Keskustelut Puukauppa ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 273 total)
  • ”Kaukolämpöä ei risuja keräämällä tuoteta”.

    Tagged: 

    Joko kyseinen otsikko Metsä-lehdessä 7/2024 viimein puhkaisee kuplan ,jossa ”energipuunkasvattajat”/ risukontuottajat ovat eläneet. Energiantuotanto olisi ylitsepääsemättömissä vaikeuksissa ,jos kuitupuun ja tukin kokoluokkaa olevaa puuta ei poltettaisi tänä päivänä. Kuva Jyväskylän Rauhalahden voimalan puutavaraterminaalista on edustava esimerkki siitä mitä poltetaan. Oman kuntani lämpölaitoksen terminaalissakaan ei juuri vähintään kuitupuun kokoluokkaa olevaa pienempää tavaraa näy. Risuista ei kerry riittävästi lämpöä nykytarpeisiin.

    Sääliksi käy niitä metsänomistajia ,jotka ovat valinneet risukon tuottamisen laiminlyömällä taimikonhoidon vaihtoehdoksi kasvattaa metsää. Kun sopimattoman pienen puuston korjuuseen ei löydyt tekijöitä eikä materiaalille todellista kysyntää , menee moni taimikko ja nuori metsä pilalle sopivaa korjuuhetkeä odotellessa.

    Asia on ollut kyllä esillä jo 15 vuotta ja ongelmasta kertominen on herättänyt pahaa verta. Vihdoinkin lehti tarttui asiaan oikeasta kulmasta. Luonnonsuojelijat ja ”risukontuottajat” saavat kerrankin ajattelemisen aihetta , mihin huonot päätökset johtavat. Näitä huonoja päätöksiä ovat olleet yhden äänen enemmistöllä tehty päätös todeta turve uusiutumattomaksi ja toisaalla  risukon tuottamiseen kohdistettu tuki sen sijaan ,että tuki olisi maksettu oikea-aikasiin toimiin risukon kehittymisen estämiseksi. Toivottavasti Metsä-lehden artikkeli motivoisi ihmisiä tekemään fiksumpia päätöksiä ja myös toteuttamaan niitä.

  • Jätkä

    Täystiheän kuusikon päätehakkuualueelta vieläkin hanakasti keräävät risuja, eli etupäässä kuusen oksia. Polttoon niistä menee suurin osa neulasista. Maksavat lisäksi kelpo summan noista risuista, kun polttavat ne kaukolämpölaitoksessa lämpöenergiaksi.

    A.Jalkanen

    HS on lukenut taas Metsälehteä. Hyvä! Luonnonvarakeskuksen hakkuutilastoja siellä ei vielä niin hyvin tunneta. Yritin korjata tilannetta. Lyhennetty versio, jos se kelpaisi…

    ”Jos sanotaan, että Suomessa bioenergiaa tuotetaan pääasiassa teollisuuden sivuvirroista, puhutaan yleensä selluteollisuuden jäteliemiestä ja sahojen hukkapuusta. Energiapuuta käytetään näiden lisäksi hyvin paljon myös kotitalouksissa ja hakelämpövoimaloissa kaukolämmön tuotannossa. Kotitalouksien puun käyttö on noin kaksinkertainen verrattuna metsähakkeeseen.

    Metsälehti arvioi kuinka paljon näihin eriin sisältyy metsäteollisuudelle kelpaavaa eli kuitupuun mitat täyttävää puuta, ja osuus on hieman aiemmin luultua suurempi. Jutussa ennustetaan puuenergian osuuden kääntyvän pian loivaan laskuun, kun sähkö, lämpövarastot ja mahdollisesti pienydinvoimalatkin valtaavat alaa.

