› Keskustelut › Metsänhoito › Kirjanpainaja tappaa kuusikon nopeasti

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Kirjanpainaja tappaa kuusikon nopeasti

    Sent on: 11.7.2022, 22:08

    Merkitty: 

    Viimein maaseudun tulevaisuudessa (11.07.2022) asiaakin: ”Kirjanpainajat ovat tuholaisina nousseet HIRVEN rinnalle”, toteaa metsätuhovalmiuspäällikkö Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.

    ”…Kirjanpainajien isku voi tuhota kokonaisia kuusikoita muutamassa viikossa.

    Männyllä vastaavaa tuholaista ei Suomessa ole…”

    VMI 20 kertoo hirvieläintuhoja olleen eteläsuomessa viisisataaviisikymmentäkaksituhattaneljäsataa (552400) hehtaaria ja pohjoissuomessa neljäsataakuusikymmentäneljätuhattaneljäsataa (464400) hehtaaria.

    Metsätieteen aikakauskirja (2/2007): ”…Suurin osa hirven aiheuttamista taimituhoista syntyy talvilaidunalueilla…  …Kovien pakkasten ja syvän lumen aikaan hirvi suosii ravintonaan mäntyä, koska männynversot sulavat hyvin ja niiden ravintopitoisuus on suuri tilavuuspainoon nähden…  …Vuonna 2005 istutuspinta-alasta uudistettiin 66% kuuselle, 30% männylle ja vain 3% rauduskoivulle. Koivun viljely on käytännössä lamaantunut Etelä-Suomessa hirven vuoksi…  …Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa korkea hirvikanta ohjaa metsänuudistamisessa puulajivalintoja yksipuolisesti kuusen hyväksi. Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja pitkällä tähtäyksellä metsätalouden kannattavuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista…  …Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan säätelyjärjestelmän ongelmat johtuvat maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksen väljyydestä, joustamattomasta lupajärjestelmästä…”

    Noin viisitoista (15) vuotta sitten. Nyt alkaa olla viimeiset hetket poistaa sorkkaeläimet puuntuotantoalueelta (kaksikymmentämiljoonaa hehtaaria). Puuntuottajille vapaa tuholaistenpoisto-oikeus.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 6.8.2022, 10:44

    Kuusettuminen hidastuu hieman kun Taimi-Tapio hakeutuu konkurssiin. Etelä-Suomea uhkaa ensi keväänä taimipula, ellei joku jatka tarhojen toimintaa (Metsäuutiset). Toivottavasti joku voi ottaa hoitaakseen jo kylvettyjen taimien myynnin. Tämä olisi myös velkojien etu.

    Jatkossa toiminta ei voi olla tappiollista, joten taimien hinta lienee nousussa kuten kaikki muutkin tuotantopanokset. Mitenkäs puun hinta, saadaanko nouseville tuotantokustannuksille vastinetta, vai siirrytäänkö enenevässä määrin luontaiseen ja jatkuvapeitteiseen uudistumiseen ilmaisten taimien varassa ?

     

    mehänpoika 6.8.2022, 10:48

    Anton puhuu asiaa hirvielämistä, siis sorkkaelämistä. Niiden hävittäminen poistaisi monta valtavaa ongelmaa maailmasta. Suomen hirvielänten poisto ei ratkaise kaikkea, mutta olisi hyvä esimerkki muille metsäisille maille.

    Suomen kansantaloudelle hirvieläinten poistolla olisi valtava nettohyöty. Metsätuhot jäisivät tulevaisuudessa pienemmiksi ja hiilensidonta paranisi. Suurin hyöty ehkä olisi siitä, kun metsätalouden kannattavuus paranisi merkittävästi.

     

    Visakallo Visakallo 6.8.2022, 11:02

    A.Jalkanen: ”Saadaanko nouseville tuotantokustannuksille vastinetta, vai siirrytäänkö enenevässä määrin luontaiseen ja jatkuvapeitteiseen uudistumiseen ilmaisten taimien varassa ?”

    Ehdottomasti paras ja nopein keino on pienentää hehtaarille istutettavien taimien kpl-määrää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.8.2022, 11:07

    Aivan Visakallo: tuossa ei tarvita uskoa ja toivoa yhtä paljon kuin siirryttäessä luontaisiin menetelmiin rehevillä kivennäismaan kasvupaikoilla.

