› Keskustelut › Metsänhoito › Keskisarjan kolumni Aarre lehdessä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Keskisarjan kolumni Aarre lehdessä

    Sent on: 21.12.2021, 09:08

    Merkitty: 

    ”Eihän niin voi käydä, että Suomen vehreä metsätalous yhdenmukaistuu miltei metsättömiin maihin! Varmaan komissiot älyävät, että Suomessa puilla pyyhkii paremmin kuin Belgiassa ja Slovakiassa!”

    Näin kirjoitti Aarre lehdessä eräs tunnettu kolumnisti.

    Mutta miten komission, komissioitten jäsenet ymmärtävät metsän? Miten keskieurooppalaiset ymmärtävät metsän? Miten Suomalaiset ymmärtävät metsän?

    Miten itsekukin ymmärtää metsän?

    Ainakin itselleni on vaikea ymmärtää esim kuinka paljon metsässä on puuta, helpompi on ymmärtää paljonko puuta on sillä alueella jonka näkee.

    Luulen että se on suurin syy  erimielisyydelle  komission ja suomalaisten metsäasiantuntijoiden välillä.  Ei nähdä rajoja ja sitä laaja alaisuutta.

    Ymmärrän hyvin  kun katolta lunta rojahtaa rappusille  iso kasa,  lunta on paljon mutta kun sen levittelee laajalle alueelle ja arvioi lumen määrää levittämisen jälkeen niin kovin vähän sitä on.

    Sen takia piti ihan katsoa tilastoista mitä siellä tosiaan Belgiassa on puuta jne….

    per hehtaari          milj. kuutiota metsämaalla yht.

    Slovenia           407                           432

    Belgia               207                           188

    Suomi               114                           2320

    Ruotsi               109                          2989

    Norja                 99                            1157

    Saksa                321                           3663

    Kuutiota / hehtaari,  Suomi on sijalla 33

    Kokonaiskuutiomäärissä Suomi sijalla 5

    Saattaahan ne komissiossa ymmärtää tai ihmetellä Suomen pullistelua.

    Pitäisikö tilastoida nuo  puumäärät tyyliin per kansalainen?

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 21.12.2021, 12:16

    Pitäsikö ajatella niin että kun suoemen puusto on vasraan jotain 10 prosenttia euroopan puustosta, sehän vähän sama asia kuin  ja kun me ajattelemme Suomen tunturikovikkoja, ei meille sillä ole paljon merkitystä, varmaan niin ne ajattlevat saksalaiset kumppaneineen ,,, varmaan joku jänkäjoonaskin miettii samoja ku ee heidän oikeuksiaan kunnioiteta pätkääkään…. onneksi tukiaisia tulee, meille molemmille   lapin kansalle ja suomen kansalle… Kuka elää suomessa, mikä yritys ei saa suomessa yhteiskunnan tukiaisia…  tietysti jos hölömöyttää ei oo huomannut… anoa  ja ku laskelmat hiilinieluista joskus hyväksytään, entäs sitten

    isaskar keturi 21.12.2021, 12:49

    Itse katsoin Sitran lukuja keskiverto suomalaisen päästöistä ja käytin tätä laskuria CO2-muunnin – OpenCO2.net

    Tomperi 21.12.2021, 14:16

    Yhtälö on helppo, hakatusta puusta noin 2/3 osaa on hiilidioksina ilmassa viiden vuoden kuluttua, siitä kun lasketaan lisäksi kuntan päästöt, turvemaiden päästöt ja kaikki puunkorjuuseen liittyvä polttoaineen kulutus ja ja jalostuksen hiilidioksiidi päästöt nin sokea täytyy olla jos uskoo moiseen nieluun. noh vuoden vaihteessa usko on koetuksella tietysti, joulupukkiin en ole vielä uskoani menettänyt…. cocacola pukki arveluttaa….

    isaskar keturi 21.12.2021, 15:06

    Parhaillaan on käynnissä luonnonvalintaprosessi (korona), jossa pelkän uskon varassa elävät tulevat jäämään selvään vähemmistöön. Loput sitten jatkavat tutkittuun ja mitattuun tietoon perustuvaa kestävää uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa elämäänsä tyytyen vähempään kuin aikaisemmin.

    Jos ilmastomuutoksen torjunnassa saataisiin edes samassa määrin kaikki talkoisiin (oman kulutuksen arviointi) omalta osaltaan kuin koronatoimissa (rokotukset, maskit ja muu tilanteen huomioiva käyttäytyminen), niin hommassa saatettaisiin pärjätä.