    Kts. Luonnonvarakeskuksen tuore raportti puuvirroista otsikolla Hakkuukertymä ja puuston poistuma 2023 (tilaston ennakkotieto 8.2.2024). Nähdään että energiapuuta kului yhteensä 9,7 miljoonaa kuutiometriä, sisältäen pientalojen polttopuuta ja metsähakkeeksi hakattua runkopuuta. Tästä energiapuu metsähakkeena 3,2 johon sisältyi karsimatonta rankaa, eli osa määrästä on oksia. Lisäksi pientalojen polttopuu 6,5 joka on pääosin runkopuuta: klapeja ei tehdä oksista.

    Mitä ohuempaa tavaraa, sitä enemmän lämpövoimala ilmeisesti tarvitsee turvetta tukipolttoaineeksi toimiakseen kunnolla. Tässä mielessä paksumpi puu on parempi vaihtoehto polttoon kuin ohuet risut ja oksat.”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000010356175.html

    Ammatti Raivooja

    No jos kokopuu haketetaan tien laidassa niin eihän sitä pieniä risuja siellä terminaalissa näe kuin hakekasassa ja mikä on hakekasasa olevan kuidun ja risun suhde. Tuo lukijan kuva on hyvä muistutus, että metsä hoidetaan kokopuukorjuuna ja haketetaan tienlaidassa. Ranka terminaalin pihassa on vain 1/3 mitä mahdollisessa energiapuukohteelta tulee. Combojahan voi olla ranka+kokopuu, KUITU+kokopuu tai pelkkä ranka tai pelkkä kokopuu. Joskus haketetaan satunnaiset tukitkin tienlaitaan ja jos niitä kertyy muutama.

    Se, että pienin risu on hakkeena voimalaitoksen pihalla ei tarkoita, että sitä ei tehtäisi että se muka ei olisi kannattavaa bisnestä, ei tietysti kaikille, joillekin ei kannata mikään. Itse en ole veikannut sitä hevosta voimakkaasti, että taimikonhoidon määrät lisääntyisivät ja energiapuu jäisi pois, päinvastoin, minä olen nähnyt konemäärien ja työmäärien voimakkaan kasvun ja kukapa ei haluaisi olla kasvussa mukana.

    Tää MTK:n ”Puuta riittää ja siitä on ylitarjontaa” oli kunnon Orwellimainen ”orjuus on vapautta.” lausunto. Kyllä siitä ties, että kun tälläisilla, jopa joku voisi sanoa valheilla ajetaan maanomistajien asiaa, niin ainakaan mitään ”pakko”taimikonhoitoja ole tulossa.

    Ai sä veikkaat sitä hevosta, että energiapuu hiipuu ja tilalle tulee taimikonhoidot ja sulle pelkkää paksua ja jäykkää tavaraa?

    suorittava porras

    Ei ole kyse mistään pakkohoidosta ,vaan siitä, että on hölmöläisen hommaa jättää taimikot huonolle hoidolle ,jotta alueelta saataisiin kokopuuna korjattavaa pienpuuta/ onkivapoja. Tällä hetkellä on pakko odotella niin kauan ,että puusto on korjattavissa karsittuna rankana. Karsimaton latvus ei sovellu käytettäväksi kattiloissa ilman turvetta tukiaineena.

    Aukoista kerättävät hakkuutähteetkin kuivatellaan  ennen keräämistä . Tämän seurauksena neulaset karisevat eivätkä  pikeä eivätkä syövyttä kattiloita poltettaessa pelkkää puuta.

    Pystyrisu on kaikkein kalleinta poltettavaa huonon soveltuvuuden ja hitaan korjuuprosessin takia. Tukkipinosta lohkeaa ,paljon nopeammin ja edullisemmin poltettavaa.

    Ammatti Raivooja

    Eikös ne haketettavat kasat kuivu tienlaidassa, niitä kyllä mitenkään hätäseen aina viedä, toistavuottakin siellä yleensä. Ei oo mikää pakko riukkuunnuttaa puita karsituksi rangaksi, kyllä menee ihan hyvin kokopuuna.

