› Keskustelut › Metsänhoito › Käyttökohteita lehtikuuselle

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Käyttökohteita lehtikuuselle

    Sent on: 16.10.2014, 10:25

    Tässä ketjussa haetaan ideoita ja käyttökohteita erityisesti pieniläpimittaiselle, mutta miksei myös järeämmälle lehtikuuselle. Voidaan keskustella samalla puulajin kasvatuksen järkevyydestä yleensäkin. Ottaen huomioon mm. lahonkestävyyden suuret erot yksilöiden välillä, ja sen, että tämänhetkisen tiedon perusteella vain sydänpuu on varsinaisesti ’kestävää’, ts. kestävämpää kuin puu keskimäärin, ja että sydänpuuta on enemmälti vain vanhoissa puuyksilöissä.

    Pohjustukseksi kaksi mainiota esitystä puulajin monista eduista ja myös haitoista (plus linkkejä):

    http://www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/larix_sibirica.html

    http://www.openmetsa.fi/wiki/index.php/Lehtikuusi

    Parhaat ideat palkitaan Metsälehden nimimerkkien tapaamisessa ensi kesänä (alustava ajankohta ja paikka: Savottamarkkinat heinäkuun alussa Konnevedellä).

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 23.10.2014, 16:01

    Painekyllästetty purilaasta tehty 2metrinen aitatolppa maksaa kaupan hyllyllä 3.90e. Taloudellisesti ei varmaan ole mahdollista kasvattaa ja jalostaa aitatolpiksi lehtikuusta.

    Ensiharvennus puu menee energiaksi tai mäntykuiduksi. Sen jälkeen siitä saa jo jotain tehtyäkin. Se ei haittaa vaikka sydänpuuta ei ole ollenkaan jos sitä käytetään sisällä. Sisustuspaneli sopisi tähän kuvioon hyvin. Ja miksi joku valitsisi lehtikuusipaneelin sisälle kuusen sijasta olisi nimenomaan oksattomuus. Ja sille sitten hintaa 3.90e/jm.

    Venäläiset sanovat, että suomalaiset kuulemma pilaavat lehtikuusen puuaineksen tiheyden kasvattamalla sitä liian nopeasti ja liian harvassa. Tässä ois varmaan kokeiltavaa toisenlaiseen kasvatusmalliin, jotta sydänpuuta muodostuisi mutta että se samalla kasvaisi paksuutta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 23.10.2014, 18:20

    Juttelin tässä yks päivä puuseppä kaverin kanssa joka oli tehny parveke terassin 52x25mm lankusta sahatusta soirosta. Suurin ongelma oli ollut oksat. Tuollaisessa kepissähän ei tarvii isoa oksaa olla kun se napsahtaa siitä poikki.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 10.11.2014, 17:47

    Millä tavalla lehtikuusi valuttaa pihkaa saunassa? Kuusihan ei valuta juuri ollenkaan mäntyyn verrattuna. Oksaton mäntypanelikin on saunassa tätnnä pihkatipluja. Mikkeliläinen Stellac Wood valmistaa lämpökäsiteltyä, täysin oksatonta Radiatamäntyä saunapaneliksi. Hintaa 95mm panelilla 3.90e/m. Radiatamänty on etelä-amerikkalainen puu. Lehtikuusta lämpökäsiteltyä saunapaneliksi? Säänkestävyyttä saa myös lämpökäsittelyllä.

    Jotta pientä lehtikuusta voisi massiivisesti joskus käyttää, olisi luotava tukin pituus. Minä sanon, että se on n. 5,2m. Siitä saa 2,4m tai 4,8m panelipätkiä. Sitten kasvatus ohjeeksi kaikkialle, että pystykarsinta 5-6m. Laatuluokka harvennuspuulle: oksaton 5,2m tai polttopuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2014, 11:19

    Tuossa Henrikin vastauksessa esitettiin mielenkiintoinen, tutkimisen arvoinen havainto, että allejääneet lehtikuuset tuottivat sydänpuuta huolimatta alhaisesta läpimitastaan. Kaipaisin havaintoja, onko tämä laajempikin ilmiö, ja missä olosuhteissa se esiintyy. Missä oloissa lehtikuusi on silloin kasvanut, eli mikä on lehtikuusilaji, luston paksuus, puun läpimitta, elävän latvuksen osuus pituudesta, puuston runkoluku, kasvupaikan rehevyys, siemenalkuperä?

    Pitäisikö lehtikuusikko perustaakin niin, että sekapuuksi tulisi istutuskoivua tai luontaista koivua, joka varjostaisi lehtikuusta?

    Voiko tämä sama ilmiö tapahtua myös männyllä, ja missä oloissa? Voiko poimintahakkuilla tai yläharvennuksella saada aikaan tämän saman ilmiön? Jos näin on, se taitavasti tehtynä parantaisi ns. jatkuvan kasvatuksen hakkuiden kannattavuutta.

    Onko oleellinen asia puuston tiheys (valokilpailu ja juuristokilpailu), vai voiko saman ilmiön saada aikaan karsinnalla jo aika nuoresta puusta aloittaen, siis ennen ensiharvennusta?

    Kuten näkyy, tutkittavaa riittää vielä Lukellekin, aivan perusteissa, vesissä, metsissä ja muilla mailla.

    jees h-valta 11.11.2014, 11:57

    Onhan kituliaasti kasvava suomäntykin lähes pelkkää sydänpuuta. Kaikki mikä kituu on aika kovaa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.11.2014, 15:28

    ”Läpimitan ollessa sama nopeakasvuisilla puilla sydänpuuosuus on pienempi kuin hidaskasvuisilla, toisaalta taas iän ollessa sama nopeakasvuisilla puilla sydänpuuosuus on suurempi kuin hidaskasvuisilla.” Kärkkäisen kirjasta.

    Nopeakasvuiset puut tarviaa suuremman tilan vedenvarastoimiseen eli pintapuuta enemmän. Huonoilla kasvupaikoilla ei taas tarvita niin suurta tilaa vedelle.

    vänkäri vänkäri 11.11.2014, 15:54

    Omat lehtikuusikot ovat 50-50 rauduksen kanssa istutettuja 90-luvun lopulla. Näissä lehtikuusi ei ole suostunut jäämään kasvussa jälkeen, itseasiassa koivu on paikkapaikoin hätää kärsimässä. Oksaisuus pysyy kuitenkin kurissa koivun avulla ja miltei kaikki lehtikuuset pystyy karsimaan. Sydänpuuta ei niihin tällä vauhdilla arvaten paljoa kehity ennenkuin myöhemmin iän puolesta.

    Hirvensalmella näyttävät rakentelevan lehtikuusesta hirsirakennuksia sahatavaran sahauksen lisäksi (Lehtikuusi.info).

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)
1 2 3