Hirvikannat valehdellaan aina todellista pienemmiksi.En ole sen kuppaisen hirvenlihanökkösen vaivainen.Peräänkuuluta rehellistä hirvipolitiikkaa ,jossa kannat pidetään kohtuullisina
Timppa,pahempia hirvituhoja on esiintynyt n 30v,jote ne vielä laatupuutavaran määrässä näy.Pidä nyt hyvä mies silmäsi auki metsässä kulkiessa,joka puolella on raiskattuja taimikoita
Se,että puulla ei ole ajoittainmarkkinakysyntää,ei anna mitään oikeutta
hirvituhoihin tai niiden puolusteluun,kyllä oikustaju on pielessä
Ruotsalaiset sahurit ovat puutavaran laatua jo moittineet
Timppa taitaa lukeavain Metsästäjäliiton julkaisuja
P.SKyllä tuli hirviporukan hyvävelisysteemi selväksi,kun monien venkulointien jälkeen poistatin mailleni luvatta pystytetyn jahtilavan(keskellä taimikkoa)
Mihin Tamperelaisen ”tieto” siitä, että hirvikannat valehdellaan todellista pienemmiksi, perustuu? Esimerkiksi meidän pitäjässä lasketaan hirvet muutaman vuoden välein lentokoneesta ja sen lisäksi käytetään korjauskerrointa, koska kaikkia eläimiä ei koskaan havaita.
Hirvikannan arviointi perustuu siis moniin mittareihin. Yhtenä myös metsästyspäivinä tehdyt havainnot.
Ongelmia saattaa tuottaa vaellukset talvilaitumille, joihin saattaa kerääntyä eläimiä laajoilta alueilta. Tällaisten keskittymien hoitamiseen pitäisi kyllä käyttää järeämpiä keinoja kuin tavallista koirametsästystä. Vähän samaan tyyliin kuin menetellään pihasusien kanssa.
Tuossa HS:n jutussa kerrotaan, että Lukelta saadun tiedon mukaan metsänomistajia on miljoona (1000000). Siitä joukosta hirvenmetsästystä harrastaa 40000. Enemmistö hirvenmetsätyksenharrastajista on maattomia hyyryläisiä, vastuuttomia, holtittomia.
Tuire Nygren kirjoittaa väitöskirjassaan: *Suomen hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvarapolitiikkaa* mm. seuraavaa:
”…Rajaan aiheeni ulkopuolelle hirvestä saatavien taloudellisten hyötyjen ja haittojen vertailun ja hirvien aiheuttamien vahinkomäärienkin kehitystä tarkastelen ainoastaan yhteiskunnallisen sietokyvyn mittarina. Yhteiskunnallisen sietokyvyn ylittymisellä tarkastelen tilanteita, jolloin harjoitettu kannansäätelypolitiikka on osoittautunut vaikutuksiltaan kestämättömäksi vähintäänkin jollakin kestävän kehityksen osa-alueella konkretisoituen esim. toistuvina kriittisinä kannanottoina hirvikolareissa menetetyistä ihmishengistä, paineena pienentää hirvitiheyksiä nopeasti ja selvästi, katkeruutena metsästäjäkunnan yksinoikeudesta päättää poistettavasta hirvimäärästä…”
TOISTAN: ”…katkeruutena metsästäjäkunnan YKSINOIKEUDESTA päättää poistettavasta hirvimäärästä…”
Meillä on tilaston mukaan 4,2 kpl/1000 ha hirviä. Hirvikanta varmaan on myös aika todellinen kun lentolaskenta ja porukoiden ilmoituksen ero oli yksi hirvi. Koko talvikanta oli muistakseni vajaa 250 kpl:tta. Meillä on myös paljon Metsähallituksen maita ja osa maista on talvilaidunalueita.
