Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 544)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • Gla Gla

    Näätä: ” Tällä palstalla enemmistö tuntuu toivovan valtion roolin korostamista metsänhoidossa ja ”kestävässä metsätaloudessa”. Näin kallellaan vasemmalle en ole havainnut omistajien olevan minkään sijoitusinstrumenttien osalta. ”

    Minun tulkintani on erilainen. Tällä palstalla enemmistö on huolissaan siitä, että alalle tuodaan vaihtoehtoisia totuuksia, joissa uskotellaan mm. metsien uudistuvan ongelmattomasti jk-menetelmällä, jaksollisen kasvatuksen olevan luonnolle erityisen haitallista yms. Tällaisen manipulaation avulla myös yritetään vaikuttaa sallittuihin metsänkäyttömenetelmiin, vaikka vastahan mm. ympäristöjärjestöjen toiveesta lainsäädännössä päinvastaiseen suuntaan mentiin.

    Tämä on kommenttina myös RR:lle sivun tai parin takaiseen kirjoitukseen.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyviä puheenvuoroja edellä.

    Mikä on sopiva valtion rooli metsäpolitiikassa? Miksi elätämme verorahoilla virkamieskaartia ministeriössä? Jotain vastinetta tälle potille pitää saada. Valtion ohjauskeinoja ovat mm. metsälaki ja kemera. Tuollainen 50 miljoonan kemera-potti ei liene kohtuuton verrattuna alan kansantaloudelliseen merkitykseen.  Kansainväliset kuviot hiilinieluvääntöineen on nekin jotenkin hoidettava. Olisiko valtion nyt poistettava esimerkiksi metsärahastojen oikeus metsävähennykseen ja korotettava sitä yksityishenkilöille, kuten MTK esitti?

    Tolopainen

    Nykyisen hallituksen politiikka on kuin hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa. Vihervasemmistoa viehättää valtion rahojen jakaminen, mutta ei talouskasvu, jota menojen maksaminen edellyttää. Suomi verotetaan kuoliaaksi. Jenkit maksaa bensiinistä vaja 40 sent litra ja siellä on autoja satakertaa enemmän kuin täällä. Täällä pitäisi vielä älyttömien polttoainehintojen lisäksi lopettaa sen käyttö ja siirtyä sähköautohin ja kasvattaa runsaat hiilinielut. Maailmaa ei pelasteta kurittamalla suomalaisia. Vihreät voisivat mennä Venäjälle tai jenkkilään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vois mennä joo mutta tuskin siellä mitään saisi aikaan. Ootellaan, että tulee koronarokote ja presidentit vaihtuvat.

    Per Ä Reikäs

    Itse olen erittäin tyytyväinen siihen, että mökkiläis tonttini ympäristö metsät omistaa eräs metsäyhtiö, ole nääs pikku kusipää naapureita ja hyvä näin, rauhas.

    Puuki

    ”Missä ne 90-luvun Suomen markka velat nyt ovatkaan, onko joku joutunut niitä maksamaan, ei ole laskua näkynyt.”

    Aika moni yrittäjä taisi aikoinaan joutua maksamaan sen ajan velkoja, kun valuuttapohjainen velka muuttui korkeakorkoiseksi yhdessä yössä.

    Tolopainen

    Nyt oli puhe valtion velasta, ne on höpöjuttuja että tulevat sukupolvet joutuisivat jotain valtion velkoja maksamaan. Valtiot käytännössä ohjaavat keskuspankkien rahan painamisen määrää, keskuspankit eivät ole itsenäisiä.

    MJO

    Valtiot käytännössä ohjaavat keskuspankkien rahan painamisen määrää, keskuspankit eivät ole itsenäisiä.

    Tuo on totta, mutta eipä taida Suomi kuulua enää niihin valtioihin, jotka ohjaavat. Enempi ajopuu roolina.

    Puuki

    Katsoin 8 vuotta sitten otetusta henk.koht. ”verokuitista”, että silloin suurin erä maksetusta verosta meni valtionvarainministeriölle n. 30 % .  Siitä 30%;sta oli mennyt valtionvelan koron maksuun silloin n. 1/20-osa.    Niitä korkoja jokainen veronmaksaja on maksellut ennenkin, myös markka-aikana. Valtion velkaa on lyhennettykin verotuloilla joskus.    Kun Kreikka ajautui aikoinaan EU:ssa maksukriisiin, niin sen talouden hoito siirtyi muille tahoille.  Sinne niitä meni verorahoja Suomestakin.     Kun valtionvelka kasvaa tarpeeksi isoksi, niin on siitä monenlaista haittaa odotettavissa eniten ko maalle.  Yhteinen velkavastuu on EU-sopimusten vastaista mutta silti taitaa olla sekin tulossa käytäntöön koronan takia.

    Tolopainen

    Ei kreikkaan mennyt euroakaan verorahoja, Suomi lainasi rahat ja Kreikka maksaa niistä korkoa enemmän kuin Suomi, eli tuloja niistä tulee.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 544)