Voi tietysti käydä niin, että viime aikoina istutetut kuusikot kokevat koviakin kirjanpainajien vuoksi.  Kannattaa kuitenkin huomata, että lähivuosikymmenten kirjanpainajatuhot kohdistuvat kuusiin, jotka aloittivat kasvunsa ennen  kuin mitään hirviongelmaa olikaan.

Faktat pitää olla oikein sanoo insinööri.

Eurooppaa vaivaa historiallinen kuumuus ja kuivuus, voi olla kuusikot ja metsät yleensäkkin siellä aika kovilla, myös melkoisia maastopaloja on menossa.. Jos ja ilmeisesti kun tämä suunta jatkuu ja joskus leviää myös tänne on kuusikoiden tulevaisuus myös meillä epävarmaa… Oma tapa varautua on edelleen sekametsät, puhtaita kuusikoita ei enää juurikaan tule olemaan..

Koivun kasvatuksen lisääminen olisi lääke liian kuusikoitumisen hillitsemiseen. Juurikäävän ja myös kirjanpainajatuhojen ehkäisyyn.  Sekapuustot hyviä ja auttaa nekin , jos ei ole  juurikääpä päässyt leviämään liian laajalle.  Kuivuuden tai jonkin muun tuholaisen heikentämiin kuusiin iskeytyy kirjanpainajatkin helposti.   Voi olla että ehkä harvaoksainen kuusi kestää paremmin kuivuttaa kasvupaikassaan  kuin tiheäoksanen enemmän vettä haihduttava puu.        Surukuusi taitaa olla oma alalajinsa , kuusen erikoismuoto .

UPM ja monet muutkin suuret toimijat ovat viime vuosina lisänneet koivun viljelyää maillaan. Se tietää jatkossa myös uutta aikaa hirvipolitiikassa, jossa hirvien suojelusta käännytään taimikoiden suojeluun.

Toivotaan, toivotaan tuohon hirvipolitiikkaan muutosta.

Ainakin meidän seudulla koivua on aina ollut runsaasti kuusikoiden seassa, sekä muuta lehtipuuta. Syksyisin sen sokeampikin huomaa.

Nykyinen, säästeliäämpikin maanmuokkaus takaa lehtipuusekoituksen ja tuo UPM on sen myöskin tuonut esille. Huomasivat jo 50 v. sitten koivun tervehdyttävän vaikutuksen kuusikossa. Silloinen metsähoitopäälikkö puhui jo koivun puolesta. Täällähän on tuo maannousema ollut ongelma ennen kirjanpainajien vastaavaa.

Osinhan koivu on puuttunut ikääntyneistä kuusikoista sen lyhyemmän kiertoajan puitteissa. Kuusen 80-90 vuoden kiertoajalla siitä käsittelyineen muodostui pitkälti liki puhtaita kuusikoita. Nykyinen parikymmentä vuotta, ja enemmänkin lyhyempi kiertoaika pitää koivutkin paremmin mukana ja tietysti asenne, sekä tietous.