Keskustelut Metsänhoito Koivikon uudistaminen

Esillä 2 vastausta, 21 - 22 (kaikkiaan 22)
  • Koivikon uudistaminen

    Nimimerkki Tuohi laittoi jokunen aika sitten pari hyvää kuvaa juurikääpäiselle alueelle istutetusta koivikosta. Puut kasvaa siinä hienosti, mutta mitä tuosta eteenpäin. Kun päätehakkuu aikanaan tehdään, valoisan koivikon jäljiltä taimikossa taitaa olla vastassa liki pellonmetsitystä vastaava tilanne pintakasvillisuuden suhteen. Tämä ei lupaa hyvää, joten vaihtoehtoja on syytä pohtia jo useampi vuosikymmen etukäteen. Kokemuksia ei koivikoiden päätehakkuista taida kovin paljon olla, mutta ainakin kaksi vaihtoehtoa tulee mieleeni. Joko hyväksyä mittava heinän ja vesakontorjunta tai sitten pyrkiä luontaiseen kuusialikasvokseen, jolloin tämä uudistamisen työläys vältetään. Jos ei luontaista alikasvosta synny, olisiko aivan älytön ajatus istuttaa taimet jo ennen päätehakkuuta. Vaurioita tietysti tulee ja päätehakkuu vaikeutuu, mutta paljon myös säästetään työtä myöhemmässä vaiheessa.

    Ajatuksia tai kokemuksia?

    (kirjoitusvirheitä korjattu)

  • Aukusti

    Kun tuossa edellä on keskitetty rauduskoivkon uudistamiseen, niin tuli mieleen pohjoisen Lapin tunturikoivikon uudistaminen.

    Tunturikoivulla on merkitystä polttopuuna siellä, missä ei muuta puuta merkittävissä määrin kasva.

    Tunturikoivu uudistuu pääasiassa juurivesoista ja kasvaa enimmäkseen usean puun puskana. Niinpä lapinmies saatuaan polttopuun ottoluvan ei kaatelekaan puskasta kaikkia runkoja pois, vaan jättää yhden tai useamman edelleen kasvamaan. Ja siinä tyvellä voi taasen varttua jokunen vesakin tulevaisuuden polttopuuksi. Jos hän kaatelisi puskan paljaaksi niin porot söisivät kantoryhmän tyven puhtaaksi niin monta kertaa, että kasvuvoima juuristolta loppuisi.

    Etelämpänä poronhoitoalueella puhtaan rauduskoivumetsikön kasvatus on nykyisen liian suureksi kasvaneen poro- ja hirvikarjan vuoksi mahdotonta.

    Valitettavasti näin on! Poromiehillä ja hirvestyksestä päättävillä on aivan liian suuri päätäntävalta näissä asioissa.

    Aukusti

    Aukustin kaveri halusi puuttua tuohon tunturikoivun uudistamiseen. Hänkin on samaa mieltä, että poroja on liikaa ja se estää siementaimien kasvun poronhoitoalueella.

    Hän kertoi tarinan tunturikoivun siementen itämisestä. Hän oli kerran työasoissa käydessään Turun Yliopiston Kevon tutkimusasemalla keskustellut asiasta. Kävellessään järven venerantaan, oli aseman johtaja Matti Sulkinoja kysynyt, että haluatko nähdä maailmanennätyskoivun? Tietenkin kaveri oli halunnut. Keskustelu jatkui. Matti: tuossahan se on melkein vesirajassa. Tuoko tunturikoivu, oli kaveri ihmetellyt.Johon Matti: siinä oli siementen itävyys yli 100 %! No, sehän on kuin itäisen naapurimaan äänestystulos aikoinaan, ihmetteli kaveri epäuskoisena.

    Totta se kuitenkin on, sillä itävyyskokeessa laskettiin sata siementä ja taimia oli toista sataa kun itävyys tarkistettiin, kertoi Matti. Katsos kun koivun siemenessä on kaksi alkiota ja muutamista oli itänyt molemmat, kertoili asiantuntija!

    Näin sai Aukustin kaveri jälleen uutta tietoa tallennettavaksi muistilokeroihinsa.

Esillä 2 vastausta, 21 - 22 (kaikkiaan 22)