Keskustelut Harrastukset Karhujen metsästysluvat vähenivät viime vuodesta yli sadalla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)
  • Karhujen metsästysluvat vähenivät viime vuodesta yli sadalla

    ”Karhuja saa elokuussa alkavalla metsästyskaudella ampua koko maassa 136, kun viime vuonna määrä oli 263.” Näin Karjalainen 27.6.

    Ovatkohan luvista päättäjät ollenkaan tehtäviensä tasalla?

  • Puun takaa

    Silloin kun ne jäljet näkyvät 4-5 metrin korkeudella, on hirvi pois laskuista.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    metsästäjäliiton ehkä onnistuneimmin soluttaman byroon MTK:n muka puuntuottajajärjestöjen äänenkannattajassa maaseudun tulevaisuudessa (mikäli nuo metsästäjäjärjestöjen solutukset saavat vielä mesoa tuossa byroossa, niin se tulevaisuus on takana päin) oli 29.06.2012 sivulla 12 seuraava teksti:

    ”MTK:n mielestä olisi pitänyt sallia vähintään rktl:n esittämä verotusmäärä, 160 karhua. Samaa mieltä oli Suomen METSÄSTÄJÄLIITTO”.

    MTK kehuu olevansa puuntuottajan asialla. EI OLE!!!!!!

    Jokainen ELÄVÄ karhu tappaa ja syö 3-4 hirveä vuodessa; samoin pelottelee hirvet ydinhabitaateilleen, jotka eivät ole taimikoita.

    Kun puuntuottajat ryhdistäytyvät ja potkivat nuo metsästäjäjärjestöjen solutukset ulos organisaatioistaan ja ottavat vallan omiin käsiinsä, niin tuo holtiton sorkkaeläinlaidunnus, joka ilmenee tänä vuonna erikoisesti pakotetun kuusettamisen aiheuttamina kuusenkirjanpainajatuhoina, muunmuassa, saadaan helposti loppumaan karhujen ja susien avulla.
    Samalla väistyvät muutamat jo epidemioiksi paisuneet holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen aiheuttamista biodiversiteettimuutoksista johtuvat autoimmuunisairaudet.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Vapautuksia metsästyssäntöihin sekä petojen että sorkkaeläinten suhteen, niin päästään molemmista vaivoista. Ei se sen monimutkaisempaa ole.
    Molemmat ongelmat on tehty pelkästään pyrokraattien liiallisen henkilömäärän takia, pitää olla lupalappuja joita leimailla ja siirrellä pöydältä toiselle.

    Ei voi olla puuntuottajan etu, että metsä täytetään hirvien sijaan karhuilla. kustannukset siinäkin nousevat.
    Ja mihin niitä karhuja sitten tarvittaisiin, jos sorkkaeläin metsästyksen byrokratiaa höllentämällä niiden kanta tippuu kuin taikaiskusta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras suorittava porras

    Karhukantaa joutaisi leikata reippaasti ainakin keskellä Suomea. Kulunut juhannus oli poliisin ja SRVA -ryhmän kohdalla työntäyteinen , kun Touko-merkkinen pantakarhu sinkoili roskalaatikolta toiselle aivan taajaman tuntumassa . Elukka kolusi useita pihapiirejä (lapsiperheidenkin) osoittamatta vähäisintäkään ihmispelkoa. Riittävän monta koiraa persuksissa näykkimässä sai sen sentään vaihtaman pitäjää , mutta sielläkin pihakäynnit jatkuivat entiseen malliin. Mikä lienee tilanne vuoden kuluttua , kun tämän vuoden karhunpennut ovat vieroituslistalla.

    Luvat näiden poikkeavasti käyttäytyvien luontokappaleiden eliminoimiseksi ovat kiven alla….paitsi , jos eläin eksyy kivestä tehtyjen talojen sekaan . Puusta tehdyn talon pihalla karhu ei tunnu täyttävän häirikköeläimen määritelmää . Kyllä meitä maalaisia vedetään rajusti kölin alta tässäkin asiassa.

    suorittava porras suorittava porras

    Niin…..ja tämä juhannus lienee vasta alkusoittoa petojen pihavierailujen saralla.

    Kun alueen hirvet on syöty , tuppautuvat pedot pihapiireihin ravintoa etsimään. Nälkäinen peto tuskin kovin paljon valikoi syötäväänsä . Ruokalistalla saattaa olla piharusakko , mutta yhtä hyvin ruokalistalle voi mahtua vaahtosammuttajan kokoinen ihmistaimi.

    Näitä taustoja vasten olisin hyvin varovainen esittämään petoja hirvikannan harventajiksi . Jo nyt hirviä on monin paikoin niin vähän , että pedoille ei riitä luonnollista ravintoa . On turvauduttava roskapönttöjen sisältöön ja kotieläimiin…toivottavasti ne ihmistaimet kuitenkin välttävät vaaran.

    PS. Olisi suorastaan kohtalon ivaa , jos poliisit olisivat petoja hätyyttelemässä ja paikallinen rattijuoppo saisi hurjastella kyläteillä kaikessa rauhassa vaarantamassa omaa ja toisten terveyttä.

    suorittava porras suorittava porras

    Eipä se pieni metsästäjien ryhmä ihmeisiin pysty , jos 90 % metsänomistajista kattaa jatkuvasti hirville runsaan ruokapöydän jättämällä taimikon varhaisperkauksen tekemättä .

