Keskustelut Metsänhoito Kiista hirvivahingoista

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 82)
  • Kiista hirvivahingoista

    Merkitty: 

    Keskustelupalstalla on käyty vuosikaudet mielipiteiden vaihtoa, välillä jopa tulikivenkatkuista kiistaa siitä ovatko hirvieläinvahingot vähentyneet vai lisääntyneet.

    Erilaiset näkemykset ovat kärjistyneet erityisesti akselilla Lounais-Suomi-Keski-Suomi.

    Yritän kuvilla selventää mistä tässä on kysymys. Vahvimmat argumentit Keski-Suomesta tulevat hirvitalousalueelta Keski-Suomi 2.  Siellä aktiivinen nimimerkki on kehoittanut tutustumaan Keuruun rhy:n lukuihin. Olen ymmärtänyt, että hän toimii pääasiassa ”yhtiöiden” metsissä jossain Keuruu-Petäjävesi-Multia suunnalla, joka tapauksessa hirvitalousalueella Keski-Suomi 2. Omat kokemukseni taas tulevat Varsinais-Suomesta.

    Keski-Suomen näkemys on, että hirvivahingot taimikoissa ovat huomattavasti vähentyneet sitten 2000-luvun alun ja hirvikanta puolittunut. Oma Varsinais-Suomalainen näkemys on, että ne ovat pahentuneet, eikä hirvimäärä ole vähentynyt oleellisesti. Kuvien lisäksi pitää huomioida, että mäntytaimikot ovat vähentyneet sitten 2000-luvun vaihteen lisäten talvista laidunnuspainetta.

    Varsinais-Suomen erityispiirre on, että maapinta-alasta on metsää vain noin 60%, joka lisää laidunnuspainetta taimikoihin, kun tehdään vertailua Keski-Suomeen. Hirvitiheys ja metsäpinta-ala huomioiden laidunnusapaine Varsinais-Suomessa voi olla jopa kolminkertainen. Kun mukaan otetaan vielä valkohäntä ja-metsäkauris, joita on paikoin yhteensä 50-100 tuhannella hehtaarilla ja kilpailevat osin samasta ravinnosta hirvien kanssa, on laidunnuspaine vieläkin suurempi.

    Jos kuvien liittäminen onnistuu, niin ne selventävät tilannetta. Toivon asiallisia kommentteja.  Hirvikarttakuva on riistakeskuksen maasto-ohjeesta hirvivahinkojen vähentämiseksi ja Multialta Urjalaiskankaalta. Lieneekö kyseessä jonkin yhtiön alue, jossa riistakeskus on kokeillut hirvien ravinnon lisäämistä?

    Kuvaajat ovat Luken tekemiä hirvitiheysaikasarjoja, niissä pitää huomioida, että loppupää 2018-2019 tule oikenemaan ylöspäin, kun seuraavina vuosina tehdään takaisinlaskenta….ainakin niin on aina ennen tapahtunut.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Punkit eivät häviä talveksi, vaan painuvat aluskasvillisuuden suojiin, kun päivälämpötila menee muutamaan lämpöasteeseen ja sen alle. Se on myös arka kuivumiselle, joten helteiden aikaan se ei myöskään liiku.

    Koko punkkitarinan biologisine torjuntaohjeineen ja muitakin hyviä tarinoita voi lukea osoitteesta metsanomistaja.blogspot.com. Yritän aina päivittää sinne kuulemani uudet tutkimustulokset. Homman ydin on se, että ”ennallistetaan” ravintoketju, eli vähennetään kasvinsyöjäeläimiä ja lisätään petoeläimiä.

    En tiedä mitä puita vhp syö. Tietäisikö riista.fi tai Wikipedia? Kuulemani mukaan se on vakiovieras puutarhoissa ja metsässä se syö ainakin heiniä, ruohoja ja varpuja.

