Keskustelut Metsänhoito Kiista hirvivahingoista

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)
  • Kiista hirvivahingoista

    Merkitty: 

    Keskustelupalstalla on käyty vuosikaudet mielipiteiden vaihtoa, välillä jopa tulikivenkatkuista kiistaa siitä ovatko hirvieläinvahingot vähentyneet vai lisääntyneet.

    Erilaiset näkemykset ovat kärjistyneet erityisesti akselilla Lounais-Suomi-Keski-Suomi.

    Yritän kuvilla selventää mistä tässä on kysymys. Vahvimmat argumentit Keski-Suomesta tulevat hirvitalousalueelta Keski-Suomi 2.  Siellä aktiivinen nimimerkki on kehoittanut tutustumaan Keuruun rhy:n lukuihin. Olen ymmärtänyt, että hän toimii pääasiassa ”yhtiöiden” metsissä jossain Keuruu-Petäjävesi-Multia suunnalla, joka tapauksessa hirvitalousalueella Keski-Suomi 2. Omat kokemukseni taas tulevat Varsinais-Suomesta.

    Keski-Suomen näkemys on, että hirvivahingot taimikoissa ovat huomattavasti vähentyneet sitten 2000-luvun alun ja hirvikanta puolittunut. Oma Varsinais-Suomalainen näkemys on, että ne ovat pahentuneet, eikä hirvimäärä ole vähentynyt oleellisesti. Kuvien lisäksi pitää huomioida, että mäntytaimikot ovat vähentyneet sitten 2000-luvun vaihteen lisäten talvista laidunnuspainetta.

    Varsinais-Suomen erityispiirre on, että maapinta-alasta on metsää vain noin 60%, joka lisää laidunnuspainetta taimikoihin, kun tehdään vertailua Keski-Suomeen. Hirvitiheys ja metsäpinta-ala huomioiden laidunnusapaine Varsinais-Suomessa voi olla jopa kolminkertainen. Kun mukaan otetaan vielä valkohäntä ja-metsäkauris, joita on paikoin yhteensä 50-100 tuhannella hehtaarilla ja kilpailevat osin samasta ravinnosta hirvien kanssa, on laidunnuspaine vieläkin suurempi.

    Jos kuvien liittäminen onnistuu, niin ne selventävät tilannetta. Toivon asiallisia kommentteja.  Hirvikarttakuva on riistakeskuksen maasto-ohjeesta hirvivahinkojen vähentämiseksi ja Multialta Urjalaiskankaalta. Lieneekö kyseessä jonkin yhtiön alue, jossa riistakeskus on kokeillut hirvien ravinnon lisäämistä?

    Kuvaajat ovat Luken tekemiä hirvitiheysaikasarjoja, niissä pitää huomioida, että loppupää 2018-2019 tule oikenemaan ylöspäin, kun seuraavina vuosina tehdään takaisinlaskenta….ainakin niin on aina ennen tapahtunut.

  • Metsuri motokuski

    MJO on kyllä asian ytimessä. Monella paikkakunnalla ruuhka suomessa on seuraan pääsy liian vaikeaa. Varsinkaan ulkopaikkakuntalaisen.

    Mettämakuri

    Pääseekö metsuri- motokuskin hirviseurueeseen jäseneksi maaton ulkopaikkakuntalainen?

     

    Metsuri motokuski

    Pääsee jos on edes jonkilaisia siteitä joko paikkakuntaan tai seuraan. Meillä on jonkin verran jäseniä ruuhka Suomesta mutta ei taida olla kuin yksi joka osallistuu hirvijahtiin.

    Meillä ei ole maanomistajuutta sidottu jäsenyyteen.

    jees h-valta

    Täällä näkyy seurassa peuraa kyttäysmetsästävän juuri maattomat nuoret seuran jäseniksi päässeet. Että sikäli hyvin suositeltavaa seuroille tuonkaltaiset uudet seuran tulokkaat. Heillähän on periaatteessa aikaa ja pimeän hämyssä jännitystäkin tuossa metsästystavassa aivan toisenlailla. Hirven metsästyshän on jo pilattu aikapäiviä sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Diskuteeraamalla, Gla. Nyt on aivan viime vuosina tapahtunut jo yksi läpimurto: metsästäjätkin jo myöntävät että pienten hirvieläinten määrä vaikuttaa ratkaisevasti punkkien määrään. Asia tuli esille, kun Suomen Riistakeskus vastasi kirjeeseeni. Mielipidevaikuttaminen oikeaa tietoa jakamalla on yksi hyvä keino. Kuinka moni tietää sitäkään, että vhp on aito vieraslaji Pohjois-Amerikasta?

    jees h-valta

    Laukonpeurastahan alkuun ihmiset silloin puhuivatkin. Kun niitä rahdattiin Laukon kartanolle ensin suojattuun olosuhteeseen ja vapautettiin sieltä luontoon. Sen aikaiset rikokset vain ovat valitettavasti vanhentuneet joten vastuuseen ei enää niitä tuojia saada.

    Metsuri motokuski

    Onhan suomessa muitakin vieraslajeja istutettu riistalajiksi kuten mufloni , kuusipeura, kanadan majava, fasaani ja jne. Onhan tuo ollut tiedossa.

    Puuki

    A.J:lle kysymys :  Miten kauan punkit selviää syksyllä (jos niitä on esim. kauriiden liikkumispaikoilla keväällä) ? Häviääkö ennen vai jälkeen pakkasten vai häviääkö ne ollenkaan ?

    Mitkä puulajit on vhp:n mieliruokaa ? Onko eroja hirvien käyttämässä ja niiden ravinnossa ?  Metsäkauriithan ei ainakaan samoja mäntyjä syö kuin hirvet mutta ku-taimista saattaa pehmeät latvat kelvata keväällä ja ra-koivut kesällä kaiketi myös.

    Menninkäinen

    Metsäkauriille kelpaa kuusen taimet ympärivuotisesti. Mieltäylentävää oli viimekesänäkin käydä tarkastamassa keväisiä istutuksia kun oli juhannuksen jälkeen napsittu taimia. Sama jatkuu koko kesän.

    Puuki

    Niin varmaan kelpaa. Täällä on kuitenkin talvella yleensä lunta sen verran että taimet saa silloin olla rauhassa. Keväällä kun muuta ei ole näkyvissä , niin taimien latvat on hetken aikaa ainut tuoreruoka.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 82)