› Keskustelut › Tekniikka › Keppimitan kuolema

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Keppimitan kuolema

    Sent on: 10.5.2022, 08:46

    Merkitty: 

    Kaikki toiminta kehittyy ja tehostuu kaikkialla.  Tämä uutinen oli mielenkiintoinen, jäin miettimään, koska supistetaan näitten kepinheiluttajien koulutusta?  Serkkuni pääsi kepinheiluttajaksi suoraan keski koulusta -70 luvulla metsäkouluja käymättä.  Sen jälkeen lisättiin koulutusta koko suomen maassa.

    Mikä lie metsäkouluista valmistuvien työllisyys aste?  Kurunkin toiminta hiipunut kmetsäkoulutuksen osalta mutta toiminta siirretty jonnekkin muualle.

    Suomalaisille ei tuo metsätyömaistu, ei kannata kuulema metsässä rehkiminen kymmenen euron tuntipalkoilla, virolaisille ukrainalaisille  latvialaisille se kannattaa, kummaksi se maailma menee.  Kait niitten koulujen pitäisi pystyä suuntautumaan ulkomaalaisten kouluttamiseen.  Ruotsissa alottivat metsänoneen kuljettajien koulutuksen ulkomaaalaisille kesto mutaman viikon, suomalaisen kouluttaminen kestää usean vuoden.  Vähän se ihmetyttää.

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • Puuki 12.5.2022, 08:15

    Kyllä se raakkien lisääntyminenkin vaikuttaa mittaustarkkuuteen ja tulokseen, jos tukkiosuus  muuttuu.    Mittaus on arviointia siinä mielessä että tietty vaihteluväli mitassa on sallittu ja voidaan puun mittaus suorittaa muutenkin kuin tavanomaislla menetelmillä, vaikka sitten vain sopimalla yhteisesti puiden tilavuus ja hinta ostajan ja myyjän kesken.

    mehtäukko 12.5.2022, 08:27

    Pituusalamitat aiheutuvat jäätymis/sulamis-reaktiossa, mutta ei sitäkään niissä koneissa joissa on hydr.painotteinen mittapyörä.

    Lain mukaan heittoväli saa olla +-2%. MG:llä se on puolen vuoden jaksoissa oltava 0. Se ei ole enää arviointia.

    Puuki 12.5.2022, 08:31

    No siihen nollaan ei todellisuudessa päästä koskaan motomitallakaan.  Aina löytyy sekaan esim. mutkaista koivua, paksuoksaisia puita  yms. jotka  vaikuttaa absoluuttiseen mittaustarkkuuteen sanopa kuka hyvänsä jotain muuta.  Asiaan liittyy myös puiden muotovaihtelu . Tyven muodon vaikutukseen tuli muutosta muutama v. sitten , kun tyvien kuutiointikerrointa muutettiin pienempää mittaustilavuutta kohti.  Keskimääräisyyksillä mennään eikä siinä mitään, kun ihan absol. tarkkaa mittaustulosta on mahdoton aina saada.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.5.2022, 09:06

    Puhekielessä puhutaan mittaamisesta ja arvioinnista. Metsänarvioinnissa tehdään kyllä myös mittauksia (mittavälineillä ja silmävaraisesti), mutta motomittaa voidaan pitää käytännön tarpeiden kannalta mittauksena eikä arviona, on se sen verran tarkka. Filosofinen saivartelu on sitten asia erikseen.

    mehtäukko 12.5.2022, 11:45

    ”No siihen nollaan ei todellisuudessa päästä…” on taas sitä arvioimisen tulosta. Teoria ja käytäntö ovat tasan kaksi eri asiaa, eikä teoriasta ole tässäkään käytännön todisteeksi.

    Nostokoukku 12.5.2022, 12:02

    Mittausmenetelmiä on työmittanakin ollut vaikka mitä. Kappalekauppa, pystymistä, pölkkymenetelmä, kehämitta, pinomitta, runkokauppa jne. Ihminen on jo ajat sitten kuussa käynyt, mutta puuta ei vain osata mitata niin, että kaikki olisivat tyytyväisiä.

    Puuki 12.5.2022, 12:25

    Motomittakin on  absol. tarkka ehkä muutaman motomiehen mielestä.  Riittävän tarkka se on yleensä – ei sen enempää eikä vähempää.  Aika monta pinoa on tullut mitattua milloin milläkin menetelmällä, muutaman kerran useammalla kuin yhdellä,  ja melkein aina löytyy sanomista mittaeroista suuntaan tai toiseen,   jos tarkkoina ollaan.   Suurin ero on ollut n. 6% myyjän hyväksi motomitan ja tehdasmitan välillä.

    Jätkä 12.5.2022, 14:02

    Jos puhutaan puutavaran mittauksesta, niin upotusmittauksen jälkeen tarkin mitta saadaan sahan mittalaitteilla, jotka lasereilla pyyhkivät tukkien pintaa, vasta seuraavana on Moton käytännössä karsintaterillä tekemä mittaus. kun terät jokatapauksessa vuolevat kuorta, taikka vetorullat uppoavat enemmän ja vähemmän puuhun, on niiden mittaustulos aina sarjaa ”noin”. Tukkien pituusmittauksessa on keppien käyttö jäänyt jo viisikymmentä vuotta sitten historiaan, mittanauha (metsurinmitta) on kesitty joskus silloin. Paksuusmittaus latvasta antaa lähinnä likiarvon  – varsinkin pölkyn kartiokkuuden osalta, mutta muutenkin tukit ovat enemmän tai vähemmän soikeita, eikä mittaus kahden sentin luokissa ole tarkka muuten kuin isoissa määrissä. Läpimitta pitäisi mitata pituuden puolivälistä Tallmeter-mitalla. Mieluiten millin tarkkuudella.

    Motomitta on kuitenkin ”ihan hyvä” oikein käytettynä. Kun sama puuerä mitataan viisi kertaa, tulee viisi erilaista tulosta, paitsi upotusmittauksessa.

    mehtäukko 12.5.2022, 15:32

    Kuten kerroin 0 % tavoittelusta, se tarkoittaa jakson aikana nolla pilkku juu jotain vaihtelua +-0 kahtapuolen. Jakson aikana nollaan on tähdättävä, ja se vaan onnistuu. Nykymitoista vain sahan tukkimittari on ainut motolle vertailukelpoinen.Muut on huuhaata.

    Ja mikä on motomitan vaihto-ehto?

    Jätkä 12.5.2022, 16:05

    mehtäukko:”Ja mikä on motomitan vaihto-ehto?”

    Vaihtoehto on: Ei motomittaa, vaan kuormainvaaka tms. Motomitta on oikein tehtynä riittävän tarkka ja edullinen mittaustapa. Moton tietokoneessa on valmiudet käyttää sen laskutaitoa laajemminkin.

    Kuitupuun tehdasmittaus on vähän niin ja näin. Kätevän autokuskin kuormissa puu turpoaa matkalla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4