Keskustelut Metsänhoito Kasvu hehtaarille ?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 98)
  • Kasvu hehtaarille ?

    Hei,

    Paljonko on mielestänne vielä järkevä kasvu jo ikääntyneessä tukki valtaisessa leimikossa per hehtaari ? Tuossa selasin kuvio tietoja joista annettiin kuusikolle jolla ikää on 86v kasvua vielä 5 m3 per hehtaari. Milloin on kasvun näkökohdasta järkevää pistää pakettiin ?
    Tuollaista kuusikkoa on n. 7 hehtaaria joten 5*54e= 270e per vuosi.
    Aattelin vaan kun nuin hienot laskelmat sai tuolta metsään.fi palvelusta. Suosittelen käymään palvelussa.

  • jees h-valta

    Sitäkin saattaa sattua. Minulle on aina riittänyt metsäsuunnitelman tiedot ja Metsään.fi:n pohjat. Toki osaan katsoa itse missä mennään ilman keppisulkeisiakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Relaskooppia tarvitaan esimerkiksi harvennusmallien soveltamiseen.

    jees h-valta

    Ei tarvita. Kai sitä joku järki pitää olla kun metsiään hoitaa. Se mistään kepakoista kiinni ole.

    Jätkä

    Da-Harvainvalta:”Relaskooppi on vnhojen jurmujen pätemistappi kun muusta ei enää siihen ole!”

    On tiedetty, että sinä et ymmärrä, etkä osaa edes Relaskooppia käyttää, mutta tuntuu uskomattomalta, että et edes tiedä, millainen instrumentti se on puhumattakaan siitä, miten sitä käytetään. Pelkäät takuulla sijoittaa siihen muutamia satasia, vaikka muut ehkä ovat kertoneet, että sillä tehdään tuhansia. (Valehtelevat peijoonit)

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perusasiat voisi opetella. Jos ei muuten niin ainakin osaa sitten paremmin perustella toiveensa hakkuun suorittamisen suhteen firman ostomiehelle ja motokuskille jos hän on yhteydessä hakkuuta aloitettaessa. Jos vaikka kysyy että laitetaanko harvaksi vai tiheäksi.

    Tomperi

    Timppa, pitääkö uudistuskustannukset laskea pois hakkuutulosta? Mainitsit että kasvu jos on 2 prosenttia niin automaattisesti se tuotto on liian pieni.  Onko se Sama myös euroissa ettei tuota enempää kuin 2 ?  Jos on 400 kuutiota järeää kuusimetsää hehtaaria kohti se kasvaa Sinun mukaan sillon 8 kuutiota, brutto tuotto on noin 500 euroa per hehtaari per vuosi.  Voisiko noita sijoituslasskemia pörssiä yms käsitellä metsälehdessä, nimenomaan riskejä?  Metsälehti mainostaa kyllä että tilakauppaa kannattaa tehdä että kysyntää on, kauanko kestää että yksityismetsänomistajat ovat niin vähissä että tilaajat katoaa metsälehdeltä, mitä arvelet Timppa?

     

     

    Tomperi

    ”Jos vaikka kysyy että laitetaanko harvaksi vai tiheäksi.” jos tuollaisen lauseen laittaa esim  kauppakirjaan niin sillä lauseella oikeudessa on sama merkitys kuin pirulla nahkahousussa Saharassa

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tomperikin varmaan tietää mitä tietoa tarvitaan jos aikoo antaa konekuskille toiveita harvennusvoimakkuudesta hakkuuta aloitettaessa. Jos konekuski kysyy laitetaanko harvaksi vai tiheäksi, silloin puhutaan harvennusmallin ala- ja ylärajoista. Näihin mittauksiin kuski käyttää kai yleensä ensin relaskooppia. Työtä tehdessä riittää hakkuukoneen puomin tms. avulla tehdyt tarkistukset. Konenäkö tulee varmaan piankin automatisoimaan nämä mittaukset niin että kuskin ei enää tarvitse itse tiirailla puustoa.

    Timppa

    Minä tarkastelen uudistamiskuluja suhteessa kaikkeen myyntituloon.  Niiden avulla pystyn hyödyntämään fotosynteesin täysimääräisesti ja siis pitämään ”metsä”-nimisen tuotantolaitoksen täydessä käynnissä.  Näen siis, että vuosittainen euron panostus tuottaa 10 euron myyntitulon.

    Sen 400 m3;n metsän tuotto on siis teoreettisesti laskien 2 % tai 500 euroa.  Sellaisia entisajoilta peräisin olevia on meillä vielä jonkin verran.  Ei kuitenkaan kauan.  Tarkastelusta puuttuu riskikerroin, siis tuhot.  Eli kirjanpainaja, tyvilaho, myskyt ja lumi.  Riskikerroin huomioon ottaen tuotto alenee merkittävästi.   Riskit ovat siinä mielessä keljuja, etteivät ne kohdistu kaikkiin metsiin tasaisesti.  Ei ole sellaista gurua, joka osaisi ennustaa miten kirjanpainajat leviävät esimerkiksi seuraavan 5 vuoden aikana ja mitä tämä vaikuttaa markkinahintaan.  Eikä tietysti myrskyjäkään

    Olen rakennusinsinööri, joka on tottunut käyttämään erilaisia varmuuskertoimia.   Kirjanpainaja on levinnyt jo Keski-Suomeen.  Minun tarkastelussa on varmempi hakata ikääntynyt kuusikko kuin odottaa, että sen joutuu tekemään pakosti samalla kertaa kuin kaikki muutkin.  Vakuutuksella voi tietysti pienentää riskiä.   Joku toinen hakkaa vielä aikaisemmin ja joku kolmas kerää niitä 500:sia.  Ei kukaan tiedä, kuka meistä on oikeassa kuin vasta jälkeen päin.

    Toinen ongelma on tyvilaho.  Viimeisessä hakkuussa sitä oli 7 %:ssa kuusista.  Tosin vain 2,7 % tukkimäärästä, mutta kuitenkin siitäkin tulee aika iso vuodesta toiseen lisääntyvä tappio.

    Siis teoreettiset laskelmat ovat tarpeen, mutta samalla pitää harjoittaa herkkyysanalyysiä, jolla yritetetään arvioida sitä, mitä vaikuttaa, jos jokin lähtöolettama on virheellinen.  Siis jaksollisen kasvatuksen metsissä tuhot ja myyntihinta.   Jaksollisen metsissä lisäksi  taimettuminen, kasvu ja hakkuuvauriot.  Tätä olisi hyvä käsitellä enemmän metsänkasvatuksesta keskusteltaessa.

    Enpä osaa arvata, miten sen yksityisomistuksen kanssa käy.  Epävarma maailma ehkä kannustaa entistä enemmän pitämään kiinni kiinteästä maaomaisuudesta.

     

    Tomperi

    Kysyin ja kerran ihmettelin metsätoimihenkilöltä toimintaa konekuskien osalta, arvaa mitä sanoi, en tiedä oliko ksymykseni sopimaton tai arvoton mutta sanoi suoraan ettei niitä voi neuvvoa, tai kritsoida koska ei ole piän tekojöitä.  Tosi on.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 98)