    Planter Planter

    Valkohäntä syö metsässä likimain samoja kasveja kuin hirvi. Pihlaja, haapa, paju mieluisimmat. Nyppii talvella myös pieniä männyn taimia ja katajaa ja mustikan varpuja.

    Puutarhasta söi ihan kaiken muun paitsi sormustinkukat ja samettikukat.

    Linkin jutusta saa hieman käsitystä miten käsittelee metsän kenttäkerrosta. Siinä sanotaan, ettei syö mäntyä, mutta kyllä syö. On maksettu korvauksia valkohäntien syömästä istutusmänniköstä:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.346434

    Planter Planter

    VS2 hirvitalousalueen tilanteesta suorittava porras oli kiinnostunut. Suuri hirvitiheys ei ole haitta yksin metsille, vaan hirvillekin. Ensimmäisen sivun VS 2 kuva kertoo, että vuosikaudet hirvitiheys on ollut 6/1000 ha lähellä ja hirviä on ammuttu 2 / 1000 ha. Luulisi kannan räjähtävän kasvuun tuolla tiheys/saalistiheys-suhteella, mutta mitään ei tapahdu. Yleensä eläimet säätelevät lisääntymistä ravintotilanteen mukaan. Olisiko täällä jo tullut pää vetävän käteen ja naarakset laittaneet jalat ristiin, vaikka riistaneuvosto on käskenyt lisääntymään.

    Viime vuonna taimikostani nousi ylös hirvi, jolla oli yksi sarvi, sekin kasvoi alaspäin. Puhisi kuin höyryveturi ja yski. Meni  muutaman kymmenen metriä ja kuola valui maahan asti. Taitaa liika hirvien määrä ja ravinnon niukkuus vaikuttaa hirvien terveyteenkin. Kuten edellinen vhp-linkki kertoo, ne syövät hirvienkin sapuskat loppuun.

    ”Erittäin selvästi vasojen teuraspainot ovat heikentyneet Varsinais-Suomessa (Pusenius 2012).Alueella, missä selvin vasapainojen pienentyminen on havaittu, hirvikantojen tiheydet ovat merkittävästi korkeampia kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin.

    Potentiaalisia syitä pienentyneiden vasapainojen taustalla voi olla useampia. Mahdollisesti korkeilla hirvitiheyksillä on osuutta asiaan heikentyneiden ravintovarojen välityksellä.”

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520240/rktltr2013_3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Metsuri motokuski

    Voi ravinnollakin olla merkitystä hirvien osalta etenkin Lapissa jossa paksu lumipeite haittaa ravinnon saantia. Varmaan etelä ja keski-suomen ongelmana on myös vääristynyt uros / naarassuhde jossa naaraita on paljon uroksiin verrattuna joka osaltaan myöhästyttää kantavaksi tulemista. Vhp:n osalta en asiaa tunne.

    Timppa

     

    ”Erittäin selvästi vasojen teuraspainot ovat heikentyneet Varsinais-Suomessa (Pusenius 2012).Alueella, missä selvin vasapainojen pienentyminen on havaittu, hirvikantojen tiheydet ovat merkittävästi korkeampia kuin Varsinais-Suomessa keskimäärin.

    Potentiaalisia syitä pienentyneiden vasapainojen taustalla voi olla useampia. Mahdollisesti korkeilla hirvitiheyksillä on osuutta asiaan heikentyneiden ravintovarojen välityksellä.”

    Vasapainojen putoaminen ei johdu ainakaan hirvenmetsästysajasta.  Putoamista on tapahtunut senkin jälkeen, kun metsästyksen alkua myöhennettiin.  Ministeriö ei kuitenkaan halua tunnustaa, että esitti virheellisen väittämän.  Edelleen jatkaa samalla linjalla vaarantaen turhaan liikenneturvallisuutta ja haitaten monin paikoin hirvenmetsästystä.

