Keskustelut Metsänhoito Kemeratuista tulisi luopua.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 355)
  • Kemeratuista tulisi luopua.

    Kemeratuet olisi lopetettava. Puun käyttö ainakin suhteessa kasvuun on ollut jo pitkään vähenevällä uralla, joka tietää puusta huomattavaa ylitarjontaa jatkossa. Markkinoilla pärjäävät jatkossa vain ne, jotka kykenevät tuottamaan puuta vähimmin tuotantokustannuksin.

    Kemeratukia olisi Tiirolan mukaan suunnattava ainakin sinne, missä niiden taloudellinen hyöty on huonoin mahdollinen eli Pohjois-Suomeen – pöyristyttävää. Kemeratukia käytetään Lapin kannattamattomaan viljelymetsätalouteen, joka tulisi ennemmin kieltää sieltä kuin tukea verovaroin, sillä siitä on selvää haittaa alueen muille elinkeinoille. Puuntuotannon maksimointipyrkimyksessä ei varsinkaan tällä alueella ole pienintäkään taloudellista ajatusta, kun nykyisillekään puuntuotannolle ei tahdo löytyä käyttöä, vaikka metsät ovat pääosin hyvin nuoria.

    Mitä karummalle alueelle mennään, sen varmemmin viljelymetsätalous tulee kannattamattomaksi.
    Kustannukset ja riskit vain kasvavat kiertoajan pidentyessä ja kiertoajan puuntuotoksen pienentyessä tulojen nettonykyarvo romahtaa vielä kieroajankin selvästi pidentyessä. Siellä viljelymetsätalous toimii myös taloudellisesti, jossa kiertoaika on 15 vuotta.

    Kemeratuista olisi kokonaan luovuttava, sillä ne kohdistuvat kannattamattoman viljelymetsätalouden, turhan väliportaan ja hallinnon sekä pirstoutuneen perintömetsätalouden tukemiseen. Nekin varat olisi mieluummin suunnattava tutkimukseen ja tuotekehitykseen puun järkevän käytön edistämiseksi.

  • Timppa

    Minäkin olen monesti kirjoittanut noitten tukien turhuudesta. Pohjois-Suomen osalta en ota varmaa kantaa, kun en tunne tilannetta. Jos sinne ohjataan tukia, kyse on siis kehitysaluepolitiikasta, ei metsätaloudesta. Sielläkin taitaa suuri osa metsistä olla uudistettu ja kestää usein kauan ennen, kuin tullaan päätehakkuuseen, joten tukiorganisaation ylläpitäminen on juuri sitä turhaa hallintoa. Jokainen voi toki omalla rahallaan uudistaa metsiään

    Sen verran voin todeta, että ”viljelymetsätalous” kannattaa aivan hyvin ilman tukiakin. Tukikin on niin pieni, ettei sillä ole mitään merkitystä tavalliselle metsänomistajalle.

    Sitkeänä elää tosiaan usko, että metsänomistajat ovat niin tyhmiä, etteivät osaa hoitaa metsiään, vaan pitää houkutella. Epäilemättä sellaisiakin löytyy, jotka eivät hoida lainkaan, mutta heihinhän Kemerakaan ei auta. Useimmat kuitenkin hoitaisivat metsänsä joka tapauksessa, mutta ottavat kyllä avustuksen vastaan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Siinä taas joku etelän hemmo pöyristelee pohjoisen tukia!
    Et kai vain ole se vanhan palstan ”vieras” jolle kaikki jyväskylän yläpuolella oli kauhistus ja ivan kohde. Yritti jopa torperoida Pudasjärven nimimerkkitapaamisenkin, mutta ei onnistunut, kun palstauudistus tukki suun.
    Pitäisi välttää ottamasta kovin voimakkaasti kantaa sellaisten alueitten asioihin, joissa on käynyt korkeintaan lomamatkoilla, jos silloinkaan.

    Itse siihen Kemeratukeen:
    Minusta se voitaisiin poistaa muualta, mutta metsäteiden tekoon ja kunnostukseen sekä isompiin ojitushankkeisiin ja esim niiden altaisiin, voitaisiin antaa tukea.
    On sitten kokonaan toinen asia jos jostain aluepoliittisista tai muista erityissyistä jossakin päin tai johonkin asiaan annettaisiin entiseen malliin.
    Puun polton tukea voisi edelleen antaa, ihan riippumatta siitä mistä se on korjattu, kunhan on kotimaista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    hemputtaja

    Mielenkiintoinen kuvio. Lopettaa vai ei.

    Epäilen, että jos tähtäin on riittävän pitkä, kannatta valtion hyvinkin maksella kemeroita. Saa ne takaisin ennemmin tai myöhemmin.

    Riippuu hiukan siitä miten pelataan. Myyntiverotuksen vuoksi kannattaa tietenkin miettiä kannattaako kemeroita hakea.

    Jos hakee ja saa, seuraavan puukaupan yhteydessä valtio vie ainakin osan tuista takaisin kun kemeralla avustetuista töistä ei saa verovähennystä.

    Jos tilalla ei ole myytävää – mikä ei ole harvinaista sekään – kemeroiden avulla veronalaista myytävää tulee markkinoille hieman nopeammin. Lisäksi voi olla ainut pikku tulo, jonka omistaja saa metsätilastaan ja työstään.

