› Keskustelut › Metsänhoito › Koivikon uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3

  • Koivikon uudistaminen

    Sent on: 6.12.2012, 06:52

    Nimimerkki Tuohi laittoi jokunen aika sitten pari hyvää kuvaa juurikääpäiselle alueelle istutetusta koivikosta. Puut kasvaa siinä hienosti, mutta mitä tuosta eteenpäin. Kun päätehakkuu aikanaan tehdään, valoisan koivikon jäljiltä taimikossa taitaa olla vastassa liki pellonmetsitystä vastaava tilanne pintakasvillisuuden suhteen. Tämä ei lupaa hyvää, joten vaihtoehtoja on syytä pohtia jo useampi vuosikymmen etukäteen. Kokemuksia ei koivikoiden päätehakkuista taida kovin paljon olla, mutta ainakin kaksi vaihtoehtoa tulee mieleeni. Joko hyväksyä mittava heinän ja vesakontorjunta tai sitten pyrkiä luontaiseen kuusialikasvokseen, jolloin tämä uudistamisen työläys vältetään. Jos ei luontaista alikasvosta synny, olisiko aivan älytön ajatus istuttaa taimet jo ennen päätehakkuuta. Vaurioita tietysti tulee ja päätehakkuu vaikeutuu, mutta paljon myös säästetään työtä myöhemmässä vaiheessa.

    Ajatuksia tai kokemuksia?

    (kirjoitusvirheitä korjattu)

    Tekijä
    Gla Gla
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puun takaa 6.12.2012, 19:09

    Ole ihan huoleti hyvä rautamies. Ei tässä ole uskosta kysymys. Yli 30 vuotta niitä ylispuita on meillä motolla poistettu. Motoilla on muuten tehty kaikki ensiharvennuksetkin.

    Gla Gla 6.12.2012, 20:41

    Leevi: ”Mutta eikö olisi edullista käyttää menetelmää, jossa taimikon hoito ( heinäys, vesakon raivaus ) voitaisiin suorittaa mahdollisimman nopeasti, vähillä työtunneilla?”

    Ihan varmasti. Mutta tuokaan ei poikkea millään tavalla tavanomaisen kuusikon päätehakkuusta.

    Gla Gla 6.12.2012, 20:47

    Tamperelainen: ”Erään aktiivisen mo:n uudistumenetelmä:Säästettävää alikasvoskuusikkoa.Manuhakkuu pikkupakkasella.Roundup koivun kantoihin.Aukkopaikkoihin isot koivuntaimet.Hakkuussa varottiin kuusentaimia.”

    Kuulostaa hyvältä, vain kantokäsittelyn tarve on kyseenalainen. Käsittääkseni tukkikokoisen koivun vesominen ei ole ongelma.

    Käytännössä lopputulokseen vaikuttaa myös luontaisten kuusialikasvosten koko päätehakkuuhetkellä. Jos ne ovat pieniä, tilanne on ok. Jos ne ovat jo päässeet hyvään kasvuvauhtiin, jää istutuskoivut jälkeen, vaikka alussa kasvu hyvältä tuntuisikin. Hankala juttu, koska tällöin kuusi tuskin on metsän tasaisuuden suhteen yhtään parempi ratkaisu, vaikka varjoa sietävänä muuten varmempi olisikin.

    Gla Gla 6.12.2012, 21:20

    Timppa: ”Olen jossain nähnyt jutun, jossa ne kuusentaimet istutettiin ennen koivikon hakkuuta. Olisiko ollut niin, että se oli ensin harvennettu luokkaan 200-250 runkoa/ha. En varmaan muista.

    Siis ”päätehakkuu” tehdään kahdessa vaiheessa. Jätetään jäljelle sellainen puumäärä, ettei pohja pahemmin heinety. Jotenkin tuntuisi järkevältä tehdä leveät ajourat, joihin ja vielä puidenkin alle istutetaan kuusentaimia.”

    Meinaat, että eräänlainen suojuspuuhakkuu koivikossa? Veikkaan, että 250 koivua tuottaa mahdottoman heinikon, kun kaksinkertainenkin määrä sen tekee. Toisaalta jos kuusia jonkun vuoden kasvattaa koivujen alla, vähentää se varmaan vuoden tai pari heinäyksen tarvettakin. Säästöä tulee myös muokkauksen tekemättä jättämisestäkin, vastaavasti kiertoaika kyllä venyy. Aukossa muokkauksen tekemättä jättäminen on riski, mikä sen rooli mahtaa tällaisessa tapauksessa olla? Riskiä voi ja pitääkin tietysti kompensoida muokkauskustannuksista säästyneillä rahoilla jo ylispuiden poistamisen aiheuttamien vaurioiden takia.

    Kiinnostavia kysymyksiä tähän liittyen herää lisää. Mikä on optimaalinen kokoero kuusten ja koivujen suhteen ja mikä on optimaalinen koivujen runkoluku siinä vaiheessa, kun alikasvosta aletaan kasvattaa. Muistaakseni Metlan kasvumallien mukaan kuusialikasvoksen kasvu ei enää parane merkittävästi koivuja lisää harventamalla, kun koivujen lukumäärä pudotetaan alle tuhannen.

    Ajourien rooli on myös kiinnostava. Leveät urat antaa selvää mestaa alikasvokselle, koivujen poistohan tehdään sitten eri kohdista.

    Pähkäilijä 6.12.2012, 21:30

    Jos puita on 250-300 hehtaarilla kaataa niin moto kun metsurikin puun ”eteenpäin” kohti seuraavaa puuta ja oksat tulevat automaattisesti ajouralle eikä ympäröivään taimikkoon.

    jees h-valta 7.12.2012, 17:10

    Ongelma heinittymisestä syntyy aivan samoin kuin kuusenkin kanssa juuri liian harvaan harvennetuissa. Kun lehtimatto yllä pysyy yhtenäisenä niin alusta pysyy jopa vanhassa peltoheitossa aivan siedettävällä heinätasolla. Mutta kun niitä koivuja ei sitten jotkut vissiin saa kasvamaan järeyttä tuossa asennossa.

    tuohi 7.12.2012, 18:47

    Kuvan koivikon saavuttamiseksi on raivaussahaa ulkoilutettu runsaasti.Taimikko pukkas runsaasti pihlajaa,leppää ja luontaista hieskoivua.Ja tietysti vadelmaa,horsmaa ja heinää.Heinikon piti nuorikarja kurissa! Ilman niiden laidunnusta ei näin hyvässä tilanteessa olisi. MHY:n mielestä istutusalueet olisi pitänyt aidata!Ja ehkäpä pitää kyseisellä kuviolla kasvattaa toinen koivukierto,kun maannousema vaivaa vieläkin.Suomessa on jo riittävästi lahoja kuusikoita ja lisää syntyy…ainakin kasvatustappioita.

    Iron Man Iron Man 7.12.2012, 18:56

    Suottahan hän eilen tulistui,tarkoitukseni oli häntä hieman ojentaa ettei hän innostuisi levittämään tämän enempää valheellista tietoa moton paremmuudesta ylipuuhakkuussa.

    Puun takaa 7.12.2012, 22:13

    Älä Rautamies pelkää. En minä sinulle tulistu. Poikamainen huumorisi sopii tälle palstalle. Kukapa sinulle nyt vihain voisi olla!
    Voit olla vapaasti omaa mieltä asioista kuten minäkin.

    Iron Man Iron Man 8.12.2012, 11:16

    Kiitos vaan hänelle,kyllä hänkin on sen ymmärtänyt ettei tämä nyt niin vakavaa saa olla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 22)
1 2 3