Keskustelut Metsänhoito Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 55)
  • Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???

    Olen ihan noviisi kaupunkilaismetsänomistaja, joten suokaa anteeksi jos kysymykseni on ihan tyhmä.

    Ammatissani lasken (ihan muiden kuin metsä)sijoitusten kannattavuutta. Yksi paljon käytetty helppo perusmenetelmä on tulevaisuuden rahavirtojen diskontaaminen nykyarvoon. Sen avulla saadaa selville sijoituksen sisäinen korkokanta, eli suomeksi sijoituksen vuotuinen tuotto.

    Sama menetelmä soveltuu tulevaisuuden puukuutiovirtojen diskonttaamiseen ja puun lisäntymisen eli siis suomeksi kasvun määrittämiseen.

    Sain uuden metsätaloussuunnitelman juuri käteeni:
    Alussa 2012 puuta: 5913 m3
    Lopussa puuta 2022 puuta (arvio): 7490 m3
    Välillä 2012-2022 suunnitelman mukainen hakkuu 160 m2/v.

    Selvitettävä ongelma: Mikä on puuston kasvu vuosittain?

    Diskonttamalla tulevaisuuden puukuutiovirrat nykyhetkeen sain kasvuksi 4,847%.

    Nyt tulee se mielenkiintoisin osuus: Metsätaloussuunnitelma väittää, että puuston kasvu olisi 7,6%.

    Mistä ero johtuu?

    Meneekö tuo erotus kasvusta 7,6%-4,8%=2,8%
    – päätehakkuissa hukkaan (esim latvukset ja oksat)
    – ensi- ja harvennusraivauksissa metsään jäävä maatuva puu
    – kuoleeko se pystyyn tai kaatuuko myrskyissä yms
    – poltanko minä itse sen takkapuina, vai viekö naapurin isäntä sen salaa juhannukokkoonsa ja juolukuusina.

    Mutta noin niinkuin vakavasti puhuen, niin tämä on aika oleellinen juttu. On ihan eri asia tuottaako (=kasvaako?) metsä 7,6% vai 4,8%.

    Aikamoinen kusetus, jos metsätaloussuunnitelmassa lukee että kasvu 7,6% mutta todellisuudessa puuvirroista ja puuston määrästä laskettu puuston lisäys onkin vain 4,8%…

  • Caballista

    Kaupasta saa maitoa euroilla, ei kuutioilla. Metsän kassavirran kannalta on oleellista, että onko kasvu kuitu- vai tukkipuuta. Toisesta saa 20 euroa ja toisesta 60 euroa.

    Metsänkasvu vaihtuu vuosittain. Puut kasvavat ulospäin – viiden milllin kasvu 300mm puussa antaa vähemmän kuutioita kuin samat vuosirenkaat 400mm puussa. Metsänhoidon tavoitteena on pitää arvokasvu suurena kannattavalla panostuksella.

    Oliko suunnitelmassa tietyn hetken vai tietyn aikavälin kasvu?

    jees h-valta

    Kyllä se caballista aivan yhtä tärkeä määre on myös kasvatusaika.
    Maitoa saa euroilla mutta jos sitä joutuu vartoamaan liian kauan sen tarvitsija nääntyy. 20 euroa kahdenkymmenen vuoden välein on se aivan sama 60 euroa kun tullaan sinne kuuteenkymppiin ja vielä monesti aika surkeaan tukkisaantoon.

    hemputtaja

    Mielenkiintoinen kysymys. Jäin miettimään ja huomasin unohtaneeni yhtä sun toista. Piti oikein kaivaa vanha Tapion Taskukirja esiin (vuodelta 1971).

    Taitaa olla niin, että ammattilaisetkaan eivät välttämättä enää oikein tiedä miten kasvu lasketaan. Syöttävät vain lähtöarvot koneeseen ja ”bingo”, siinä se on.

    Vakuutan kuitenkin, että kasvunlaskennan takan on vuosikymmenien tutkimustyö ja pelkällä talouspuolen laskelmilla mennään metsään. Oleellista on myös muistaa, että metsäammattilaisetkin ovat ammattilaisia eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan.

    Kysyjä ihmetteli onko kasvussa mukana oksat ja kanto. Eivät ole – ainakaan toistaiseksi. Kanto ja oksat taitavat kyllä olla noin puolet puun kokonaisbiomassasta.

    Se laskenta sitten. Muinoin käytettiin myös taulukoita (nykyisin taitaa tietokoneessa olla laskentakaavat?). Ensin tarvittiin pohjapinta-alan kasvuprosentti, joka saatiin (ja saadaan luultavasti vieläkin) läpimitasta kuorineen rinnantasalta ja 5-vuoden sädekasvusta. Sitten tarvitaan muotokorkeuden kasvuprosentti, joka löytyy iästä, pituuskasvusta/v ja puun pituudesta. Puulaji on sitten kanssa tiedettävä.

    Sitten vain työntämään lukuja erilaisiin kaavoihin (useita mahdollisia?). Yksinkertaista, eikö.

