Keskustelut Metsänhoito Keskisarjan kolumni Aarre lehdessä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
  • Keskisarjan kolumni Aarre lehdessä

    Merkitty: 

    ”Eihän niin voi käydä, että Suomen vehreä metsätalous yhdenmukaistuu miltei metsättömiin maihin! Varmaan komissiot älyävät, että Suomessa puilla pyyhkii paremmin kuin Belgiassa ja Slovakiassa!”

    Näin kirjoitti Aarre lehdessä eräs tunnettu kolumnisti.

    Mutta miten komission, komissioitten jäsenet ymmärtävät metsän? Miten keskieurooppalaiset ymmärtävät metsän? Miten Suomalaiset ymmärtävät metsän?

    Miten itsekukin ymmärtää metsän?

    Ainakin itselleni on vaikea ymmärtää esim kuinka paljon metsässä on puuta, helpompi on ymmärtää paljonko puuta on sillä alueella jonka näkee.

    Luulen että se on suurin syy  erimielisyydelle  komission ja suomalaisten metsäasiantuntijoiden välillä.  Ei nähdä rajoja ja sitä laaja alaisuutta.

    Ymmärrän hyvin  kun katolta lunta rojahtaa rappusille  iso kasa,  lunta on paljon mutta kun sen levittelee laajalle alueelle ja arvioi lumen määrää levittämisen jälkeen niin kovin vähän sitä on.

    Sen takia piti ihan katsoa tilastoista mitä siellä tosiaan Belgiassa on puuta jne….

    per hehtaari          milj. kuutiota metsämaalla yht.

    Slovenia           407                           432

    Belgia               207                           188

    Suomi               114                           2320

    Ruotsi               109                          2989

    Norja                 99                            1157

    Saksa                321                           3663

    Kuutiota / hehtaari,  Suomi on sijalla 33

    Kokonaiskuutiomäärissä Suomi sijalla 5

    Saattaahan ne komissiossa ymmärtää tai ihmetellä Suomen pullistelua.

    Pitäisikö tilastoida nuo  puumäärät tyyliin per kansalainen?

  • Tomperi

    Taidan olla väärässä. Kuvittein että hiilinielu on sellainen nielu joka nielee pitkäaikaisesti sitoutuneen hiilen käytöstä vapautunutta hiiltä, kuten esim  öljy ja kivihiili. Meriveden lämpeneminen vähentää meriveden kykyä sitoa nettomääräisesti enemmän hiiltä….   Itse en ymmärrä edelleenkä Suomessa olevan muuta nielua kuin suot, nöösipoikana olin mittaamassa turvekerroksen paksuuksia soilla, rassi oli useita metriä pitkä ja joillakin soilla se ei yltänyt pohjaan asti. Vaikka se turve oli märkää niin ei se koskaan ollut täyttä vettä, siinä sitä oli hiilinielua, sito enemmän hiiltä kuin päästi ilmaan. Sitten luin että päästää suot ilmaan semmosia kaasuja jotka ovat sangen haitallisia,  joten jatkan nielun etsintää, ja se on höpö höpö hommaa että nielut pinenenee sähköautoilla yms…   Toinen hiiliielu saattaa suomessa olla turvesoitten ojittamisesta johtuva saostuma kerrostumat järvien pohjissa mutta se nielu on kumminkin pienempi kuin lisääntyneet päästöt ojituksen takia.

    ”Metsienn nielu muodostuu hakkuusäästöstä, joka esim viime vuonna oli runkopuuta 23,5 milj.m3.”  Mihinkä met mahumma jos tommonen tahti tosiaan jatkuu vaikkapa sata vuotta?

    isaskar keturi

    Totta, pienten rehevien järvien pohjassa on melkoiset nielut. Muistan pentuna kun koivet oli jo puolta metriä pitkät, niin ei saatu järven pohjassa tungettua jalkoja liejun läpi kivennäismaapohjaan asti. Ja keskikesälläkin lieju oli kylmää kuin mikä.

    Tomperi

    Ajatelkaa ihan vakavissaan, jos vuodesta vuoteen on hakkuusäästäökjä 25 miljoonaa kuutiota ja kumminkin hakataan vajaat sata miljoonaa niin kuinka paljon vidaan lisätä hakkuita 10 vuoden kuluttua?

