› Keskustelut › Metsänhoito › Käyttökohteita lehtikuuselle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Käyttökohteita lehtikuuselle

    Sent on: 16.10.2014, 10:25

    Tässä ketjussa haetaan ideoita ja käyttökohteita erityisesti pieniläpimittaiselle, mutta miksei myös järeämmälle lehtikuuselle. Voidaan keskustella samalla puulajin kasvatuksen järkevyydestä yleensäkin. Ottaen huomioon mm. lahonkestävyyden suuret erot yksilöiden välillä, ja sen, että tämänhetkisen tiedon perusteella vain sydänpuu on varsinaisesti ’kestävää’, ts. kestävämpää kuin puu keskimäärin, ja että sydänpuuta on enemmälti vain vanhoissa puuyksilöissä.

    Pohjustukseksi kaksi mainiota esitystä puulajin monista eduista ja myös haitoista (plus linkkejä):

    http://www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/larix_sibirica.html

    http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Lehtikuusi

    Parhaat ideat palkitaan Metsälehden nimimerkkien tapaamisessa ensi kesänä (alustava ajankohta ja paikka: Savottamarkkinat heinäkuun alussa Konnevedellä).

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 17.10.2014, 19:51

    Näinhän se yleensä tehdään, mutta kuten edellä kirjoitin sellutehdas ei kyllä sille käsiään taputa. Toisaalta erät ovat niin pieniä että jos se sekoitetaan hyvin niin vaikutus ei ole suuri. Silti on ihan ymmärrettävää ettei ehdoin tahdoin haluta vierasta puuta mukaan kun siitä sitten vielä pitää maksaakin.
    Jos se nyt sitten sekaan pannaan, niin männyn sekaan sitten. Kuusi kun saattaa mennä mekaanisen massan tekoon ja siellä sekoituksen haitat ovat vielä suurempia.
    Huom! Aina asiaa pitää kuitenkin kysyä ostajalta. Ilman ostajan lupaa kasaan pantu vieras puu on petos.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä 18.10.2014, 07:03

    EDIT… krijotusvriheitä

    Meillä jätetään lehtikuuset pystyn tai kaadetaan maahan lahoamaan jos ovat uralla ellei matriisissa ole energiapuuta mukana. Männyn sekaan ei saa laittaa.

    A.Jalkanen 18.10.2014, 10:10

    Mitäpä opimme tästä keskustelusta? Ellei pieniläpimittaiselle lehtikuuselle löydy muita käyttökohteita kuin energia, kannattaa lehtikuusikko perustaa harvana ja karsia, tai istuttaa sekaan rauduskoivua 50 %.

    Korpituvan Taneli 18.10.2014, 11:00

    Tietääkseni näin on tehtykin. Esim. kuusta on pantu sekaan. Lehtikuusta riittäisi varmaan 800 / ha, loput kuusta raudusta tai haapaa. Tulee mieleen kerettiläinen ajatus, että miksi sinne väleihin pitää jotain istuttaa, jos kerran siinä lehtikuusi menestyy, niin kyllä sinne täydennystä tulee, energiaksi ja kuiduksi se kuitenkin menee.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    e-h 18.10.2014, 15:33

    Kipaisin lenkillä Harjamäen 43 v ikäisessä lehtikuusikossa,kahesti harvennettu ja varmaan on keskij motin kieppeillä,pystykarsittu,komean näköistä metsää mutta mitähän käyttöä sille aikanaan ois.

    Burl 18.10.2014, 23:58

    70-luvulla nykyohjeisiin nähden tiheään istutettua muutaman aarin lehtikuusikkoani olen pariin otteeseen harventanut, molemmilla kerroilla kenties liian myöhään ja harvennustarvetta olisi jälleen.

    Havaitsin, että sydänpuun osuus on iso yllättävän pienilläkin puilla. Lehtikuusellahan se sydänpuu erottuu pintapuusta jo tuoreesta kannosta, männyllä vasta kun sydänpuu on punertunut ilmeisesti valon vaikutuksesta ja kuusella ei suoraan visuaalisesti erotu myöhemminkään.

    Elävän latvuksen koko lienee sidoksissa sydänpuun määrään: vettä ylös kuljettavan pintapuun osuus määräytyy pitkälti latvuksen vedenhaihdutuskapasiteetin mukaan. Tämän myötä suhteellisen pienillä ja tupsulatvaisilla lehtikuusilla sydänpuun osuus oli jo iso.