    Jätkä 6.8.2022, 11:29

    Otsikon mukaisesti:”kirjanpainaja tappaa kuusikon nopeasti”

    Ihminen on jossain vaiheessa keksinyt, että kirjanpainaja katkaisee virtauksen kuoren alla, jolloin puu kuolee nopeasti, tai hieman hitaammin, mutta sitkeämpikin puu kuolee, eikä sen juuristo veso. Näin ollen kaulausta on opeteltu vuosikymmeniä, mutta kovapäisimmät eivät usko, että sekin homma pitää tehdä hyvin.

    Kaappoo ei ole asiaa oivaltanut, eikä siitä taida olla Petteri punakuonon opuksissakaan mainintaa, eli hänkään ei sitä tiedä, taikka kuvittelee ilmeisesti, että elämännesteet kulkevat valokuitukaapeleita pitkin, kunhan niihin vain on sytytetty valo.

    Siitäpä tulikin mieleen, että jospa laittaisin pihasaunaan tähtitaivaan kattoon: Nostan kannon ehjänä juurineen ja ripustan sen valaisemaan saunaa. Mikä säästö sähkökuluissa!

    Timppa 6.8.2022, 11:35

    Me tehdään päinvastoin.  Kokeillaan systeemiä 1000 kuusta + 1000 mäntyä.   Sakametsä kasvaa paremmin ja voidaan kasvattaa tiheänä.

    Sitten toinen vaihtoehto on 1200 kuusta ja sekaan käsinkylväen mäntyä, jos heinittymisriski on pieni.

    Kuusikossa toki vaan 1600 tainta.

    Männikkö kauhan reunapiikillä viiruja raapien ja käsinkylväen.  Kivisyys haittaa laikuttamista,  Äestys ja kylvö on tuottanut erittäin hyviä tuloksia, mutta on altis kevään kuivattamiselle.  Vuonna 2019 kylvetyt kohteet jouduttiin täydennysistuttamaan.

    En kyllä yhtään ymmärrä kitinää noista viljelykustannuksista.  Nehän ovat hyvissä metsissä tosi pienet suhteessa hyvään puun tuottoon.  Kuten olen kirjoittanut, niin m5 viime vuoden aikana keskimääräiset kustannukset olivat 6,3  %  puunmyyntitulosta.

    Perko 6.8.2022, 15:58

    Timpan metsän keskimääräinen  tulo  210 euro/ ha/v.  eihän tuo nyt niin huono ookkaan.  Siitä jakaa  verottajalle ja Timpalle 140 €..

    Apli 7.8.2022, 10:03

    Sama homma kun Timppa jatkossa puolet mäntyä ja puolet kuusta.

    Puuki 7.8.2022, 13:01

    Viljelykustannukset vaikuttaa kuvion metsän  kiertoajan tulokseen. Jk:n menetelmän ylivertaisuutta perustellaan  kuluttomuudella,  ja laskelmissa on yleensä esim. nostettu viljelykulut max. tasolle jotta saadaan sopivampi vertailu aikaseksi.

    Kun saadaan  sopivalla kasvupaikka  säästöä aikaan, muuttuu NNA-laskelman tilannekin usein toisin päin.   Arvion lopputulos riippuu oletusarvoista.    Käytännössäkin voidaan  toteuttaa viljely yleensä edullisemmin kuin max. kulut synnyttävällä tavalla.

    Jätkä 7.8.2022, 13:17

    Metsäalan ammattilaisetkin ovat osanneet laskea. Mieluusti kotiinpäin.

    Muistuu mieleen Metsäteknikko (nykyisin sanotaan MTI)  – joka oli ollut työmatkalla, jossa oli jossain ravitsemusliikkeessä poiketessaan unohtanut (liekö varastettu?) – hattu, joka oli suht kallis kapine.

    Hän käsitteli asiaa omassa mielessään ja päätyi tulokseen, että hatun hinta sisältyy matkan kustannuksiin. Niinpä hän laittoi myös hatun matkalaskuun, jossa oli myös muita matkoja ja oman auton käyttöä.

    Laskuhan tuli takaisin ja punakynällä ruksattuna tuo hattu sekä saate: Tee uusiksi!

    No Teknikko teki uudestaan kolminkertaisen paperilaskun kopiopaperien kanssa, vei laskun esinahkalle saatesanoin: ”Lasku hieman kasvoi, kyllä se hattukin siinä on, mutta et sinä sitä löydä.”

    Luovuus kunniaan!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 95)
1 2 3 4 … 8 9 10