-mäntysekametsän kasvu on hyvä. Tuholaisriski pienenee. Jne

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 44 total)
1 2 3 4 5