    Pelkästään hoitamalla taimikot ajallaan voidaan mahdolliset vahingot torjua lähes täysin . Sivutuotteena (päätuotteena???) saadaan kirjanpainajalle kelpaamaton nopeakasvuinen kuusikko , joka on lyötävissä ”lihoiksi” jopa alle 50 vuoden iässä. Tiheikkökasvatuksen tulokset päätyvät tunnetusti kaatuneina ja katkenneina toukkien ravinnoksi .

    Hirvimiehet eivät pysty vähemmistönä poistamaan ongelmaa , jonka passiivisten metsänomistajien massiivinen joukko on saanut aikaan tekemättömyydellään . Mitään ylivoimaisia ponnisteluita ei edes tarvita . Riittää , kun huolehditaan metsänuudistamisen perustehtävistä. Moni asia olisi paremmin , jos jokainen hoitaisi edes oman osuutensa kunnolla.

    jees h-valta

    Suorittavakin voisi jo alkaa tuota ”ruokapöytä”-matineaansa hiukan miettimään.
    Mitä ihmettä motomies tekee jos kuusikot lakkaa kasvamasta. Lämpösummamuutosten tai lisääntyneiden itikkatuhojen, puhumattakaan myrskytuhoista, nimittäin jos ei moton pukilta pysty muuta puimaan kuin kuusta. Olisko jäänyt ammattitaito hiukan puutostilaan?
    Kyllä meidän ja suorittavien urakoitsijoiden on hyväksyttävä työsarakseen lehtipuumetsät ja niitä ei voi kasvattaa jos ei hirvimäärää saada pysymään kurissa. Ja jos ei ampumakuntoisia löydy on peto toiseksi paras vaihtoehto. Ja muuttuu vapaasti lisääntyessään ravinnon runsudesta johtuen ykkösvaihtoehdoksi aika nopsaan.
    Tätä lehtipuukasvatusta on myös energiapuu parhaimmillaan rehevissä pohjissa ja nekin pui joku konemies. Lisääntyvässä määrin. Nopeasti lisääntyvässä. Ja se on kyllä myös suorittavien leipää.

    suorittava porras suorittava porras

    Harjavallassa kaikki tuntuu olevan toisin…..etten sanoisi upside down

    Lehtipuumetsät kasvatetaan harvemmassa , kuin havupuumetsät. Miksi taimikoissa on kuitenkin kymmeniätuhansia lehtipuunvesoja hirviä houkuttelemassa ja taimikkoa pilaamassa ?

    1500, tai alle, koivuntainta hehtaarilla tai korkeintaan parisataa havupuuntaimien seassa ei hirviä kovinkaan paljon kiinnosta. Suuremmat tiheydet johtavat aina suurempaan riskiin kärsiä luonnontuhoista . Tuuli kaatelee koivuja yhtä herkästi , kuin havupuita , lumi paljon herkemmin.

    Oikenemattomia luokkikoivikoita on tullut nähtyä jo ihan tarpeeksi. Rungoltaan kampiakselia muistuttavia hieskoivikoitakin on tienoot väärällään. Lehtipuusta ei todellakaan ole pulaa , laadun suhteen onkin sitten jo aivan eri tilanne.
    Mutta karhuja hirviä syömään??? Monien kohdalla ainoalle ” taimikonhoitajalleko” lisää vihollisia?

    PS. Firman kokopuunkorjuuseen tarkoitettu ”lupaava” laite päätyi hiljakkoin sulattoon , eikä uutta vastaavaa hankita . Joukkokäsittely ja yhdistelmäkorjuu puolestaan onnistuu vain männiköissä . Lehtipuuhatelikot saavat lahota rauhassa. Leipä löytyy kyllä ihan jostain muualta , kun risujen seasta.

    jees h-valta

    Kyllä se suorittava on 1600 raudusta/ha tuo vaade mistä sitten nämä Metsäkeskuksen tarkastajat alkavat noita huomautuskuponkejaan täytellä jos alle on.
    Ja millähän pinseteillä ne ylimääräiset sieltä sitten käyt nyppimässä. Oma juuri viime syksynä mätästetty oli täysin puhdas ja kun lehtipuun taimet istutin ennen aidan perustusta niin kyllä kummasti oli jo ensimmäisen viikon aikana syöty maukkaat latvatupsut useista taimista. No, toivotaan että aita jälleen tekee sen hiukan hankalammaksi mutta ei nuo pohjien puhtaudet paljon auta jos hirviä ramppaa alueen läpi useita viikoittain.
    Aika hyvin tuntuu vihreät tupsut löytyvän.

    Puun takaa

    Ei karhu metsässä mikään miellyttävä kaveri ole. Sen paskaan astuminen ei ylennä mieltä varmasti meillä kenelläkään. Joillakin palstalaisilla tuntuu vain tuo käsitys pedoista olevan peräisin luontokirjoista ja tv-ohjelmista. Muutama karhu siellä täällä ei vielä haittaa, mutta liika on liikaa. Virroilla ja Ähtärin seudulla majailee 40 karhua, eikä Päijänteen itä-puoli jää tästä paljoakaan jälkeen. Mehiläispesät, – ne mitä vielä jäljellä on, sekä rehupaalit saavat kyytiä säännöllisesti. Monelta jää nykyään petojen takia metsässä liikkuminen kokonaan, mikä ei ole hyvä asia missään mielessä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 52)