› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 50 51 52 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Sent on: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos Hannu Liljeroos
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jovain 23.8.2020, 16:13

    Ilmeisesti suuryhtiötkään eivät ole unohtaneet pienmetsänomistajia, kun ilmoittavat tuolla  Aarre lehden palstoilla, että tarjolla on vaihtoehtoja metsänomistajille. Tiedossa on ollut, että pienemmillä puunostajilla vastaavaa tarjontaa on ollut jo pidempään. Sitä on pidettävä myönteisenä ja kun on ulottunut myös vaihtoehtoiseen metsänkasvatukseen ja puukauppaan, niin mikä ettei.

    Puuki 23.8.2020, 16:48

    Pähkäillään mitä erikoisempia kuvitelmia puustopääoman huomioon ottamisesta jne. taloudellisessa tarkastelussa, kun ei vaivauduta selvittämään  tai matemaattiset kyvyt eivät riitä asiaan perehtymiseen. Matemaattinen malli on aivan yksinkertainen ja yksiselitteinen. Taloudellisesti pyritään maksimoimaan nettonykyarvoa. Tulojen ja menojen nykyarvojen erotusta. Korko ottaa huomioon puustopääoman, tulojen ja menojen eriaikaisuuden jne. Matemaattinen malli on ainut, jonka varmasti tiedämme. Kaikki muu voidaan enemmän tai vähemmän kyseenalaistaa.

    Jos olisin RR, niin alkasin miettimään miten tulojen & menojen korkojen laskeminen korolle ja diskonttaus on yhteydessä toisiinsa. Sitten kun /jos asia ns. kirkastuisi, niin kirjottasin ed. lausunnon uudestaan ihan eri tavalla.

    Petkeles Petkeles 23.8.2020, 17:23

    Toiset puhuu aidasta ja toiset aidan seipäästä.

    Timppa 24.8.2020, 09:18

    Minä en osaa laskea sitä NNA:ta, koska en, eikä  ymmärtääkseni kukaan muukaan, omista selvännäkijän kykyjä, joita tarvittaisiin tuo NNA:n laskemiseen.  Siksi tyydyn siihen mitä ymmärrän.  Yksinkertaisesti sanottuna tarkoitus on kasvattaa metsiä paremmin kasvaviksi kuin ne ennen kasvoivat käyttäen yleisesti tunnettuja ja käyttökelpoisiksi havaittuja kuhunkin paikkaan sopivia kasvatusmenetelmiä.

    Konkurssiin ei olla vielä ajauduttu, koska taimikoiden perustamiseen ja hoitoon kuluu noin 10 % myyntitulosta.  Tuo kasvun lisäyskin toteutuu jatkuvasti, mikäli metsissämme suoritettuihin mittauksiin on uskomista.

    Kurki 24.8.2020, 12:33

    Juuri näin mitä Tippa tuossa sanoo.

    Enempiä laskelmia ei tarvita.

    MaalaisSeppo 24.8.2020, 14:07

    Jos NNA-laskelmia harrastaa, on syytä tehdä se kahdella tavalla: pelkän puuston ja puusto + maapohjan osalta. Oletettavasti ostajat arvostavat puustoisen tilan maapohjankin arvokkaammaksi kuin aukean. Kannattavuuslaskelmissa siis on pidettävä mielessä myös tilan myyntiarvo. Siis myös puun myynnin vaikutus tilan arvoon. Itse en ko pähkäilyä harrasta. Harvennukset sitten, kun metsä vaatii ja pystykaupat, kun hinta on hyvä. Puuta olen myynyt kohtuullisesti ja tilan arvokin on 20 vuodessa moninkertaistunut. Ei paha.

    Mitenkähän tämä NNA- laskelma suveltuu kultaan. Kultaharkot eivät lisäänny kassakaapissa yhtään. Arvo muuttuu kysynnän ja tarjonnan mukaan.

    hatelo 24.8.2020, 15:12

    Minua ei kiinosta mikään muu kun se, että kassavirta on positiivinen ja tilillä maksuvalmiutta sen verran, että lainat hoituu ja juoksevat kulut saa seuraavan vuoden aikana hoidettua. Kun ostan metsän sen tulee olla oma ostettavan metsän tuotoilla seuraavan 10-15 v aikana ja nettovarallisuuden taso tasaisesti kasvava.

    jees h-valta 24.8.2020, 15:33

    Hatelolla oikea linja. Minä teen samaa ”korkolaskentaa”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.8.2020, 15:41

    Minullekin riittää metsän uudistamiseen se koronlaskennan tarkkuus, mikä sisältyy metsänhoitosuosituksiin.

    Puuki 24.8.2020, 16:12

    Korkojen laskeminen ”sijoituksille”ja NNA:en laskenta  metsän puolellakin liittyy enemmän periaatteelliseen keskusteluun ja siihen vaikuttamiseen mitä mh-tapaa kannattaisi yleensä suosia (kuten tasaikäinen kasvatus ja  co2:n kerryttäminen /jk-kasvatus yms.)  Ja miten ja milloin metsänkasvatus on tod.näk. kannattavinta tai ainakin kannattavampaa kuin jollain toisella tyylillä.   Ei niitä juuri kukaan ala laskemaan käytännössä muuten kuin esim. mielenkiinnosta vertailla jonkin tietyn kuvion tai kasvupaikan metsän kasvatuksen kannattavuutta.  Kassavirta- periaatteella laskemalla  saa yleensä sen tarpeellisimman  tiedon .  Esim. etukäteissuunnitteluun voi sitten apuneuvona käyttää NNA-laskentaakin yksittäisten kohteiden arvon kehitysarvionnissa (tai laskea korkoakorolle-menetelmällä) .

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 50 51 52 53 54 55