    Vasapainoihin saattaa vaikuttaa geneettiset tekijät.  Leudot talvet suosivat heikkovoimaisempiakin.  Voi tulla myös itärajan takaa pienikokoisempia hirviä.  Mitä väliä sillä on, että onko vasa muutaman kiloa painavampi vai ei.  Muutama sata grammaa metsästäjää kohtaan ei merkitse mitään.

    mehänpoika

    Hirvikannan minimoiminen olisi suuri ilmastoteko. Hirvituhojen pelosta jo pitkään tapahtunut metsiemme kuusettuminen nimittäin altistaa metsämme laajoihin luonnon tuhoihin jo nyt, saatikka tulevaisuudessa. Voi vain kuvitella, miten vaikeaa kesähelteellä olisi sammuttaa Pohjois-Savon latvapaloksi äityviä kuusikoita. Maannousema siemen, kirjanpainajan ja kesämyrskyjen lisääntyminen on ollut jo nähtävissä. Kuusikkojen keskelle ei hirvituhojen vuoksi ole pysrytty istuttamaan muita puulajeja kuin kuusi, eli kalliiksi on tullut metsien hoito hirvitalouden ehdoilla.

    Planter Planter

    ”Mitkä puulajit on vhp:n mieliruokaa ?”

    Wikipedia: Sokerintuotantoalueilla sokerijuurikas on paikoin merkittävä osa syksyn ja alkutalven ravintoa. Talvisin männyn ja varsinkin katajan neulasilla ja vuosikasvaimilla sekä pihlajan, haavan ja pajujen oksilla on ravinnossa suuri osuus.Se myös kaivaa lumen alta ruohoja, mustikan ja puolukan varpuja ja jäkälää.

    Suomessa ne selviävätkin talvisin paljolti metsästäjien suorittaman riistaruokinnan avulla.Ruokintaan käytetään eniten omenia ja juureksia, kuten perunaa, porkkanaa ja punajuurta sekä viljaa, heinää ja lehtikerppuja. 1990-luvulla suoritettujen kyselyjen ja laskentojen perusteella Suomessa on keskimäärin yksi ruokintapaikka kolmea peuraa kohden.”

    Näin siis on yritetty torjua haitallisen vieraslajin leviämistä, ennen kannan räjähtämistä. Ottakaa järki käteen siellä Keski-Suomessa. Lopettakaa  ruokinta ja rauhoittaminen ruokintapaikkojen lähellä.

    ”Ruissalossa suojellaan tammia metsästämällä metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja

    Metsästyksen tarkoitus on luonnonsuojelullinen.

    Ruissalossa sijaitsee maamme laajimmat tammimetsät. Tammesta riippuvaisia eliölajeja tunnetaan satoja, joista monet ovat uhanalaisia. Tutkimusten mukaan pienten hirvieläinten laidunnus saattaa haitata sekä puuvartisten kasvien, kuten tammien, että ruohovartisten kasvien uusiutumista.

    Valkohäntäpeura luokitellaan Kansallisessa vieraslajistrategiassa tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Metsästyksen tarkoitus on supistaa Ruissalon valkohäntäpeurakanta mahdollisimman pieneksi.”

    Tammi kovalehtisenä puuna ei  ole valkohäntien ruokalistalla ensimmäisenä. Silloin on syöty jo mieluisimmat. Ruissalo on sitten ainoa lounaisrannikon saarista jonka monimuotoinen luonto aiotaan säilyttää.

    Tuolla edellä olis linkki Jumon saareen, jossa ELYn poikkeuslupaa ei ole. Saaren luonto tuhotaan.

    Puuki

    Lisääntyneet männiköiden hirvieläintuhot on varmaan sitten osin vhp:n kannan vahvistumisen seurausta  Suomen tiheimmän kannan alueilla varsinkin.   Ei niitä vhp:ja kannattaisi ainakaan yhtään entistä pohjoisemmaksi koettaa levittää.  Hoitakaa homma kuntoon siellä nykysillä haitta-alueilla.  Ensimmäisenä ruokintatuet pitäisi lopettaa.  ”Yksi ruokintapaikka / 3 eläintä ”- ei ole ihmekään että niitä on liikaa eikä vähentäminen onnistu kunnolla.