    Pieniä metsätiloja Suomessa riittää. Myyntitulo niistä jää vähäiseksi ja ilman tukia voivat hoitorästit kertyä.

    Hiluxmetsuri

    Niin, Kemera-juttu on valtion kannalta mielenkiintoinen. Jos vaikka 200€/ ha laitetaan tukeen ja sillä saadaan puun arvokasvua aikaiseksi eli arvonlisäverotuloa monta tonnia/ ha niin ei se nyt niin huono investointi ole. Voisihan tuon Kemeran toki lahjoittaa vaikka Kreikkaan jospa ne keksisi sille käyttöä kun me ei taideta osata…

    Reima Ranta

    Huomaako Korpituvan Taneli ollenkaan, että syyllistyt edellä itse sellaiseen, mistä kärkkäästi täällä näyttää toisia paimennat. Ensimmäisessä kappaleessa esittämäsi nimellään esiintyvään henkilöön kohdistuva kritiikkisi perustuu olettamuksiisi, ei tietoon.

    Lapissa Kemeratuin on tehty vaihtelevalla menestyksellä laajoille alueille männyn istutuksia. Männyn istutus on varmin tapa tuolla alueella tuhota metsätalouden aito kannattavuus. Tällä on yleisesti heikennetty männyn tukin jalostusarvoa ja jatkossa tilanne entisestään kärjistyy. Tämä on johtanut männyn tukin hinnan laskuun, eikä vain Lapissa. Istutusmänniköiden tyvitukki eli männyn arvokkain osa on pilalla. Männyn kuitupuun tuottamiseen taas ei todellakaan kannata investoida mitään.

    Markkinat arvostavat Lapin istutusinvestointia murto-osaan istutusinvestoinnin hinnasta, jos sen myy markkinoilla. Jokaisen luulisi käsittävän tällaisen toiminnan kannattamattomuuden. Markkinoita parempaa tietoa meillä ei yksinkertaisesti ole.

    Vain sellainen investointi on kannattava, jonka markkinat ovat valmiit vähintään täysimääräisesti välittömästi investoinnin jälkeen maksamaan ja vuoden kuluttua jo korkoineen. Muu on oletusta, joka ei perustu tietoon.

    Erikoinen on käsitys, että vauhdilla velkaantuvan valtion on perusteltua markkinataloudessa pyrkiä tekemään kannattavasta toiminnasta tulonsiirtoja kannattamattomaan toimintaan ja näin saattaa kannattavakin toiminta vaaraan. Eikö todellista tuloa voi kertyä vain kannattavasta toiminnasta, niin yksityiselle kansalaiselle kuin yhteiskunnallekin.

    Metsuri motokuski

    Kyllä tuolla kemeratuella on ollut myös työllistävä vaikutus. Moni huonokuntoinen e-puu metsä hakataan ja kunnostetaan vain sen vuoksi että se saa kyseisen tuen, Samoin moni myöhästynyt taimikko hoidetaan edes johonkin kuntoon kun isäntä saa hoitokustannuksiin valtion tukea. Muutoinhan kunnostukset olisivat niin kalliit että ne jäisivät hoitamatta. Samoin tilanne on myös tiestön ja ojituksen osalta.

    Minusta kemera on myös ptkälti työllistämistuki samalla kuin kunnostustuki. Todelliset metsänomistajat jotka metsiään hoitavat eivät ehdi noista kemeroista nauttia kun hommat on laitettu jo kuntoon aiemmin.

    Rane

    Reiman kirjoituksessa tavoite on siis pienentää valtakunnan metsien kasvua johon hän ehdottaa keinoiksi kemerasta luopumista ja jatkuvaa kasvatusta.
    Rane on sitä mieltä että nuo ovat aivan oikeat keinot jos pyrimme tuohon tavoitteeseen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Reima Ranta:
    ”….esittämäsi nimellään esiintyvään henkilöön kohdistuva kritiikki….”

    Me olemme täällä kaikki nimimerkkejä. Joistakin nimimerkeistä voi vain arvailla niinden mahdollisesti olevan henkilön oikea nimi, mitään varmuutta meillä siitä ei kuitenkaan valitettavasti ole.
    Varmuudella voin kuitenkin todeta että Korpituvan Taneli on nimimerkki, ei oikea henkilönimi.

    En edelleenkään ymmärrä mitä ”pöyristyttävää” siinä olisi jos Pohjois.Suomessa olisi paremmat kemeratuet kuin meillä muilla.
    En ole erityisemmin perehtynyt Pohjois-Suomen metsätalouteen, mutta ainakin tienvarsissa kasvaa laadukastakin tukkipuuta. Myös Pudasjärven reissulla 2012 näin ”Osaran aukeilla” ihan hyviä mäntymetsiä, joista kasvaa kelpo tukkia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Saako Lapissa Kemera-tukea männynistutukseen? Sitä en ole kuullutkaan. Taitaa Reima Ranta olla asiassa vähän ulkona. Voipi myös olla niin, ettei sen taimikon perkaukseenkaan saa tukea, koska perattavaa on vähän.

    Kun miettii, niin tuskin sieltä juurikaan löytyy Kemera-tukikelpoisia taimikoita. Metsä-Suomessa tietysti tukikelpoisia on, mutta siis tukihommat ovat tarpeettomia ja joskus jopa haitallisia.

    Rane

    Joku voisi kyllä vaihtaa nimimerkkinsä Reima Tuubaksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 355)