Mitä itse olen kulkenut seurani maita niin aika hyvin on hirvituhot vältetty. Onhan niitä mutta jotenkin tuntuu että mennään noilla Timpan linjoilla. Minusta olisi myös järkevää ettei liioiteltaisi tuhoja vaan pysytään todellisuudessa. Loppujen lopuksi tuo liioittelu ei iske kuin omaan nilkkaan kun kukaan ei usko todellisten tuhojen suuruutta kun niitä alkaa tulemaan.
Minulla on Keski-Suomessakin maita, niillä ei ole ollenkaan hirvituhoja, hirviseuralla on ollut yksi lupa jo vuosikymmenet ja aina ei omalta alueelta sitä saada ammuttua. Mutta mitenk niitä sitten ammutaan Etelä-Pohjanmaalla kymmenkertainen määrä, pistää ihmettelemään, onko siellä maattomat hirvilaskijat päässeet vauhtiin?
Kuule Tamperelainen. En ole ennen tiennyt, että hirvitornin pystytykseen tarvitaan jotain lupaa. Kun kerran olet huolissasi taimikoistasi, niin kyllä minun mielestäni ennemminkin pitäisi kannustaa hirviporukkaa tuomaan niitä tornejaan maillesi. Silloinhan ongelmat ratkeavat. Tietysti olisi myös eduksi liittyä porukkaan, jolloin voisi omakohtaisesti vaikuttaa hirvikantaan.
Kiertelen kyllä säännöllisesti erilaisia taimikoita eikä minulla ole myöskään tarpeen katsella tilannetta minkäänlaisten silmälasien läpi. Itselle on aina tosiaan suuri hämmästyksen aihe se, kuinka vähän hirvistä on merkkejä mäntytaimikoissa. Ehkä eräs syy on ajoissa suoritetuissa varhaisperkauksissa, jotka taimiston kasvun edistämisen lisäksi ohjaavat hirvet paremmille ruokamaille.
Kuuleppa Timppa,ei sitä hirvilavaa saa pystyttää ,jos vuokrausehdoissa on puurakennelmien pystyttäminen kielletty
Minulle riitti kun 1 -2 metrisestä kuusentaimikosta haettiin ruho pois,alue oll myllättyparin aarin alalta täysin kumoon,ei mitään pahoittelua tai ilmoitusta tapahtuneesta
Kollon tyhmää käyttäytymistä,kuvitellaan ,että on lupamyllätä kuinka vaintoisen työllä ja vaivalla istuttamassa ja hoitamasa taimikossa
Jotkut ovat kyllä menettäneet arvostelukykynsä myös noissa hirvivahingoissa ja vahingoissa yleensä.
Kun taimikko on ylitiheä ja sieltä muutama taimi kuolee tai muuten vaurioituu, jään monelta huomaamatta, että ne poistamalla metsä vain paranee.
Teimme kerran metsäautotien pätkää MH:n maalle aivan yksityismaan rajaa hipoen. Maanomistaja – vanha muori tuli vartioimaan, että pysyttiin omalla puolella. Kaivurikuski työnsi pari kantoa rajalle niin, että ne kaatoivat kolmenkymmenen sentin korkuisia taimia pari kpl. Muori hyökkäsi niiden pelastajaksi ja nosteli latvaa pystyyn, hänen puolellaan oli uudistuskypsää kuusikkoa.
Mainitsin hänelle, että niiden tukeminen on turhaa, hän oli eri mieltä.
Kuitenkin nekin taimet olivat sillä avattavalla rajalinjalla, jonka leveys on 1,5 metriä, emmekä tehneet sillä alueella yhtään mitään kaivamista, kannotkin nostettiin toiselle puolelle, ihan ympäristön takia.
Jätkälle sanon,että vahingonteossa ei nyt kannata höpistä mitään arvostelukyvyn puutteesta.Olen perustanut ,raivannut senverta taimikoita,että tuo kasvatustiheys on tullut tutuksi
Ehkä olen kohdannut soimuksista piittaamattomia.Nuo jokamiehen oikeude saa suomalaiset kuvittelemaan,että toisen metsässä saa tehdä mitähyvänsä,jos on suomalaisen sosiaaliavun hoivissa
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.