› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 51 52 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Sent on: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos Hannu Liljeroos
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 24.8.2020, 16:19

    Nettonykyarvojen laskentaa käytetään yleisesti tilakaupoissa tuottoarvon laskentaan. Yksi hämmentävä asia metsätaloudessa onkin eri arviointitapojen tuottamat erot metsätilojen hinta-arvioihin. Kun kerran tiloista maksetaan paljon, eli niiden kauppa-arvo on jopa yli summa-arvon, mihin mahtaa tarjous silloin perustua? Perustuuko se tuottoarvoon, johon tarvitaan pohjaksi tietty korkovaatimus.

    Kun pyysin eräästä tilasta hinta-arvion nettipalvelusta, tuottoarvo oli huomattavasti suurempi kuin arvioitu kauppa-arvo eli hinta, joka vastaavasta tilasta on nyt maksettu. Arviosta ei ilmennyt, mitä korkovaatimusta käytettiin mutta voisiko olettaa, että melko alhaista, kun tuottoarvosta tuli suuri? Tila on puustoltaan hyvä, eli hakkuutuloilla pystyisi melkein saman tien kattamaan kauppa-arvon, eli aikatekijä varmaan vaikuttaa korkeaan tuottoarvoon.

    Planter Planter 24.8.2020, 16:27

    Kyllä minä olen uteliaisuuttani vertaillut eri uudistustapoja NNA -laskelmalla. Kun tekee metsänhoitosuositusten mukaan, se johtaa aina puuntuotannon maksimointiin, ottamatta huomioon kustannuksia. Metsänomistajan ei kuitenkaan aina kannata, hinnalla millä hyvänsä, pyrkiä maksimoimaan puuntuotantoa.

    Kannattaa laskea, sehän on hauskaa. Vaikka ei tekisikään päätöstä laskelmien antaman tuloksen mukaan, niin tulee pähkäiltyä asioita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.8.2020, 16:43

    Kun tekee metsänhoitosuositusten mukaan, se johtaa aina puuntuotannon maksimointiin, ottamatta huomioon kustannuksia.

    Hmm… mitähän suositusten tekijät tuohon sanoisivat? En näe asiaa noin mustavalkoisena, vaan näkisin että koska suositukset antavat vaihtoehtoja aina jatkuvasta kasvatuksesta tehokasvatukseen, jokainen saa valita kasvatustapansa omien tavoitteidensa mukaan. Tavoite voi olla puuntuotannon maksimointi (onko käytännössä kellään koskaan?), puukauppatulojen maksimointi, sidotun pääoman tuoton maksimointi, sijoitetun pääoman tuoton maksimointi, ekosysteemipalvelujen maksimointi, riistan maksimointi, virkistysarvojen maksimointi jne.

    Suositeltavin tapa olisi kuitenkin optimointi, eli mietitään oma hyötyfunktio ja toimitaan sen mukaan.

    Puuki 24.8.2020, 16:47

    Kauppa-arvo menetelmä tilan hinnottelussa on melko tavallinen menetelmä. Sehän se ratkasee mitä metsätilasta ollaan valmiit maksamaan ja millä syntyy sitten kaupat, jos myyjän puolelta katsotaan.   Oikeat metsätalouteen perustuvat hinnat on karanneet ihan eri tasolle, jos vertaa tuottoarvoja kauppahintoihin.    Vasta katsoin yhtä E-Suomessa myynnissä ollutta n. 15 ha palstaa, jossa puukuutiolta olisi pitänyt pulittaa yli 75 € alkuhintana.  Tilalla oli kehitysluokista suurin osa taimikoita (osa väärillä kasvupaikoilla ollutta kuusta) ja kasvatusmetsiä, 04:sta vain pikku pläntti. Tukkia tuskin muutamaa kymmentä mottia enempää.  Odotusarvoja oli lisätty aika paljon 02- ja -03-khl:n kuvioille.  Jos ei ole hakemassa vaikka tonttia , puuhailupalstaa tms., ei kannata maksaa tuommosia hintoja pelkän metsätaloustuoton toivossa.  Ehkä jossain onnistuu, jos ”stailaa” metsän kierrätysmyyntiin  ja sitten saa vielä  suolasemman hinnan kuin on itse maksanut.

    Puun tuotantoa ei kannata yleensä maksimoida vaan tukin tuotantoa mahdollisuuksien rajoissa sopivin aloituskustannuksin.

    Visakallo Visakallo 24.8.2020, 17:13

    Pelkästään metsänhoitosuositusten noudattaminen ei maksimoi puuntuotantoa eikä kustannuksia, vaan ne johtavat keskimääräiseen tulokseen. Niiden maksimointi vaatii maaperän ravinneanalyysit, parhaalla mahdollisella tavalla toimivan vesitalouden, hoito- ja hakkuutöiden tarkan ajoituksen, jalostetun viljelyalkuperän, lannoituksen ja terveyslannoituksen, yms. Tulopuolen maksimointi taasen vaatii normaalia enemmän panostusta puukauppaan ja erikoispuihin.

    Petkeles Petkeles 24.8.2020, 18:56

    Osaoptimointi taas saattaa lyödä kokonaisoptimointia korville.

    Puuki 24.8.2020, 19:12

    ^ Niinhän se voi tehdä. Jk:n oppaissa osaoptimoidaan tasaikäistä kasvatusta ja optimoidaan jk:sta :  Se lyö korville tasapuolista vertailutapaa ja lopputulos on ehkä halutun mukainen vaan ei todellinen.

    On metsänhoidon suosituksetkin muuttuneet muutaman vuoden välein.  Nykyään taitaa olla jo jk:n mahdollisuuskin suosituksissa yhtenä vaihtoehtona jossain tapauksessa.  Aiemminkin oli esim. laatupuun kasvatus- ja energiapuun kasvatus- ja riukumetsien kasvatusohjeet jne.    Pelkästään mo:n tuoton maksimointiin tähtääviä suosituksia ei taida juuri olla ainakaan vielä. Ne pitää itsekunkin laatia omin nokkinensa itselleen sopivaksi, jos ei halua noudattaa vain  valmiiksi pureskeltuja ohjeita.

    Harvempi mo pyrkii maksimoimaan omia kustannuksia vaikka sekin voi olla huonoimmassa tapauksessa jonkin toimijan päämäärä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.8.2020, 19:30

    Kyllä jatkuva malli löytyy Tapion suosituksista. Esimerkkinä Tapion materiaalia ”Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen” vuodelta 2019.

    http://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/04/Jatkuvan-kasvatuksen-mh-suositukset-Arto-Koistinen-TAPIO.pdf

    mehtäukko 24.8.2020, 19:46

    ”Harvempi mo pyrkii maksimoimaan omia kustannuksia..” Harvempi. Täälläkin eräs harva keräsi kuitteja…alveja.. 🙂

    Mutta kyllä käytännössä näkee vaikka mitä. Ja kustannuksia oikein ahmitaan.Ne ovat niitä,joiden vasen käsi ei tiedä mitä oikea on tekevinään.

    MaalaisSeppo 24.8.2020, 20:14

    TAPIOn ei pitäisi tehdä mitään kasvatusmallia suositus statuksella. Joku saa käsityksen, että ne ovat hyviä, kun ovat suosituksia. Pitäisi olla vain kasvatusmalleja jaksolliseen ja jatkuvaan. Nythän on siis kahden tyyppistä kasvatusmallisuositusta. Toiset jaksolliseen ja toiset jatkuvaan. Molempia voidaan markkinoida TAPIOn suosituksina. Kumpi on parempi?

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 51 52 53 54 55