    Tolopainen

    Sehän on aivan tuulesta temmattu, että täällä voitaisiin suojella 20% metsistä. Eli 20 keskikokoista kuntaa pinta-alaltaan. Mitäpä, jos Stalin olis katkaissut Suomen Oulun kohdalta, paljonko pitäisi suojella ja paljonko olisi uhanalaisia lajeja. Suomessa ei ole yhtään alkuperäistä täällä syntynyttä eliölajia, joita ei olisi moninkertaisia määriä jossain havumetsävyöhykkeellä. Näistä eliöistäkin on suurin osa vielä tuntemattomia, joita maapallolla on ja jää selvittämättä. Tämä pallo on kuitenkin niin iso ja on paljon alueita, jonne ei pääse kovin helposti. Rakennettua infraaon kuitenkin kokonaisalasta hyvin vähän. Miksi se 90% havumetsästä, joka on luonnontilassa ei kelpaa näille eliöille, vaan nimenomaan ne haluavat Suomessa oleville suojelualueille. Missä ne silloin olivat kun täällä oli vain jääkenttiä.

     

    Tomperi

    Hyvin kotoperäinen laji on leveä heisimato.  Sen suomalaiset veivät Kanadaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ekosysteemin toimivuuden varmistamiseksi meillä olisi hyvä olla monimuotoinen metsä. Ettei puutu esimerkiksi joku maaperän hajottajalaji.

    Tarvitsee siis rauhoittaa keskikokoinen kunta. Mikä kunta valitaan? Jos kunta valitaan kansanäänestyksellä, tulee mielenkiintoista.

    Kurki

    Tomperi:    Ajatelkaa ihan vakavissaan, jos vuodesta vuoteen on hakkuusäästäökjä 25 miljoonaa kuutiota ja kumminkin hakataan vajaat sata miljoonaa niin kuinka paljon vidaan lisätä hakkuita 10 vuoden kuluttua?

    Näihän on nyt tapahtunut viimeisten 50 vuoden aikana. Hakkuusäästö on ollut keskimäärin 20 milj.m2 /v.

    1950 luvulla metsien koko runkopuusto oli n. 1500 milj.m3 ja nyt 2500 milj.m3. Tämä on suoturvetta vastaava metsien hiilivarasto, joka on ollut kasvava ja voisi kasvaa edelleen.

    Metsien kasvu on noussut samassa ajassa 55 milj.m3:stä nykyiseen n. 105 milj.m3/v, joka on n. 1 milj.m3:n nousu per vuosi.

    Mahdollita lienee nostaa tuota vuosittaista kasvua ainakin jonkin verran 10..20 milj.m3 uudistamalla avohakkuin ja korjata maapohjan kasvukunto paremmaksi uudelle sukupolvelle samoilla menetelmillä kuin menneen 50 vuoden aikana. Vielä on paljon vajaatuottoisia metsiä Suomen maassa.

    Tolopainen

    Päijät-Hämeessä on selvästi hakattu liikaa metsiä, sieltä voisi rauhoittaa yhden kunnan ja itäiseltä Uudeltamaalta Myrskylä joutaa. Eihän tämä vaikeaa olekaan. Helposti löytyy 20 elinkelvotonta kuntaa rauhotettavaksi.

    Perko

    Luonnonmukaisuus ei synny vihervasemmiston määräyksillä. Luonnollista on se, että joitain elukoita katoaa paikoittain tai häviää lopullisesti. Mitään luonnon luomaa sääntöä ei ole olemassa, että jossain on oltava palanutta puustoa tai niissä eläviä ötököitä joku- %.  Metsän  käyttö korjaamalla puita pois on luonnonkiertokulkua. Hirvien laidunnus ei ole.  Luonto hakee jatkuvasti muotoaan kuin lokinmuna aikoja sitten jotta se ei vieri kalliolta alas veteen. Idyllinen iltamaisema mökkilaiturilta saunapinnalla katsottuna ei ole vihreiden puoluekokouksessa tekemä tunne.

    Tolopainen

    Suomen metsät on hakattu useita kertoja, ei täällä mitään vanhoja metsiä ole, eikä niitä suojeluun tarvita. Alueita voi laittaa suojeluun minkä ikäisinä tahansa. Miljardin vuoden päästä metsät on jo aika vanhoja.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)