    Puuki 21.12.2021, 20:10

    Osa kuitupuutuotteistakin säilyy pidempään kuin 5 v hiilivarastona. Mm. kartonkirasioita voidaan käyttää moneen kertaan (esim mansikkalaatikot) . Samalla ne korvaa enemmän päästöjä aih. ja luonnonvaroja kuluttavia fossiilisia tuotteita, varsinkin  muovia joka on kaikista haitallisin materiaali luonnossa muutenkin kuin co2-päästöjen takia.  Sellun sivutuoteista tehdään paljon muutakin joka korvaa fossiilisia raaka-aineita, mm. luomulannoitteita.  Puukuidut korvaa puuvillaa ja keinokuituja jne.

    Vieläkin jotkut esittää että päätehakatun alueen päästöt korvautuu vasta 50-100 vuoden kuluttua . Se kertoo että ko kommentoijalla ei ole tietoa nykyaikasesta metsänkasvatuksesta eikä metsän ja metsämaan hiilen kierrosta.  jalostetut taimet kasvaa nopeasti sitomaan hiilidioksidia ja maaperästä ei ehdi kovin paljon haihtua koska muu kasvillisuus alkaa sitoa sitä melkein heti korjuun jälkeen.

    Scientist Scientist 21.12.2021, 20:24

    Hakkuiden yhteydessähän puiden hiili lasketaan välittömästi päästöksi lulucf-sektorilla, vaikka kyllähän paperikin voi esim kirjassa säilyä vaikka 100 vuotta. Tästä luvusta vähennetään pitkäikäiset puutuotteet, kuen runkopuu rakenemasiin. Niiden yliniäksi lasketaan muistaakseni 37 vuotta.

    Kyllä ehkä se, että 2/3 puusta on päästönä 5 vuoden kuluttua voi pitää paikkansa.

    Metsää pitää tarkastella kokonaisuutena, poolina, ei yksittäisen puun tai hakkuuaukean tasolla. Muuten ei ”nähdä  metsää puulta”.

    Kurki 21.12.2021, 20:44

    Tomperi:   Yhtälö on helppo, hakatusta puusta noin 2/3 osaa on hiilidioksina ilmassa viiden vuoden kuluttua,

    Sokea?

    Hakattu runkopuu ja hakkuutähteet poistaan kokonaan hajonneina heti samana vuonna poistumassa metsien kasvusta ja vähennyslaskun tulos on runkopuun hakkuusäästö. Sitten niistä lasketaan pitempiaikaisia nieluja kuten karikenielu kivennäismailla -7,9 Mtn ja pitempiaikaisesta puutavarasta nielu -3,4 Mtn vuonna 2019. Turvemailla maapäästöjä tulee vielä +4,1 Mtn (CO2) ja +2,5 Mekv-tn (CH4+N2O).

    Ks. Linkin taulukko 1.7 sivu 26.        https://www.stat.fi/static/media/uploads/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf

    Tomperi:   siitä kun lasketaan lisäksi kuntan päästöt, turvemaiden päästöt ja kaikki puunkorjuuseen liittyvä polttoaineen kulutus ja ja jalostuksen hiilidioksiidi päästöt nin sokea täytyy olla jos uskoo moiseen nieluun.

    Metsienn nielu muodostuu hakkuusäästöstä, joka esim viime vuonna oli runkopuuta 23,5 milj.m3.

    Se vastaa hiilinielua 2,5*23,5= -59 Mtn periaatteella 40%/60%.

    Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä maan päällä on 40% ja maan alla 60%. Silloin runkopuukuutioiden muuntokerroin CO2-nieluksi tulee kertoimella 2,5.

    Ks. linkki seuraava postaus.

    Kurki 21.12.2021, 20:51

    Linnki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9

    Teufelin Zumi 21.12.2021, 21:21

    ”Metsienn nielu muodostuu hakkuusäästöstä, joka esim viime vuonna oli runkopuuta 23,5 milj.m3.”

    Tarkoittaako tuo sitä että lähtötaso on kaikki matalaksi, kaikki mitä pelastuu on plussaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.12.2021, 21:32

    Jos ei vielä tiedä mikä on hiilinielu, kannattaa lukaista tämän palstan keskusteluketju ”Metsien hiilinielu”.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4