    Alkuperäinen kysymys oli ”Kasvaako metsäni 7,6% vai 4,8%???”. Vastaan – kasvaa 7,6 prosenttia.

    hanhi

    Metsäsuunnitelman kuviotiedoissa kerrotaan puuston vuosittainen kasvu suunnitelman tekohetkellä. Puiden kasvurytmi vaihtelee metsän iän mukaan ja nopeimmillaan kasvu on nuorissa kasvatusmetsissä.

    Kasvua ei siis voi jakaa tasaisesti ikävuosien perusteella, eikä se myoskään jatku tasaisena uudistamiseen saakka.

    hanhi

    Lisäystä edelliseen viestiini. Omasta metsäsuunnitelmastani en löydä kohtaa jossa kerrottaisiin kasvu prosentteina. Kasvu on ainakin mhy:n tekemässä suunnitelmassa ilmoitettu m3 / vuosi.

    Prosentuaalisen kasvun voi toki laskea, mutta kasvun laskennassa ei mielestäni voi diskontata mitään, motti on motti eikä muuksi muutu.

    Taloudellisen tuoton ja puuntuoton laskeminen eivät ole sama asia.

    Pete

    ”Täällä hyvällä kasvupaikalla kiertoaika 80v ja keskikasvu 3,875m3”
    Kysymys kuuluu missä täällä? Ei noin surkeaan kasvuun pääse viljelymetsätaloudessa kuin kuivimmilla mäntykankailla.
    Etelä-ja Keski-Suomessa kuusikoissa päästään 10m3 keskikasvuun ja männiköissäkin 6-7m3 keskikasvuun. Ja kiertojat lähempänä 50v kuin 80v. Etelä-Lapin ”Osaran aukeillakin” raportoidaan kasvun olevan nyt noin 10m3/ha/v ja kiertoajan keskikasvukin nousee lopulta 6-7m3 tasoon.

    hanhi

    Peten kanssa samaa mieltä. Lehtomaisen tai tuoreen kankaan kuusikon kasvatus eteläsuomessa menee minun mielestäni suurinpiirtein seuraavasti.

    Ensiharvennus 30v kertymä n. 40m3 /ha
    2. Harvennus 45v kertymä 80- 100m3 /ha
    Päätehakkuu 60v kertymä n. 400m3 /ha

    Edellyttää toimiakseen taimikon- ja nuoren metsän hoitojen oikea aikaista toteuttamista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäsuunnitelmaa varten puuston ainespuun eli myytäväksi kelpaavan puutavaran kasvua ennustetaan simuloimalla tietyn hakkuuohjelman (yleensä metsänhoitosuositusten mukaiset) hakkuut. Niistä lasketaan kasvuprosentti. Toteutuva kasvu riippuu sitten suoritetuista hakkuista ja metsänhoidosta, esimerkiksi käytätkö jalostettua siementä tai lannoitusta jne.

    Hakkuissa ei saada talteen myytäväksi kaikkea toteutuvaa kasvua eri syistä; metsään jäävää osuutta kutsutaan hukkapuuksi ja luonnonpoistumaksi. Syyt olet ajatellut ja listannut kattavasti. Ylitiheydestä johtuva itseharveneminen joka aiheuttaa puun kuolemisen (kelpaa enää polttopuuksi) ja kuvion hakkaamatta jättäminen vähentävät myös saantoa. Kannattaa muistaa että metsään jäävällä eloperäisellä aineksella on tehtävä: se muodostaa lahotessaan humusta joka sitoo ravinteita. Ja on myös tärkeä monimuotoisuudelle. Kaikkea hakkuujätettä ei siis tule poistaa energiapuuna.

    PMM

    Lainaan vanhaa keskustelua koska liittyy aiheeseen, eli metsän kasvun laskeminen.

    OMT kuusikko, 65 vuotta ja 200m3/ha tämän hetkinen puusto? Kuinka mainituilla tiedoilla lasketaan manuaalisesti kasvu seuraavalle 5-vuotiskaudelle? Taulukko antaa 4,5% tai 9,0m3.
    Entä jos tilavuus olisikin 360m3?

    Pete

    Manuaalisesti kasvu% seuraavalle 5v kaudelle?

    9/360=2,5%

    Mottimäärä on se sama 9 per vuosi.

    Voi se olla hiukan suurempikin, isommalla puustopääomalla kuutiokasvua kertyy mahdollisesti enemmän. Näillä lähtötiedoilla ei parempaan arvioon kuitenkaan pääse. Tarvittaisiin ainakin seuraavat tiedot:

    syntytapa (luontainen vai viljelty)
    Rakenne (yksijaksoinen vai monirakenteinen)
    sijainti (pitäjä ja korkeus merenpinnasta)
    kasvupaikka (lehto, omt, mt…?, kivennäismaa vai turvekangas?)
    puulajit (kuinka iso sekoitus on muita puulajeja)
    Aikaisempi käsittely (harvennusvuosi ja voimakkuus)
    Lannoitus (lannoitusvuosi ja määrä typpi kg/ha)

    Lisäksi kuvio pitäisi päästä näkemään…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 55)