    Musta tuo juttu oli tosi outo, et risuja ei näy rankapinoissa, onkohan nyt parhaimmat voimat liikkeellä kirjottamassa tarinoita?

    suorittava porras

    Ei juttu mikään outo ole. Tunnustetaan tosiasiat. Kirjoitin tälle palstalle saamieni kokemusten perusteella jo 15 vuotta sitten , että taimikoita perkaamalla ei energiaa voi tuottaa taloudellisesti eikä kestävästi. Taimikko on ehtinyt jo hyvin huonoon kuntoon siinä vaiheessa ,kun energiapuun korjuu on työmuotona kannattava. Lisäksi myöhemmin taimikosta peräisin oleva kokopuumateriaali on todettu soveltuvan huonosti poltettavaksi. Turpeen ohella käytettynä kokopuu oli kelvollista ,mutta ilman turvetta ei .

    Taimikonhoito on siis tehtävä perinteisin menetelmin . Konetta on turha toivoa palstalle ennen , kun puusto on vähintään rankamitoissa ja kooltaan lähempänä 100 litraa/ runko. Sitten on sama ,meneekö selluksi vai poltetaanko saalis.

    Metsuri motokuski

    Onko kenelläkään yllätys että ainespuuta  päättyy polttoon ? Jokainen joka on hakannut energiapuuleimikoita voi hyvin huomata ettei tuollaisilla risuilla kaupunkeja lämmitetä. Joskus puhuttiin kun niitä energiapuuleimikoita hakattiin että enemmän energiaa palaa koneiden polttoainesisiin kun puusta saadaan lämpöä. Ainoa mistä riittävän paljon haketta saadaan on ainespuu. Toisaalta eikös se nyt ole sama metsänomistajalle mihinkä myymänsä puu päättyy. Kansantaloudellisesti tilanne onkin aivan toinen.

    Puuki

    <p>Kokopuuta ja karsittua rankaa hakattiin samaan pinoon ainakin vielä muutama vuosi sitten.  Aikoinaan 4 t kpl/ha tiheyteen tehty th siihen kohteeseen. Lähti yli 40 m3/ha puuta ja jäi hyväkuntoinen männikkö tähteelle.</p>

    Rane

    ”Kansantaloudellisesti tilanne onkin aivan toinen.”

    Ilmaston kannalta tilanne on taas toinen.Kun ainespuun poltolla korvataan kivihiiltä yms.fossiilisia niin se tilanne on reilusti plussalla.

    suorittava porras

    Tuoreessa maakuntalehdessä oli aukeaman kokoinen tiedote ,jossa kerrottiin avauksessa esiintyneen voimalan,Rauhalahti,  siirtyvän vähitellen tuottamaan lämpöä sähköllä ja lämpöpumpuilla ja varastoimaan lämmön akkuperiaatteella. Jo lähivuosina tuotannosta korvataan kolmannes ko menetelmällä. Kokonaan sähköön siirrytään viimeistään nykyisen voimalan tullessa käyttöikänsä päähän eli 10-15 vuoden sisällä.

    Ei liene yllätys ,jos sähköön siirrytään mahdollisimman nopeasti. Puulla tuotettu lämpö on tällä hetkellä kahdeksan kertaa kalliimpaa sähköllä tuotettuun verrattuna. Jokainen voi tahollaan päätellä ,mikä on risujen tulevaisuus energian lähteenä. Metsänomistajalla on aito syy estää risukon kehittyminen taimikoihin ja kasvatusmetsiin ja pyrkiä tuottamaan pelkästään jäykempää puuta muun teollisuuden tarpeisiin. Rauhalahti ei ole ainoa lämpölaitos ,jossa suunnitellaan siirtymistä sähköön ja muihin polttoa korvaaviin menetelmiin lämmöntuotannossa. Ilmiö on valtakunnallinen.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 273 total)