    Planter Planter

    ”Lisääntyneet männiköiden hirvieläintuhot on varmaan sitten osin vhp:n kannan vahvistumisen seurausta..”

    Valkohäntäpeuran taimikkovahinkoja lisäävä vaikutus tulee osin epäsuorasti. Kuten edellä nähtiin, valkohäntäpeura käyttää metsässä pääosin samaa ravintoa kuin hirvi. Hirvien taimikkosyönti kohdistuu tällöin voimakkaammin haitallisimpaan tapaan, koivun ja männyn latvan katkomiseen, koska valkohännät syövät alempana olevaa hirvien ravintoa.

    Jos ajatellaan ravinnon kulutuksen menevä eläimen painon mukaan, niin noin neljä aikuista valkohäntää käyttäisi saman ravintomäärän kuin yksi aikuinen hirvi.

    Hirvieläintavoitteet pitäisi tietysti asettaa käytettävissä olevan ravinnon mukaan. Jos pidetään ylärajana 4 hirveä tuhannella hehtaarilla, niin valkohäntäpeurojen tulon alueelle pitää laskea hirvien määrää. Neljä valkohäntää laskee hirvien määrää yhdellä.

    Mahdollisia yhdistelmiä ehdottomaksi maksimiksi olisi esimerkiksi 1 hirvi +12 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla, tai 3 hirveä + 3 valkohäntää. Eräs ei-varsinais-suomalainen nimimerkki kehui VS-EH hirvitalousalueen tilannetta hyväksi, koska siellä on hirvitiheys 2,3 /1000 ha. Alueen pohjoisosa on kuitenkin maan korkeimman vhp -tiheyden aluetta, ja keskimääräinen tiheys varmaan ainakin 40 /1000 ha. Laidunnusvaikutus on siis samaa luokkaa, kuin 12 hirveä tuhannella hehtaarilla, ei hyvä.

    Varsinais-Suomen saaristossa, joka on osin karua ja kallioista ravintoresurssien rajallisuus näkyy valkohäntien lisääntymisen myötä haitallisesti hirvikannassa, esimerkiksi kaksosten määrän putoamisena. Hirvien kaksosprosentti metsästettävässä kannassa on koko maassa Lappia lukuunottamatta noin 40-50%. Kaksosprosentti VS2:n metsästettävässä kannassa oli 2000-luvun alussa noin 50%, nyt valkohäntien lisääntymisen jälkeen enää 23%.

    Hirvitiheydessä kuitenkin on asetettu tavoitteeksi 5,5 / 1000 ha, vaikka Turun saariston riistanhoitoyhdistyksen aluella saalismäärän perusteella voi arvioida, että valkohäntiä olisi noin 10-kertainen määrä hirviin nähden ja kokonaislaidunnusvaikutus tällöin samanlainen kuin 20 hirvellä tuhannella hehtaarilla. Ravinto ei riitä, taimikoita ei voi perustaa. MTK suosittelee jatkuvaa kasvatusta rannikolle, vaikka taimet eivät kasva jatkuvasti, ne eivät kasva lainkaan. Saaristo ei ole merkittävää puuntuotantoaluetta, mutta sama ilmiö on alkanut näkyä myös rannikolla. Luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen on järkyttävin seuraus.

    Ruokinta talvella tietysti tasaa laidunnuspainetta. Parasta olisi ympärivuotinen ruokinta ja ruokintapaikan ympärille kietaistu riista-aita, eikä päästettäisi elämiä välillä taimikoihin, viljelyksille, puutarhoihin, pihoille ja maanteille tekemään tuhoja ja levittämään punkkeja.

    Puuki

    Kun vhp.lle kelpaa mäntykin, niin syöhän ne sitten tietysti myös matalampien  männyn taimien latvakasvuja,  kun  hirvet syö vähän pidempienkin .

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 82)