    Suomen viljelylehtikuusikoiden lustonleveys tuntuu olevan aivan toista luokkaa siperiassa kasvaneisiin verrattuna. Paitsi että mekaanisessa lujuudessa on varmasti eroa, nopeakasvuisuus merkitsee sitä, että sydänpuun muodostuminen on hitaampaa ja pystykarsinta on välttämätöntä laatutukin tuottamiseksi.

    Korpituvan Taneli 19.10.2014, 09:13

    Eli nimimerkki Burlin kokemukset viittavat siihen että sydänpuun määrä lisääntyy kun puu kasvaa hitaasti, joko maaperästä tai tiheydestä johtuen. No, eikös ne Lapin hitaasti kasvaneet männytkin ole melkein pelkkää sydänpuuta.
    Tämä läpsii korville aiempia ajatuksia harvasta istutuksesta. Taikka voihan niitä lehtikuusia olla harvassa kunhan kiusaajia on tarpeeksi, eikä harvennuksessa hätäillä. Saiskohan hyvin voimakkaalla karsinnalla aikaan saman reaktion?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jhn6610 19.10.2014, 21:39

    E-puuna? Nopeakasvuinen, mutta nopeampi kuin normikuusi, haapa? Kuivuisi nopsaan? Iskeekö kirjanpainajat? Maannousema vs ureapakko? Kaatoajankohta pakkasella? Mastopuu.

    pvma 20.10.2014, 19:38

    Mielestäni ehdottomasti karsittava, muuten tulee esim. vanhoilla pelloilla ihan käyttökelvottoman oksaista.

    Jossain toisessa ketjussa oli varoittelua tai arvauksia siitä että jos lehtikuusen sekaan istutetaan rauduskoivua niin koivu saattaa kärsiä joistain sairauksista?

    Henrik Heräjärvi 23.10.2014, 11:29

    Omat havaintoni vastaavat nimimerkki Burlin (18.10.2014) kokemuksia. Kasvukilpailussa muista jälkeen jäänyt lehtikuusi muodostaa voimakkaasti sydänpuuta jo parinkymmenen vuoden iässä. Parhaimmillaan 25-vuotiaassa rungossa kantoleikon läpimitasta 90 % ja kolmen metrin korkeudestakin selvästi yli puolet rungon läpimitasta on sydänpuuta. Tämä siis alikasvospuissa, joissa viimeisten lustojen leveys on muutamien millimetrien luokkaa. Valtapuut kasvavat Etelä- ja Väli-Suomessa 5-10 mm lustoja ja alkavat tuottaa sydänpuuta vasta paljon myöhemmin, kuten viestiketjussa on todettukin.

    Harvennushakkuussa (jos kyseessä on puhdas lehtikuusikko) poistetaan yleensä nimenomaan alikasvospuita, joiden laadun ajatellaan vastaavan hyväkasvuisten valtapuiden laatua. Käsitykseni mukaan näin ei siis ole vaan alikasvospuut ovat puuaineensa osalta selvästi valtapuita laadukkaampia. Ongelma on ensiharvennuspuiden pieni koko, mikä käytännössä estää esim. sahauksen ja sorvauksen viiluiksi. Käyttökohteiksi pitää siis miettiä tuotteita, joissa pieni läpimitta ja oksikkuus eivät haittaa, mutta joissa hyvästä lahon- ja säänkestosta on etua. Tällaisia ovat tyypillisesti aitatolpat ym. ulkorakenteet. Itse olen tehnyt ranteenvahvuisesta, kuoritusta ja lähes kokonaan sydänpuisesta lehtikuusesta mm. postilaatikkotelineen, joka moreenimaahan upotettuna kesti n. 25 vuotta ilman mitään pintakäsittelyä (lopulta kestävyyden mittarina oli lumiaura, joka oli vahvempi ja katkaisi jo jonkin verran pehmenneen tolpan…).

    Esimerkiksi hirviporukoiden kannattaa kysellä isänniltä alikasvoslehtikuusia ampumatornien rakennustarpeiksi. Kuusi ja haapakin kestävät hyvin säätä, mutta arvioisin alikasvoslehtikuusen kaksinkertaistavan tornin käyttöiän.

    Henrik Heräjärvi
    Metsäntutkimuslaitos

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
1 2 3